Kivikirkko, keskiaikainen. Kalannin keskiaikaisessa Pyhälle Olaville omistetussa kivikirkossa on merkittäviä Pietari Henrikinpojan (Petrus Henriksson) 1470-luvun alussa tekemiä seinä- ja holvipintoja peittäviä kalkkimaalauksia.
Kattokulmaltaan madaltuneen kivikirkon länsipäädyssä on matala tapulin kaltainen sipulikupoliin päättyvä länsitorni. Kolmilaivaisessa ja nelitraveisessa kirkkosalissa on neliskulmaiset pilarit. Sivulaivoja leveämmässä keskilaivassa on länsitraveeta lukuun ottamatta tähtiholvit, muut holvit ovat ristiholveja. Kalkkimaalauksissa esiintyvä nimimerkintä Petrus Henriksson eli Pietari Henrikinpoika on antanut aiheen puhua Kalannin koulukunnasta. Kalkkimaalaukset voidaan niissä olevien vaakunakilpien avulla ajoittaa 1470-luvun alkuun. Kansallismuseon kokoelmiin sisältyy kirkosta peräisin olevat keskiaikaiseen sisustukseen kuuluneiden penkkien päädyt sekä Suomen merkittävin keskiaikainen alttarikappi, hampurilaisen Meister Francken tekemä Barbara-alttari.
Kirkon ympärillä olevan hautausmaan länsipuolella on säilynyt kuusiaidan rajaama hautasaattojen lähtöpaikka ruumiskivineen.
Luonti: 1.1.1900
Historia
Lähteet
Tove Riska, Kalannin kirkko. Suomen kirkot 1. Suomen Muinaismuistoyhdistys 1959.
Camilla Ahlström-Taavitsainen, Vapenbilder bland kalkmålningarna i Finlands medeltidskyrkor. Helsingin yliopiston taidehistorian laitoksen julkaisuja VIII, 1984.
Markus Hiekkanen, The Stone Churches of the Medieval Diocese of Turku. Suomen muinaismuistoyhdistyksen aikakauskirja 101. 1994.
Terhi Nallinmaa-Luoto ja Kari Alifrosti. Kalannin historia. Jyväskylä 1999.
Markus Hiekkanen, Suomen keskiajan kivikirkot. SKS 2007.
Kivikirkko, keskiaikainen. Kalannin keskiaikaisessa Pyhälle Olaville omistetussa kivikirkossa on merkittäviä Pietari Henrikinpojan (Petrus Henriksson) 1470-luvun alussa tekemiä seinä- ja holvipintoja peittäviä kalkkimaalauksia.
Kattokulmaltaan madaltuneen kivikirkon länsipäädyssä on matala tapulin kaltainen sipulikupoliin päättyvä länsitorni. Kolmilaivaisessa ja nelitraveisessa kirkkosalissa on neliskulmaiset pilarit. Sivulaivoja leveämmässä keskilaivassa on länsitraveeta lukuun ottamatta tähtiholvit, muut holvit ovat ristiholveja. Kalkkimaalauksissa esiintyvä nimimerkintä Petrus Henriksson eli Pietari Henrikinpoika on antanut aiheen puhua Kalannin koulukunnasta. Kalkkimaalaukset voidaan niissä olevien vaakunakilpien avulla ajoittaa 1470-luvun alkuun. Kansallismuseon kokoelmiin sisältyy kirkosta peräisin olevat keskiaikaiseen sisustukseen kuuluneiden penkkien päädyt sekä Suomen merkittävin keskiaikainen alttarikappi, hampurilaisen Meister Francken tekemä Barbara-alttari.
Kirkon ympärillä olevan hautausmaan länsipuolella on säilynyt kuusiaidan rajaama hautasaattojen lähtöpaikka ruumiskivineen.
Luonti: 1.1.1900
Historia
Keskiaikainen. Kalannin kirkon rakennusosista vanhin on sakaristo, länsitornin alaosa lienee runkohuoneen ikäinen, sen puinen yläosa on vuodelta 1779. Kirkon kiinteä sisustus on vuonna 1884 tehdystä korjauksesta, jolloin myös kalkkimaalaukset restauroitiin ensimmäisen kerran. Ne on puhdistettu ja restauroitu uudelleen 1965-1968.
Ladattava tiedosto saattaa sisältää kuvia, karttoja tai muita sisältöjä jotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöä varten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.