Puukirkko, tasavartinen ristikirkko. Tuusulan kirkko on Helsingin lähiseudun vanhimpia puukirkkoja. Kirkko on muodoltaan lähes tasavartinen ristikirkko. Korkealappeinen paanukatto on jyrkästi aumattu ristivarsien päistä. Päätylappeissa on myöhemmin avatut lehterille valoa antavat ikkunakomerot. Sakaristo sijaitsee itäisen ja pohjoisen ristivarren välisessä kulmauksessa. Oviaukkojen edessä on harjakattoiset eteishuoneet. Kirkon ulkoarkkitehtuuri pystyine lautavuorauksineen ja koristeellisine ikkunakehyksineen ja koristefriiseineen on 1850-luvun ja 1900-luvun alun korjauksista. Kirkkosalissa on korkealle kohoava lautainen tynnyriholvi, ristikeskuksessa on neliömäinen välikattokupoli. Holveja peittää ponttilautaverhous.
Kirkkotarhassa on Tuusulan Syvälahdessa veljensä Albertin luona vuoden 1872 viimeisenä päivänä kuolleen kansalliskirjailija Aleksis Kiven hauta. Hämäläisosakunnan toimesta haudalle viisi vuotta
myöhemmin pystytetyn hautamuistomerkki kuvanveistäjä J.E. Stenbergin tekemä. Mustaa graniittiobeliskia koristava kannel ja laakeriseppele ovat valkoista marmoria. Muistomerkkiin on hakattu Seitsemästä veljeksestä peräisin oleva lause: Kotomaamme ystävälliset äidin kasvot ovat ainiaaksi painuneet hänen sydämensä syvyyteen.
Viime sotien sankarihaudat sijaitsevat puolipyöreässä järvestä pengerretyllä puolipyöreällä terassilla kirkon pohjoispuolella. Rakel Koiviston 1953 tekemä graniittinen sankaripatsas esittää kahta lumipukuista sotilasta.
Kirkon sivuitse johtavan tien reunassa on kellotapuli, vanha paarihuone ja kaksi viljamakasiinia.
Luonti: 1.1.1900
Historia
Lähteet
Kauko ja Sirkka Holma, Tuusulan kirkkopuiston kertomaa. Tuusula seura 1981.
Lars Pettersson, Ristikirkot. Ars Suomen taide 3. Keuruu 1989.
Keskellä kylää. Helsingin hiippakunnan kirkkoja. Kirjapaja 1999.
Puukirkko, tasavartinen ristikirkko. Tuusulan kirkko on Helsingin lähiseudun vanhimpia puukirkkoja. Kirkko on muodoltaan lähes tasavartinen ristikirkko. Korkealappeinen paanukatto on jyrkästi aumattu ristivarsien päistä. Päätylappeissa on myöhemmin avatut lehterille valoa antavat ikkunakomerot. Sakaristo sijaitsee itäisen ja pohjoisen ristivarren välisessä kulmauksessa. Oviaukkojen edessä on harjakattoiset eteishuoneet. Kirkon ulkoarkkitehtuuri pystyine lautavuorauksineen ja koristeellisine ikkunakehyksineen ja koristefriiseineen on 1850-luvun ja 1900-luvun alun korjauksista. Kirkkosalissa on korkealle kohoava lautainen tynnyriholvi, ristikeskuksessa on neliömäinen välikattokupoli. Holveja peittää ponttilautaverhous.
Kirkkotarhassa on Tuusulan Syvälahdessa veljensä Albertin luona vuoden 1872 viimeisenä päivänä kuolleen kansalliskirjailija Aleksis Kiven hauta. Hämäläisosakunnan toimesta haudalle viisi vuotta
myöhemmin pystytetyn hautamuistomerkki kuvanveistäjä J.E. Stenbergin tekemä. Mustaa graniittiobeliskia koristava kannel ja laakeriseppele ovat valkoista marmoria. Muistomerkkiin on hakattu Seitsemästä veljeksestä peräisin oleva lause: Kotomaamme ystävälliset äidin kasvot ovat ainiaaksi painuneet hänen sydämensä syvyyteen.
Viime sotien sankarihaudat sijaitsevat puolipyöreässä järvestä pengerretyllä puolipyöreällä terassilla kirkon pohjoispuolella. Rakel Koiviston 1953 tekemä graniittinen sankaripatsas esittää kahta lumipukuista sotilasta.
Kirkon sivuitse johtavan tien reunassa on kellotapuli, vanha paarihuone ja kaksi viljamakasiinia.
Luonti: 1.1.1900
Historia
Ensimmäinen kirkko Tuusulanjärven eteläpäähän rakennettiin vuonna 1643. Nykyinen kirkko on rakennettu vuosina 1732-34. Kirkko korjattiin perusteellisesti vuonna 1853. Ikkunat gotisoitiin lääninarkkitehti Jean Wikin laatiman ehdotuksen mukaan, ristikeskuksessa ollut torni purettiin, kivijalka ja ulkolaudoitus uusittiin. Vuonna 1903 tehdyssä korjauksessa (arkkitehti E.A. Kranck) tehtiin uusi kivijalka säännöllisestä kivestä, ikkunoiden yläpään muoto pyöristettiin ja holvi sai ponttilaudoituksen. Penkit mukavoitettiin ja maalattiin arkkitehti Dag Englundin johdolla vuonna 1952 Viimeisin korjaus kirkossa tehtiin vuonna 1984, jolloin mm. paanukatto uusittiin.
Seurakunta perustettiin vuonna 1643 Sipoon emäseurakunnan alaiseksi kappeliksi Sipoon ja Helsingin pitäjän pohjoisimmista kylistä ja erotettiin itsenäiseksi seurakunnaksi vuonna 1654.
Ladattava tiedosto saattaa sisältää kuvia, karttoja tai muita sisältöjä jotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöä varten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.