RAKENNUSPERINTÖ

Pohjanmaa
Vaasa
Vaasan rautatieasema-alue	200327
Kiinteistötunnus:	905-4-120-1; 905-4-107-1; 905-4-121-1; 905-4-9903-13; 905-4-9903-14;
Muu tunnus:	905-066 VARR
Kylä tai kaupunginosa:	Keskusta
Osoite:	Asemakatu
Kulttuurihistoriallinen tyyppi:	Liikenne
takaisin

Kuvaus

Rautatieasema sijaitsee keskeisellä paikalla Hovioikeudenpuistikon päätteenä. Yksikerroksinen, puinen asemarakennus on kärsinyt kaupunkikuvallisesti läheisiin kortteleihin nousseiden kerrostalojen vuoksi. Vaasan radan pääteasemalla, joka rakennettiin II luokan mallipiirustusten mukasiesti, on poikkeuksellisesti säilynyt suurin osa puista laiturikatosta. Asemapuistossa olleita rakennuksia on purettu, mutta siellä on jäljellä merkittävä vanha puusto. Matkakeskusten rakentaminen 2000-luvulla merkitsi Vaasassa lasi-teräs -rakenteisen siiven lisäämistä asemarakennuksen radanpuoleiselle sivulle 200x.

Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 24.9.2009

Historia

Historia

J.V. Snellman esitti ensimmäisen Vaasaan asti ulottuva ratasuunnitelman jo 1856. 1870-luvulla käytiin keskustelua siitä pitäisikö Pohjanmaan radan kulkea lähellä rannikkoa yhdistämässä kaupunkeja toisiinsa vai Näsijärven itäpuolella avaamassa maan sisäosia rannikon yhteyteen. Valtiopäivät ratkaisivat asian itälinjauksen puolesta 1878 ja koko rata voitiin avata liikenteelle 1883. Vaasan matkakeskusalueen suunnittelukilpailu päättyi 25.5.2001. Mikko Härön muistio diarionro 215/303/2001 (7.9.2001)

Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 25.9.2009

Lähteet

Victor Hoving, 1956. Vaasa 1852-1952. Helsinki 1956. Laura Saarinen. Rautatie kaupungissa. Rautatiealueet osana Vaasan kaupunkirakenteen kehitystä. Länsi-Suomen ympäristökeskuksen moniste 22/1998.

Luonti: 25.9.2009

Suojelu

Suojelun väline:	Rautatiesopimus 1998
Prosessin tila:	Suojeltu
Päätös:	Asemakaava
Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: ASEMAKAAVAN MUUTOS 2007 KAAVAMÄÄRÄYS / SR Asemarakennus, kts rakennuskohtainen suojelutieto HUOM. Asemapuistossa oleva asemapäällikön talo ja talousrakennus eivät ole mukana Rautatiesopimuksen luettelossa. Kaupunki on kuitenkin sisällyttänyt ne osayleiskaavaan suojelumerkinnöin. Ne on sen vuoksi kirjattu mukaan tähän tietokantaan.
Luonti: 25.9.2009 Viimeisin muutos: 26.10.2010

Rakennukset ja rakennelmat

Asemapuisto

Rakennuttaja: Valtionrautatiet Luonti:29.9.2009

Kuvaus

Vaasassa rata poikkeuksellisesti erottaa asemarakennuksen asemapuistosta. Puistossa on jäljellä asemapäällikön talo, sen talousrakennus sekä osia puistoistutuksista ja rakenteista (radan puoleinen kivipengerrys, betoniportaat pengerrykseltä puistoon, portaita reunustavat lehmukset sekä syreenimaja). Puisto polut ja istutukset ovat hävinneet, jäljellä on komea puusto ja joitakin pensaita. Puistossa on ollut myös vaunujen kunnostukseen liittyviä rakennuksia ja ratakiskot, niistä on jäljellä vain vinosti puiston poikki kulkeva ratauoma.

