 |
| Kanta-Häme | |
| Hämeenlinna | |
| Perttulan erityisammattikoulu | 200269 |
| Kiinteistötunnus: | 109-417-1-12; |
| Muu tunnus: | 109-100 VARR |
| Kylä tai kaupunginosa: | MIEMALA |
| Osoite: | Pl 146, 13101 Hämeenlinna |
| Nykykäyttö: | oppilaitos |
| Kulttuurihistoriallinen tyyppi: | Opetus ja koulutus |
| Ajoitus: | Rakentaminen 1860-1910 |
 takaisin |
|
 Kuvaus |
| Perttulan erityisammattikoulu ja Alikylä muodostavat ajallista syvyyttä ja monipuolista asutus- ja rakennushistoriaa edustavan, poikkeuksellisen hyvin säilyneen kokonaisuuden Vanajaveden länsirannalla, laakealla niemellä Miemalan kylässä. Erityisammattikoulu ja sen edeltäjät ovat toimineet Perttulassa 1890-luvulta alkaen. Alueen alkuperäinen arkkitehtonimen ulkoasu on säilynyt hyvin.
Lounaassa maisematilaa rajaa Hattelmalanharjusta etelään jatkuva selänne. Alueen rakennettu ympäristö muodostuu kahdesta kokonaisuudesta, avoimen viljelyaukean keskellä sijaitsevasta Miemalan Alikylästä ja harjun rinteeseen rakennetusta Perttulan erityisammattikoulusta. Perttulan erityisammattikoulu sijaitsee Hattelmalan harjulla entisen Perttulan ratsutilan mailla. Rakennusryhmään kuuluu C.A. Edelfeltin suunnitteleman maaherra Rehbinderin huvilan ja siihen kuuluvien talousrakennusten lisäksi entisen tylsämielisten lasten kasvatus- ja opetuslaitoksen rakennuksia. Kartanon 1860-luvulla huvilaksi rakennettua päärakennusta ympäröi samanikäinen puisto. Valtaosa Perttulan puisesta rakennuskannasta on 1890- ja 1910-luvulta. Asuinrakennus Pakarila ja jyväaitta ovat Rehbinderin ajalta, talous- ja asuinrakennus Kuusistola ja Metsätalo 1890-luvulta. Oppilaitos ja oppilasasuntola Taimela ovat valmistuneet 1911. |
| Luonti: 23.3.2012 Viimeisin muutos: 2.11.2018 |
| Historia |
| Aikaisempi nimi: Perttulan ratsutila |
| Käyttöaika: |
| Historia |
| Miemalasta tunnetaan useita rautakaudelle ajoittuvia muinaisjäännöksiä, kaksi muinaislinnaa, rautakautinen asuinpaikka sekä useita kuppikiviä. Kuppikivien poikkeuksellisen suuri määrä viittaa erityiseen kulttikäyttöön rautakaudella. Läheisellä Hakovuorella oli muinaislinna.
Kirjallisissa lähteissä Miemalan kylä mainitaan ensimmäisen kerran 1383. Keskiajan ja uuden ajan taitteessa kylässä oli seitsemän taloa. Isojako suoritettiin 1780-luvulla. Perttulan tila oli alkujaan kruunun ratsutila. Isossajaossa kantatila Perttula halottiin Hieta-Perttulan ja Kylä-Perttulan tiloiksi. Hieta-Perttulan osti Hämeen läänin maaherra, paroni Otto Karl Rehbinder 1857. Rehbinder rakennutti 1860 huvilamaisen, rapatun päärakennuksen arkkitehti C.A. Edelfeltin piirustusten mukaan. Keisarillisen senaatin myöntämällä luvalla maisteri Edwin Hedman perusti 1890 tylsämielisten lasten kasvatus- ja opetuslaitoksen, joka oli ensimmäisen suomenkielinen kehitysvammalaitos. Laitos toimi aluksi Helsingin Kalliossa Hernbergin huvilassa. Hedmanit ostivat Rehbinderiltä Perttulan 1891, jonne laitos siirrettiin. Aluksi kasvatuslaitos toimi vanhassa huvilarakennuksessa. Valtio osti tilan 1895, mutta laitoksen ylläpito siirtyi Hedmanilta valtiolle vasta 1909. Oppilasmäärän kasvaessa laitosta laajennettiin 1896 kahdella uudisrakennuksella (Metsätalo ja Kuusistola), joiden suunnitelmat laadittiin yleisten rakennusten ylihallituksessa. Tämän jälkeen päärakennusta korotettiin, rappaus poistettiin ja talo vuorattiin vaakalaudoituksella. Lisäksi rakennettiin varsinainen oppilaitos ja oppilasasuntola Taimela. Sota-aikana Perttula toimi sotasairaalana. 1947 nimeksi muutettiin Perttulan koulukoti. Uuden vajaamielislain jälkeen nimeksi tuli 1958 Perttulan keskuslaitos. Perttulassa harjoitettiin mm. karjanhoitoa ja maanviljelyä, tehtiin erilaisia käsitöitä kuten suutarintöitä ja kudontatöitä. Kouluikäiset lapset saivat kouluopetusta. Ammattikurssit alkoivat 1960-luvulla ja 1976 laitoksen nimeksi tuli Perttulan ammatillinen koulutuskeskus. Perttulan erityisammattikoulu nimi otettiin käyttöön 1986. Perttulan erityisammattikoulu ja Kiipulan ammattiopisto yhdistyivät 2009. Asetuksella suojellaan Hattelmalan harjulla sijaitseva yhtenäinen rakennusryhmä, johon kuuluu Perttulan ratsutilan kolme vanhinta rakennusta ja neljä entisen tylsämielisten lasten kasvatus- ja opetuslaitoksen rakennusta. Alue on säilyttänyt hyvin alkuperäisen arkkitehtonisen ulkoasunsa. |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 23.3.2012 |
| Lähteet |
| Martti Pitkänen ja Erkki Öhberg, Erityisopetusta Vanajan Perttulassa 1890-1990. Erityisammattikoulun satavuotinen historia. Perttulan erityisammattikoulu 1992.
Lauri Putkonen ja Marja Ivars, Kyliä ja kortteleita. Hämeenlinnan ja Hattulan rakennuskulttuuriselvitys. Hattulan kunta. Hämeenlinnan kaupunki. Hämeenlinna 2003. |
| Luonti: 23.3.2012 |
| Suojelu |
| Suojelun väline: | Asetus 480/85 näytä suojeluluokitukset |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Päätöspvm: | 2.12.1993 |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
| Luonti: 1.1.1900 | |
 Rakennukset ja rakennelmat |
| Jyväaitta |
|
||||||||||||||||||
| Kuvaus |
| Jyväaitta, aittamuseo, maaherra Rehbinderin rakennuskaudelta 1860. |
| Luonti: 23.3.2012 |
| Historia |
| Jyväaitta, aittamuseo, maaherra Rehbinderin rakennuskaudelta 1860. |
| Luonti: 1.1.1900 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Asetus 480/85 näytä suojeluluokitukset |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
| Luonti: 1.1.1900 | |
| Koulu- ja ruokailurakennus Kuusistola |
|
||||||||||||||||||||||||||||
| Kuvaus |
| Talous- ja asuinrakennus Kuusistolan luonnospiirustukset tehtiin 1896 maisteri Hedmanin ja Hämeen lääninrakennuskonttorin johtajan Alfred Cavénin yhteistyönä. Lopulliset piirustukset tätä oppilaskodiksi ja taloustiloiksi suunniteltua rakennusta varten laadittiin Yleisten rakennusten ylihallituksen ylijohtajan Sebastian Gripenbergin ja arkkitehti Th. Granstedtin toimesta. Talon ensimmäinen kerros on verhoiltu uusrenessanssityylisellä lautavuorauksella. Rakennuksessa olevassa entisessä oppilasruokalassa on menninkäisaiheisia seinämaalauksia, jotka on tehnyt taiteilija Kalle Carlstedt. Rakennus on peruskorjattu vuonna 1983. |
| Luonti: 23.3.2012 Viimeisin muutos: 2.11.2018 |
| Historia |
| Talous- ja asuinrakennus Kuusistolan luonnospiirustukset tehtiin 1896 maisteri Hedmanin ja Hämeen lääninrakennuskonttorin
johtajan Alfred Cavénin yhteistyönä. Lopulliset piirustukset tätä oppilaskodiksi ja taloustiloiksi suunniteltua rakennusta varten laadittiin Yleisten rakennusten ylihallituksen ylijohtajan Sebastian Gripenbergin ja arkkitehti Th. Granstedtin toimesta. Talon ensimmäinen mäinen kerros on verhoiltu uusrenessanssityylisellä lautavuorauksella. Rakennuksessa olevassa oppilasruokalassa on menninkäisaiheisia seinämaalauksia, jotka on tehnyt taiteilija Kalle Carlstedt. Rakennus on peruskorjattu vuonna 1983. |
| Luonti: 1.1.1900 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Asetus 480/85 näytä suojeluluokitukset |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
| Luonti: 1.1.1900 | |
| Koulurakennus |
|
||||||||||||||||||||||||||||
| Kuvaus |
| Koulurakennus on peräisin laitoksen 1900-luvun alun laajennusvaiheesta. Koulun suunnitelmat laati arkkitehti Hj. Åberg yhteistyössä laitoksen johtajan maisteri Hedmanin kanssa. Kaksikerroksinen osittain kivi- ja osittain puurakenteinen oppilaitos valmistui 1911. Pohjakerros on sileäksi rapattu ja toinen kerros vuorattu jugendtyylin mukaisesti. Rakennus on peruskorjattu vuonna 1984. Rakennuksessa säilyneet alkuperäiset ikkunat, joill kunnostustarve. |
| Luonti: 23.3.2012 |
| Historia |
| Koulurakennus on peräisin laitoksen 1900-luvun alun laajennusvaiheesta. Koulun suunnitelmat laati arkkitehti Hj. Åberg yhteistyössä laitoksen johtajan maisteri Hedmanin kanssa. Kaksikerroksinen osittain kivi- ja osittain puurakenteinen oppilaitos
valmistui 1911. Pohjakerros on sileäksi rapattu ja toinen kerros vuorattu jugendtyylin mukaisesti. Rakennus on peruskorjattu vuonna 1984. |
| Luonti: 1.1.1900 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Asetus 480/85 näytä suojeluluokitukset |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
| Luonti: 1.1.1900 | |
| Museorakennus Pakarila |
|
||||||||||||||||||||||||
| Kuvaus |
| Asuinrakennus Pakarila, joka on rakennettu maaherra Rehbinderin aikana, on vuoraamaton hirsirakennus rombiruutuisine ikkunoineen ja räystästä kiertävine puuleikkauksineen. Rakennus on peruskorjattu vuonna 1988. |
| Luonti: 23.3.2012 |
| Historia |
| Asuinrakennus Pakarila, joka on rakennettu maaherra Rehbinderin aikana, on vuoraamaton hirsirakennus rombiruutuisine
ikkunoineen ja räystästä kiertävine puuleikkauksineen. Rakennus on peruskorjattu vuonna 1988. |
| Luonti: 1.1.1900 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Asetus 480/85 näytä suojeluluokitukset |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
| Luonti: 1.1.1900 | |
| Oppilasasuntola Metsätalo |
|
||||||||||||||||||||||||||||
| Kuvaus |
| Oppilasasuntola Metsätalo on rakennettu 1896 ja piirustukset on laadittu Yleisten rakennusten ylihallituksessa maisteri Hedmanin ja arkkitehti Cavénin luonnosten pohjalta. Oppilaskoti on yksikerroksinen uusrenessanssityylinen hirsirakennus. Rakennus on peruskorjattu vuonna 1983. Rakennukseen on 2010-luvulla saneerattu yksityisasuntoja. |
| Luonti: 23.3.2012 Viimeisin muutos: 2.11.2018 |
| Historia |
| Oppilasasuntola Metsätalo on rakennettu 1896 ja piirustukset on laadittu yleisten rakennusten ylihallituksessa maisteri
Hedmanin ja arkkitehti Cavénin luonnosten pohjalta. Oppilaskoti on yksikerroksinen uusrenessanssityylinen hirsirakennus. Rakennus on peruskorjattu vuonna 1983. |
| Luonti: 1.1.1900 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Asetus 480/85 näytä suojeluluokitukset |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
| Luonti: 1.1.1900 | |
| Oppilasasuntola Taimela |
|
||||||||||||||||||||||||||||
| Kuvaus |
| Oppilasasuntola Taimela valmistui 1911 Jac. Ahrenbergin ja Hj. Åbergin allekirjoittamien piirustusten mukaan. Se on osittain kaksikerroksinen aumakattoinen rakennus, jonka ensimmäinen kerros on kiveä ja toinen puuta. Vuoraustapa ja ikkunoiden sijoittelu antavat rakennukselle jugendleiman.
Rakennus on peruskorjattu vuonna 1988. Ikkunat on uusitut, ulko-osiltaan alumiinipokat. |
| Luonti: 23.3.2012 Viimeisin muutos: 23.3.2012 |
| Historia |
| Oppilasasuntola Taimela valmistui 1911 Jac. Ahrenbergin ja Hj. Åbergin allekirjoittamien piirustusten mukaan. Se on osittain
kaksikerroksinen aumakattoinen rakennus, jonka ensimmäinen kerros on kiveä ja toinen puuta. Vuoraustapa ja ikkunoiden sijoittelu antavat rakennukselle jugendleiman. Rakennus on peruskorjattu vuonna 1988. |
| Luonti: 1.1.1900 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Asetus 480/85 näytä suojeluluokitukset |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
| Luonti: 1.1.1900 | |
| Rehbinderin huvila |
|
||||||||||||||||||||||||||||
| Kuvaus |
| Kansliarakennus, kaksikerroksinen, lääninarkkitehti C.A. Edelfeltin suunnittelema huvila rakennettiin 1860 maaherra Karl Otto Rehbinderille. Kivirakennukseksi suunniteltu huvila rakennettiin kuitenkin hirrestä ja rapattiin. Tilan tultua valtiolle huvilassa tehtiin suuria muutoksia: rappaus poistettiin ja talo vuorattiin vaakalaudoituksella, toiseen kerrokseen sisustettiin lisää huoneita ja länsipää korotettiin kaksikerroksiseksi. Rakennus on muutoksista huolimatta mielenkiintoinen esimerkki varhaisesta huvila-arkkitehtuurista maassamme. Rakennuksessa on ulko-ovia 1950-luvulta. Rakennus peruskorjattiin vuonna 1981. 2010-luvulla entinen Rehbinderin huvila on muutettu uudestaan asuinkäyttöön. Sisätiloissa on säilynyt mm. alkuperäinen porrashuone, tornihuone sekä kaakeliuuneja. |
| Luonti: 23.3.2012 Viimeisin muutos: 2.11.2018 |
| Historia |
| Kansliarakennus, kaksikerroksinen, lääninarkkitehti C.A. Edelfeltin suunnittelema huvila rakennettiin 1860 maaherra Karl Otto Rehbinderille. Kivirakennukseksi suunniteltu huvila rakennettiin kuitenkin hirrestä ja rapattiin. Tilan tultua valtiolle huvilassa tehtiin
suuria muutoksia: rappaus poistettiin ja talo vuorattiin vaakalaudoituksella, toiseen kerrokseen sisustettiin lisää huoneita ja länsipää korotettiin kaksikerroksiseksi. Rakennus on muutoksista huolimatta mielenkiintoinen esimerkki varhaisesta huvila-arkkitehtuurista maassamme. Rakennus on peruskorjattu vuonna 1981. |
| Luonti: 1.1.1900 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Asetus 480/85 näytä suojeluluokitukset |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
| Luonti: 1.1.1900 | |
| Ladattava tiedosto saattaa sisältää kuvia, karttoja tai muita sisältöjä jotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöä varten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta. | |
| Linkit Museoviraston muihin aineistoihin |
|
|
 |
| × | ||
| < |
|
> |