Puukirkko, tasavartinen ristikirkko. Sammatin kirkonkylän keskustassa sijaitseva pieni vaatimaton puukirkko tapuleineen liittyy kiinteästi Elias Lönnrotin vanhuudenvaiheisiin. Hänet on myös haudattu sen kirkkotarhaan.
Kirkko on muodoltaan suorakaiteen muotoinen pitkäkirkko. Paanukattoisen punamullatun kirkon ulkoseinissä on pystylaudoitus. Sisätilaa kattaa lautaholvit. Seinät on käsitelty vaaleanpunaisella rappauksella. Kristusta esittävän Adolf von Beckerin maalaaman alttaritaulun on lahjoittanut Elias Lönnrot 1879 kuolleen tyttärensä Teklan muistoksi.
Luonti: 1.1.1900
Historia
Lähteet
Reino Silvanto, Sammatti. Kuvauksia sen ja lähiseudun luonnosta, historiasta, Elias Lönnrotista y.m. Helsinki 1930.
Keskellä kylää. Helsingin hiippakunnan kirkkoja. Kirjapaja 1999.
Sammatti. Elias Lönnrotin kotipitäjä (toim. Veikko Kallio). Otava 2002.
Puukirkko, tasavartinen ristikirkko. Sammatin kirkonkylän keskustassa sijaitseva pieni vaatimaton puukirkko tapuleineen liittyy kiinteästi Elias Lönnrotin vanhuudenvaiheisiin. Hänet on myös haudattu sen kirkkotarhaan.
Kirkko on muodoltaan suorakaiteen muotoinen pitkäkirkko. Paanukattoisen punamullatun kirkon ulkoseinissä on pystylaudoitus. Sisätilaa kattaa lautaholvit. Seinät on käsitelty vaaleanpunaisella rappauksella. Kristusta esittävän Adolf von Beckerin maalaaman alttaritaulun on lahjoittanut Elias Lönnrot 1879 kuolleen tyttärensä Teklan muistoksi.
Luonti: 1.1.1900
Historia
Sammatin kirkko rakennettiin 1754-55. Nykyasu on peräisin vuonna 1879 tehdystä korjauksesta, jolloin eteläseinän eteisrakennus otettiin osaksi kirkkosalia, päätyseinään avattiin kaksi uutta ikkunaa ja käynti saarnastuoliin järjestettiin suoraan sakaristosta. Sisäseinien rappaus on myös tältä ajalta. Kirkko korjattiin viimeksi 1954 arkkitehti Paavo Riihimäen johdolla ja viimeksi 2000-luvun taitteessa arkkitehti Jari Reposen johdolla.
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimesta Elias Lönnrotin haudalle 1886 pystytetyn mustasta graniitista tehdyn hautamuistomerkin on piirtänyt arkkitehti Gustaf Nyström ja valmistanut helsinkiläinen K.V. Bergmanin kivenhakkaamo.
Lohjan emäseurakuntaan vuoteen 1614 kuulunut Sammatti siirrettiin vuonna 1614 Karjalohjan kappeliseurakunnaksi. Kappelioikeudet lakkautettiin vuonna 1859, mutta palautettiin takaisin vuonna 1871, väliaikana saarnaajana kirkossa toimi mm. Elias Lönnroth. Seurakunta itsenäistyi vuonna 1951. Nykyinen kirkko on seurakunnan kolmas.
Kirkkotarhan kiviaitaan liittyvä kellotapuli vuodelta 1763 on yksinkertaistettu variaatio lounais-suomalaisesta tapulista.
Luonti: 1.1.1900
Ladattava tiedosto saattaa sisältää kuvia, karttoja tai muita sisältöjä jotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöä varten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.