 |
| Kanta-Häme | |
| Hattula | |
| Lepaan puutarhaopisto | 200210 |
| Kiinteistötunnus: | 82-442-1-148 /8; |
| Muu tunnus: | 082-005 VARR |
| Kylä tai kaupunginosa: | LEPAA |
| Osoite: | Lepaantie 129 |
| Kulttuurihistoriallinen tyyppi: | Opetus ja koulutus |
| Ajoitus: | Rakentaminen 1700-2008 Arvioitu ajankohta |
 takaisin |
|
 Kuvaus |
| Lepaan kartano- ja opistoalue on valtakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö (valtioneuvoston päätös 30.11.2000). Alueella on suojeltu valtion rakennuksista annetulla asetuksella 2.12.1993 kahdeksan rakennusta, kellari, tuulimylly sekä puisto ja puutarha.
Kartanokokonaisuus sijaitsee Hattulan keskustasta pohjoiseen, Vanajaveden Lepaanvirran rannalla. Lepaa kuuluu Hämeen vanhimpiin kartanoihin, rälssisäterin ensimmäinen maininta on 1460-luvulta. Lepaan kartanon tultua testamenttilahjoituksena valtiolle 1902 tilalle perustettiin puutarhaoppilaitos. Puutarhaopisto aloitti toimintansa 1912. Nykyinen Lepaa jakautuu kolmeen osaan. Alueen ytimen muodostaa 1930-luvulla rakentunut opistopiha, jonka neljä rakennusta muodostavat pihaneliön. Toisen osan muodostavat alueen vanhimmat rakennukset, kartanon päärakennus ja pytinkirakennus, salmeen liittyvässä puistossa. Alueen läpi kulkee tuulimyllylle, myöhäiskeskiaikaiselle kivisakastille ja siihen liittyvälle, kiviaidan ympäröimälle hautausmaalle päätyvä tie. Nykyisin Lepaalla toimii Hämeen ammattikorkeakoulun Lepaan yksikön puutarhaoppilaitos. Alueen uusin rakennuskanta on peräisin pääasiassa 1950- ja 60-lukujen vaihteesta ja 1990-luvulta. Uudet kasvihuoneet ovat vuodelta 2007. |
| Luonti: 8.10.2009 Viimeisin muutos: 12.10.2009 |
| Historia |
| Historia |
| Asetuksella suojellaan kuusi Lepaan kartanon vanhaa rakennusta, kaksi puutarhaopiston tarpeisiin 1930-luvulla valmistunutta rakennusta, 1840-luvulta oleva perunakellari sekä puisto ja puutarha.
Lepaan alueella on lisäksi muinaismuistolailla suojeltu keskiaikainen, Tyrvännön vanhasta puukirkosta säilynyt kivisakasti (047) hautausmaineen ja ympärysmuureineen. Lepaan silloinen omistaja Carl Fredrik Packalén testamenttasi keskiajalta saakka tunnetun kartanon valtiolle 1889. Yhtenä ehtona oli että hänen veljensä kenraalimajuri N.K. Packalén saisi pitää tilaa hallussaan kuolemaansa saakka. Tilalle piti sen vapauduttua perustaa puutarha- tai maatalouskoulu. Puutarhaopisto aloitti toimintansa 1912. Vuosina 1910-12 tehtiin perusteelliset korjaukset opiston käyttöön jätetyissä rakennuksissa Marjalassa ja Kotilassa sekä rakennettiin opistorakennus. Arkkitehti Jalmari Peltosen suunnitelmien mukaan rakennettiin 1934 tapahtuneen tulipalon jälkeen uusi nykyinen kolmikerroksinen opistorakennus ja ruokala Toimela, jotka Marjalan ja Kotilan kanssa muodostavat tyyliltään yhtenäisen suljetun pihaneliön. |
| Luonti: 1.1.1900 |
| Historia |
| Lepaan rälssisäteri mainitaan asuinkartanona ensi kerran 1400-luvulla, jolloin se oli Tavastien omistuksessa. Lepaa kuuluu Hämeen vanhimpiin kartanoihin. Kartanon omistajasukua kutsuttiin Lepaan suvuksi ja vaakunansa perusteella Leijon-suvuksi. 1500-luvun jälkipuolella Lepaata hallitsi Hannu Björninpoika, jonka Kustaa Vaasa nimitti valtaneuvokseksi.
Hannu Björninpojan kuoltua 1572 kartano siirtyi leskeltä vävylle, Tuomas Beurreukselle. Tällä suvulla Lepaa oli noin sata vuotta ja joutui sitten Boije-suvulle aina vuoteen 1727 saakka. Tuolloin kartanon osti Uudemaan maaherra Pehr Stierncrantz, jonka suvun hallussa kartano oli noin sata vuotta. 1830-40-luvuilla omistajana oli pietarilainen kauppias Peter Heimburger ja tämän jälkeen Karl Fredrik Packalén vuodesta 1850. Packalén testamenttasi Lepaan valtiolle 1902. Testamentin ehtojen mukaan tilalle perustettiin puutarhaoppilaitos, joka aloitti toimintansa 1912. Vuosina 1910-12 tehtiin perusteelliset korjaukset opiston käyttöön jätetyissä rakennuksissa Marjalassa ja Kotilassa sekä rakennettiin opistorakennus. Suunnitelmat laati arkkitehti H.R. Helin. Nykyinen kolmikerroksinen opistorakennus rakennettiin korvaamaan tulipalossa 1934 tuhoutunut rakennus. Myös ruokala Toimela on tältä ajalta, kummatkin arkkitehti Jalmari Peltosen suunnittelemia. Myös puutarhat uudistettiin palon jälkeen, suunnittelusta vastasi puutarha-arkkitehti Ola Mannström. Vuosina 1957-60 rakennettiin suuri opiskelija-asuntola, keittiö- ja juhlasalitiloineen, suunnittelijoina arkkitehtitoimisto Hytönen & Luukkonen. Emäntäkoulun rakennukset ovat valmistuneet 1963, arkkitehtinä Erkki Karvinen. 1990-luvun rakennusten suunnittelusta ovat vastanneet arkkitehtuuritoimisto Arvi ja Pirkko Ilonen. Lepaan opiston pihapiirin reunamilla sijaitsee harmaakivinen, pieni sakaristo, joka on ilmeisesti 1400-luvun jälkipuoliskolta tai 1500-luvun alusta. Sakaristoon on liittynyt puinen kirkkohuone. Sakastin ympärillä on harmaakiviaidan rajaama kirkkomaa, jonne on käynti tiilisen porttirakennuksen kautta. Hautausmaahan tehtiin uusi kiviaita tiiliportteineen 1830-luvulla ruukinpatruuna P.P. Heimburgerin aloitteesta. Sakaristo on suojeltu muinaismuistolailla. Lepaan tilan vanhat karjarakennukset sijaitsevat Tyrvännön kirkolle johtavan tien varrella. Kivinavetta 1930-luvulta on rakennettu puutarhaopiston käyttöön, samoin tiilestä ja kivestä muurattu makasiini ja ympärillä olevat asuinrakennukset. Suunnitelmat laadittiin Yleisten rakennusten ylihallituksessa ja myöhemmin rakennushallituksessa. Navetta on muutettu viinitilan esittelytiloiksi ja kahvilaksi. Ennen kieltolakia kirkkoviinit valmistettiin Lepaalla. |
| Luonti: 24.6.2008 Viimeisin muutos: 9.10.2009 |
| Lähteet |
| Rakennettu Häme, maakunnallisesti arvokas rakennusperintö. Hämeen liitto. Hämeenlinna 2003. |
| Luonti: 24.6.2008 |
| Lähteet |
| Lauri Putkonen, Marja Ivars: Kyliä ja kortteleita. Hämeenlinnan ja Hattulan rakennuskulttuuriselvitys. Hämeenlinna 2003. |
| Luonti: 24.6.2008 |
| Lähteet |
| Haapanen Arvo, Collan Olavi, Salmenlinna S. S: Lepaan puutarhaopisto 1910-1935. Porvoo 1935.
P.V. Fontell, Maatalousopetus. Artikkeli teoksessa Oma Maa 3-4. Porvoo 1958. |
| Luonti: 9.10.2009 Viimeisin muutos: 1.12.2009 |
| Suojelu |
| Suojelun väline: | Asetus 480/85 näytä suojeluluokitukset |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Päätöspvm: | 2.12.1993 |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: S4 | |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 27.2.2014 | |
 Rakennukset ja rakennelmat |
| Asuinrakennus Kotila |
|
||||||||||||||||||||||
| Kuvaus |
| Kotila on opiston pihaneliön koilliskulmassa sijaitseva kaksikerroksinen rakennus, joka on valmistunut 1830-luvulla muonamiesten asunnoksi. Pohjakaavaltaan rakennus on T:n mallinen.
Kotila korjattiin 1912 oppilasasunnoksi arkkitehti H.R. Helinin suunnitelmien mukaan. Rakennuksessa on tehty sisätilakorjaus 1990-luvulla arkkitehtuuritoimisto Pirkko ja Arvi Ilosen suunnitelmien mukaisesti. |
| Luonti: 9.10.2009 |
| Historia |
| Kotila. 1830-luvulla rakennettu kartanon entinen muonamiesten asuinrakennus, joka 1912 muutettiin oppilasasuntolaksi. |
| Luonti: 1.1.1900 |
| Historia |
| Tiilinen muonamiesten rakennus muutettiin oppilaskodiksi "Kotila" vuosien 1910-12 korjauksissa. Rakennuksen yhteyteen rakennettiin siiveke, johon sijoitettiin oppilasruokalan keittiö ja leivintupa. Ruokala siirtyi 1926 Kotilasta Marjalaan. Käyttämättömiksi jääneet entinen keittö ja leipomo korjattiin ja tämä osa rakennusta korotettiin kaksikerroksiseksi 1930, jolloin Kotilaan saatiin 8 huonetta lisää. |
| Luonti: 9.10.2009 |
| Lähteet |
| Haapanen Arvo, Collan Olavi, Salmenlinna S. S: Lepaan puutarhaopisto 1910-1935. Porvoo 1935. |
| Luonti: 9.10.2009 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Asetus 480/85 näytä suojeluluokitukset |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
| Luonti: 1.1.1900 | |
| Henkilökunnan asuinrakennus Marjala |
|
||||||||||||||||||||||||||
| Kuvaus |
| Kaksikerroksinen Marjala sijaitsee nelikulmaisen opistopihan kaakkoiskulmalla, Kotilaa vastapäätä. Rakennus on valmistunut 1820-luvulla viljamakasiiniksi ja korjattu ensin 1912 marjainjalostusrakennukseksi ja 1934 opiston päärakennuksen palon jälkeen puutarhaopiston henkilökunnan asunnoiksi. |
| Luonti: 9.10.2009 Viimeisin muutos: 31.10.2018 |
| Historia |
| Marjala. 1820-luvulta peräisin oleva rakennus kunnostettiin 1912 opiston käyttöön henkilökunnan asunnoiksi. |
| Luonti: 1.1.1900 |
| Historia |
| Kartanon vanhasta vilja-aitasta muodostettiin 1910-12 korjauksessa suuri jääaitta ja "marjain jalostuslaitos", josta se sai nimen Marjala.
Marjalasta tehtiin vuoden 1934 opiston päärakennuksen palon jälkeen henkilökunnan asuntola. Sen alakerrassa oli toimisto ja johtajan konttorihuone kassaholveineen, opiston sairashuone ja oppilaiden kerho- ja seurustelusali. Yläkerrassa oli säilykeopetusluokka ja kasvihuonepuutarhurin kaksi huonetta ja keittiön käsittävä asunto. |
| Luonti: 9.10.2009 Viimeisin muutos: 9.10.2009 |
| Lähteet |
| Haapanen Arvo, Collan Olavi, Salmenlinna S. S: Lepaan puutarhaopisto 1910-1935. Porvoo 1935. |
| Luonti: 9.10.2009 |
| Lähteet |
| Rakennettu Häme. Maakunnallisesti arvokas rakennusperintö. Hämeen Liitto 2003. |
| Luonti: 9.10.2009 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Asetus 480/85 näytä suojeluluokitukset |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
| Luonti: 1.1.1900 | |
| Kellari |
|
||||||||||||||||
| Kuvaus |
| Opistopihalta luoteeseen, kivisakaristoon johtavan tien varrella on perunakellari 1840-luvulta. |
| Luonti: 9.10.2009 Viimeisin muutos: 9.10.2009 |
| Historia |
| Perunakellari 1840-luvulta. Siihen kiinni rakennettu lannoitevarasto ei kuulu suojelun piiriin. |
| Luonti: 1.1.1900 |
| Historia |
| Perunakellarin ullakolla sijaitsi perunoiden idätyshuone, jota talvella käytettiin lavaikkunoiden säilytys- ja korjaustilana. Perunakellarin nk. lannoitevarastoa on käytetty 1900-luvun alkupuolella taimistotuotteiden pakkaushuoneena. |
| Luonti: 9.10.2009 Viimeisin muutos: 9.10.2009 |
| Lähteet |
| Haapanen Arvo, Collan Olavi, Salmenlinna S. S: Lepaan puutarhaopisto 1910-1935. Porvoo 1935. |
| Luonti: 9.10.2009 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Asetus 480/85 näytä suojeluluokitukset |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
| Luonti: 1.1.1900 | |
| Lehtorin asuinrakennus, Johtola |
|
||||||||||||||||||||
| Kuvaus |
| Kartanon puinen päärakennus on vamistamattoman perimätiedon mukaan rungoltaan 1600-luvulta. Nykyinen, lähinnä empiretyylisen asunsa se sai 1800-luvun alkupuoliskolla. Pääjulkisivun koristeellinen lasiveranta on ilmeisesti 1800-luvun keskivaiheilta. Vanha päärakennus sijaitsee Lepaanvirran rannalla, opistopihasta lounaaseen. Päärakennukseen nähden poikittain sijaitseva sivurakennus on 1800-luvun alkupuolelta.
Vuosien 1910-12 korjaustöissä kartanon vanha päärakennus muutettiin johtajan ja luonnontieteiden opettajan asunnoksi. Rakennus korjattiin arkkitehtuuritoimisto Pirkko ja Arvi Ilosen suunnitelmien mukaan 1992 opiston edustustiloiksi. |
| Luonti: 9.10.2009 Viimeisin muutos: 9.10.2009 |
| Historia |
| Johtola. Lepaan kartanon entinen päärakennus on peräisin 1800-luvun alusta. Se on saanut nykyisen laajuutensa ja empirekoristelunsa 1800-luvun alkupuolella. Sisätiloissa on puutarhaopiston aikana tehty lukuisia korjauksia ja muutoksia. |
| Luonti: 1.1.1900 |
| Lähteet |
| Haapanen Arvo, Collan Olavi, Salmenlinna S. S: Lepaan puutarhaopisto 1910-1935. Porvoo 1935. |
| Luonti: 9.10.2009 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Asetus 480/85 näytä suojeluluokitukset |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
| Luonti: 1.1.1900 | |
| Opistorakennus |
|
||||||||||||||||||||||
| Kuvaus |
| Jalmari Peltosen suunnitelmien mukaan 1935 valmistunut kolmikerroksinen opistorakennus sijaitsee pihaneliön lounaiskulmassa. Rakennuksessa on jyrkähkö aumattu, tiilikatteinen katto ja sileäksi rapatut julkisivut.
Takajulkisivun puolella on pieni muotopuutarha. Rakennuksen sisätilojen korjaus tehtiin 1990-luvun alkupuolella. |
| Luonti: 9.10.2009 Viimeisin muutos: 8.11.2010 |
| Historia |
| Vuoden 1934 palon jälkeen uusi opistorakennus sijoitettiin vanhojen kasvihuoneiden eteen. Työt annettiin urakalla rakennettaviksi. Rakennusurakoitsijana oli rakennusmestari Hilpi Kummila Hämeenlinnasta ja putkityöt sai Veljekset Helanderin Vesi- ja lämpöjohtoliike Hämeenlinnasta. Töihin ryhdyttiin kesäkuun alussa 1935 ja marraskuun 1. päivänä oli uuden opistorakennuksen lopputarkastus.
Pohjakerroksessa oli oppilaiden veistosali, puutyöhuone ja yksi varastohuone. Lisäksi samassa kerroksessa oli 50 paikkainen luentosali. Ylempiin kerroksiin vievien portaiden alle oli sijoitettu siivouskomero sekä pimiö valokuvien kehttämistä varten. Toisessa kerroksessa oli iso kirjasto, opettajainhuone, yksi luokkahuone, ajanmukainen laboratorio sekä opetusvälinehuone. Ylimmässä kerroksessa oli kolmas luokkahuone ja piirustussali, jotka poistamalla välisenä voitiin yhdistää suureksi juhlasaliksi. Toinen opetusvälinehuone sijaitsi piirustussalin vieressä. Opistorakennuksen ullakolla oli koko laitoksen vedentarvetta varten suuri, 30 m3 sisältävä vesisäiliö. Vuonna 1992 rakennukseen tehtiin sisätilojen korjausta arkkitehtuuritoimisto Pirkko ja Arvi Ilosen suunnitelmien mukaan. |
| Luonti: 9.10.2009 Viimeisin muutos: 12.10.2009 |
| Lähteet |
| Haapanen Arvo, Collan Olavi, Salmenlinna S. S: Lepaan puutarhaopisto 1910-1935. Porvoo 1935. |
| Luonti: 12.10.2009 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Asetus 480/85 näytä suojeluluokitukset |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
| Luonti: 1.1.1900 | |
| Oppilasasuntola Toimela |
|
||||||||||||||||||||||||
| Kuvaus |
| Pihaneliön koillikulmauksessa sijaitseva kolmikerroksinen ruokalarakennus Toimela rakennettiin 1935 opiston päärakennusta vastapäätä, vuonna 1934 palaneen, entisen opistorakennuksen säilyneen kivijalan päälle.
Toimela on pihaneliön muiden rakennusten tapaan aumakattoinen ja julkisivuiltaan sileäksi rapattu. |
| Luonti: 12.10.2009 |
| Historia |
| Toimela, rakennettu 1935 Jalmari Peltosen suunnitelmien mukaan oppilasasuntolaksi. |
| Luonti: 1.1.1900 |
| Historia |
| Työt annettiin urakalla rakennettaviksi. Rakennusurakoitsijana oli rakennusmestari Hilpi Kummila Hämeenlinnasta ja putkityöt sai Veljekset Helanderin Vesi- ja lämpöjohtoliike Hämeenlinnasta.