Luonti: 8.2.2010

Asemapäällikön talo

Muut tunnukset: 90500401070001M002 VRK vanha rakennustunnus Rakennustunnus (VTJ-PRT): 101819404W Osoite: Semaforinkuja 2 65100 VAASA Runko: Hirsi Suunnittelija: Bruno Grahnholm Rakennuttaja: Valtionrautatiet Luonti:25.9.2009 Viimeisin muutos: 25.10.2010

Historia

Bruno Granholmin suunnittelema asemapäällikön talo on vuodelta 1896. Se on versio tyypistä, jonka edustajia on Kuopiossa, Iisalmella, Jyväskylässä ja Rajamäellä, edustaen talousrakennuksineen rautatierakentamisen parhaimmistoa.

Luonti: 8.2.2010 Viimeisin muutos: 8.2.2010

Asemarakennus

Muut tunnukset: 905-066-001 VARR Muut tunnukset: 905004012000016001 VRK vanha rakennustunnus Rakennustunnus (VTJ-PRT): 101819436X Osoite: Asemakatu 1 65100 VAASA Kulttuurihistoriallinen tyyppi: Asemarakennukset Runko: Hirsi Kate: Pelti Suunnittelija: Knut Nylander Rakennuttaja: Valtionrautatiet Luonti:1.1.1900 Viimeisin muutos: 25.10.2010

Kuvaus

Päätyyppi =liikenne nykykäyttö= liikenne

Luonti: 1.1.1900

Historia

Laiturikatoksella varustettu asemarakennus oli rautateiden ensimmäisen arkkitehdin C.A. Edelfeltin eurooppalaisten esikuvien mukaan kehittämä tyyppi, josta hänen kaudeltaan on säilynyt vain yksi esimerkki Turengissa. Vaasa on Edelfeltin oppilaan ja seuraajan Knut Nylanderin suunnittelemista asemarakennuksista ainoa, jossa on säilynyt puinen laiturikatos. Alun perin 18:n pylvään kannattama katos on nykyään 11:n pylvään mittainen, mutta lyhennettynä ja osin muunneltunakin poikkeuksellinen esimerkki asema-arkkitehtuurin varhaisista tavoitteista. Asemarakennuksen keskeiset sisätilat eli II ja III luokan odotussalit ovat säilyttäneet merkittävät piirteensä läpi muutosten: tilajaon, uunit, ikkunat ja ovet, kattopaneelin sekä kannatinpylväät koristeltuine konsoleineen. Asemarakennusta laajennettiin B. Granholmin suunnitelmien mukaan 1908. Samalla katon aumaukset poistettiin ja kadun puoleinen avokuisti muutettiin umpinaiseksi. Rakennuksessa on tapahtunut useita sisätilan muutoksia. Viimeisin ulkoarkkitehtuurin muutos on vuodelta 200x.

Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 8.2.2010

Suojelu
Suojelun väline:	Rautatiesopimus 1998
Prosessin tila:	Suojeltu
Kohdentuminen ja keskeinen sisältö:
Luonti: 24.4.2013

Kellari

Muut tunnukset: 905-066-002 VARR Muut tunnukset: 90500401070001M001 VRK vanha rakennustunnus Rakennustunnus (VTJ-PRT): 101819403V Rakentaminen 1900-1900 Luonti:25.10.2010

Ulkohuonerakennus

Muut tunnukset: 90500401070001M003 VRK vanha rakennustunnus Muut tunnukset: 905-066-004 VARR  Rakennustunnus (VTJ-PRT): 101819405X Rakentaminen 1900-1900 Arvioitu ajankohta Luonti:25.10.2010 Viimeisin muutos: 25.10.2010

Liitetiedostot

Ladattava tiedosto saattaa sisältää kuvia, karttoja tai muita sisältöjä jotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöä varten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.
	Asemakaavan muutos 2007

Linkit Museoviraston muihin aineistoihin

kopioi linkki tälle sivulle: