 |
| Uusimaa | |
| Vantaa | |
| Helsingin Pitäjän kirkko | 200410 |
| Kiinteistötunnus: | 92-407-11-25; |
| Kylä tai kaupunginosa: | KIRKONKYLÄ |
| Osoite: | Kirkkotie 45, 01510 Vantaa |
 takaisin |
|
 Kuvaus |
| Kivikirkko, keskiaikainen. Pyhälle Laurille omistetun Helsingin pitäjän keskiaikaisen kivikirkon vuonna 1893 tapahtuneen palon jälkeinen hyvin säilynyt asu kuuluu Suomen restaurointihistorian merkittävimpiin esimerkkeihin.
Kirkon länsipäädyn tiiliornamentiikka noudattaa itä-uusmaalaisten keskiaikaisten kivikirkkojen päätykoristelua, itäpäädyn yläosa risti- ja ympyräsommitelmineen on 1890-luvulta, kuten myös ulkonurkkien kontreforien porrastetut yläosat, ikkunoiden reunusmuuraukset, länsipään eteishuoneen portaali sekä asehuoneen pääty. Kolmilaivaisen viisitraveisen kirkkosalin keskilaivassa on tähtiholvit, joista itäisin edustaa ns. suomalaista holvityyppiä. Sivulaivoissa on ristiholvit. Nelikulmaiset kulmista lovetut pilarit ovat poikkeukselliset ohuet. Holveissa ja pitkittäisissä arkadikaarissa oleva maalauskoristelu sekä tummasävyinen kiinteä sisustus lehterinkaiteineen, saarnastuoleineen, alltarikaiteineen, penkkeineen sekä urkufasadi ovat kaikki arkkitehti Höijerin suunnittelemasta palon jälkeisestä restauroinnista. Kirkon pohjoispuolella sijaitsevan kellotapulin pohjakerros on keskiaikainen, punatiilestä muurattu poikkipäätyinen suippohuippuinen yläosa on rakennettu palon jälkeen. Kirkkotarhan parhaiten säilynyt vanha osa on kirkon itä- ja kaakkoispuolella, jossa on 1700-luvun ja 1800-luvun alkupuolen hautamuistomerkkejä. Itäpuolella olevat kaksi hautakappeli ovat aikanaan liittyneet kiviaitaan. Cronstedt-suvun uusklassillinen hautakappeli on 1820-luvulta ja slagitiilistä rakennettu von Wendt-suvun kappeli 1840-luvulta. |
| Luonti: 1.1.1900 |
| Historia |
| Lähteet |
| Vantaan Pyhän Laurin kirkko. Tutkielmia kirkon historiasta. Sulkava 1994.
Markus Hiekkanen, The Stone Churches of the Medieval Diocese of Turku. Suomen muinaismuistoyhdistyksen aikakauskirja 101. 1994. Keskellä kylää. Helsingin hiippakunnan kirkkoja. Kirjapaja Oy. Jyväskylä 1999. Markus Hiekkanen, Suomen keskiajan kivikirkot. SKS 2007. |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 30.5.2008 |
| Suojelu |
| Suojelun väline: | Kirkkolaki näytä kirkkolain menettelyt |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
| Luonti: 1.1.1900 | |
 Rakennukset ja rakennelmat |
| Cronstedt-suvun hautakappeli |
|
||||||||||
| Kirkko |
|
||||||||||||
| Kuvaus |
| Kivikirkko, keskiaikainen. Pyhälle Laurille omistetun Helsingin pitäjän keskiaikaisen kivikirkon vuonna 1893 tapahtuneen palon jälkeinen hyvin säilynyt asu kuuluu Suomen restaurointihistorian merkittävimpiin esimerkkeihin.
Kirkon länsipäädyn tiiliornamentiikka noudattaa itä-uusmaalaisten keskiaikaisten kivikirkkojen päätykoristelua, itäpäädyn yläosa risti- ja ympyräsommitelmineen on 1890-luvulta, kuten myös ulkonurkkien kontreforien porrastetut yläosat, ikkunoiden reunusmuuraukset, länsipään eteishuoneen portaali sekä asehuoneen pääty. Kolmilaivaisen viisitraveisen kirkkosalin keskilaivassa on tähtiholvit, joista itäisin edustaa ns. suomalaista holvityyppiä. Sivulaivoissa on ristiholvit. Nelikulmaiset kulmista lovetut pilarit ovat poikkeukselliset ohuet. Holveissa ja pitkittäisissä arkadikaarissa oleva maalauskoristelu sekä tummasävyinen kiinteä sisustus lehterinkaiteineen, saarnastuoleineen, alltarikaiteineen, penkkeineen sekä urkufasadi ovat kaikki arkkitehti Höijerin suunnittelemasta palon jälkeisestä restauroinnista. Kirkon pohjoispuolella sijaitsevan kellotapulin pohjakerros on keskiaikainen, punatiilestä muurattu poikkipäätyinen suippohuippuinen yläosa on rakennettu palon jälkeen. Kirkkotarhan parhaiten säilynyt vanha osa on kirkon itä- ja kaakkoispuolella, jossa on 1700-luvun ja 1800-luvun alkupuolen hautamuistomerkkejä. Itäpuolella olevat kaksi hautakappeli ovat aikanaan liittyneet kiviaitaan. Cronstedt-suvun uusklassillinen hautakappeli on 1820-luvulta ja slagitiilistä rakennettu von Wendt-suvun kappeli 1840-luvulta. |
| Luonti: 1.1.1900 |
| Historia |
| Keskiaikainen. Vantaan Helsingin pitäjän kirkon keskiaikaiseen perusmuotoon tehdyt ensimmäiset muutokset ovat 1800-luvulta. Vuonna 1829 kirkkoon tehtiin uusi edellistä suurempi sakaristo. Seuraavana vuonna länsiportaaliin eteen muurattiin harjakattoinen eteishuone. Kirkon nykyasu on peräisin kirkon toukokuussa alussa 1893 tapahtuneen tulipalon jälkeisestä, arkkitehti Theodor Höijerin suunnittelemasta restauroinista. Tämän säilyttäminen oli lähtökohtana 1974 tehdyssä kunnostuksessa, jossa seinä- ja holvipinnat puhdistettiin ja konservoitiin sekä penkit korjattiin. |
| Luonti: 1.1.1900 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Kirkkolaki näytä kirkkolain menettelyt |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
| Luonti: 1.1.1900 | |
|
||||||||||||||
| Tapuli |
|
||||||||||||
| Kuvaus |
| Kirkon pohjoispuolella sijaitsevan kellotapulin pohjakerros on keskiaikainen, punatiilestä muurattu poikkipäätyinen suippohuippuinen yläosa on rakennettu palon jälkeen. |
| Luonti: 9.7.2008 |
|
||||||||||||||
| von Wendt-suvun hautakappeli |
|
||||||||
| Ladattava tiedosto saattaa sisältää kuvia, karttoja tai muita sisältöjä jotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöä varten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta. | |
| Linkit Museoviraston muihin aineistoihin |
|
|||||||||||||||||||||||||||||||||||
 |
| × | ||
| < |
|
> |
Helsingin pitäjän kirkko 1000014825, kirkkorakenteet