Rakennuksen valmistuttua vuonna 1935 sen pohjakerroksessa oli istutus- ja työskentelyhalli, puutarhureiden konttori- ja siemenhuoneet ja laitoksen metallityöpaja. Keskikerroksessa sijaitsivat ruokalan keittiö ja leipomo varasto- ja perkaushuoneineen sekä oppilasruokasali ja pienempi vierasuokasali. Ylimmässä kerroksessa olivat ruokalan emännöitsijän ja toimistoapulaisen sekä keittiön palveluskunnan ja naisoppilaiden ja -harjoittelijoiden asunnot sekä kaksi vierashuonetta. Vuonna 1992 rakennuksessa suoritettiin arkkitehtuuritoimisto Prikko ja Arvi Ilosen suunnitelmien mukaisia korjaustöitä. Osa pohjakerroksen varastotiloita muutettiin terveydenhoitajan vastaanottotiloiksi, 1 kerroksessa luokat muutettiin hallintotiloiksi ja 2. kerroksessa asuntolatiloja peruskorjattiin huoneita yhdistämällä ja saniteettitiloja parantamalla. |
| Luonti: 12.10.2009 Viimeisin muutos: 12.10.2009 |
| Lähteet |
| Haapanen Arvo, Collan Olavi, Salmenlinna S. S: Lepaan puutarhaopisto 1910-1935. Porvoo 1935 |
| Luonti: 12.10.2009 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Asetus 480/85 näytä suojeluluokitukset |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
| Luonti: 1.1.1900 | |
| Puisto rakennelmineen |
|
||||||||||||||||
| Kuvaus |
| Lepaan kartanon päärakennukseen liittyvä puisto on peräisin 1760-luvulta. Englantilaisen puiston luonteen se sai 1840-luvulla. Puistossa on 1824 rakennetun navetan säilyneestä päätyseinästä 1935 sommiteltu pergola.
Puutarhat uudistettiin palon jälkeen. Niiden suunnittelusta vastasi puutarha-arkkitehti Ola Mannström. Opistorakennuksen eteläpuolella on geometrinen muotopuutarha. Myös "barokkipuiston" on suunnitellut Ola Mannström ja se on totetutettu 1934. Mannström vaikutti Lepaan opettajauransa ohella yksityisenä suunnittelijana Viipurissa ja sittemmin pääkaupunkiseudulla. Alkuperäiset suunnitelmat ovat tallessa Lepaalla, mutta aluetta ei totetutettu täysin suunnitelmien mukaisesti. |
| Luonti: 8.11.2010 Viimeisin muutos: 8.11.2010 |
| Historia |
| Puisto. Lepaan kartanon päärakennukseen liittyvä puisto on peräisin 1760-luvulta. Englantilaisen puiston luonteen se sai 1840-luvulla. Puistossa on 1824 rakennetun navetan säilyneestä päätyseinästä 1935 sommiteltu pergola. Opistorakennuksen eteläpuolella on geometrinen muotopuutarha. |
| Luonti: 1.1.1900 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Asetus 480/85 näytä suojeluluokitukset |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 12.9.2008 | |
| Puutarhurin asuinrakennus Hoitola |
|
||||||||||||||||||||
| Kuvaus |
| Rakennuksessa on sijainnut opiston ylipuutarhurin asunto ja Lepaan postitoimisto. Rakennus on valmistunut mahdollisesti 1820-luvulla, nykyinen ulkoasu jugentyylisine yksityiskohtineen on 1800-1900 -lukujen taitteesta. Rakennusta on korjattu mm. 1979, jolloin lisättiin lämmöneristystä. Nykyisin paritalona toimivan rakennuksen sisäpuoli pintaremontoitiin vuonna 2007, jolloin mm. lattiat nostettiin ylös. |
| Luonti: 8.11.2010 Viimeisin muutos: 31.10.2018 |
| Historia |
| Hoitola. Kartanon entinen puutarhurin asuinrakennus 1800-luvulta. Harjakattoisen hirsirakennuksen nykyinen ulkoasu jugendtyylisine yksityiskohtineen on tämän vuosisadan vaihteesta. |
| Luonti: 1.1.1900 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Asetus 480/85 näytä suojeluluokitukset |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
| Luonti: 1.1.1900 | |
| Rantala |
|
||||||||||||||||||||
| Kuvaus |
| Rantala on rakennettu nähtävästi alkujaan kartanon vierastaloksi. Rakennus on valmistunut todennäköisesti 1700-1800 -lukujen taitteessa. Sittemmin se on ollut henkilökunnan asuntona. Rakennukseen on tehty vuonna 1977 lisälämmöneristys. Vuonna 2007 rakennuksessa oli vesivahinko, jolloin pintoja jouduttiin uusimaan. |
| Luonti: 8.11.2010 Viimeisin muutos: 31.10.2018 |
| Historia |
| Rantala. Kartanon entinen vierastupa, alunperin nelilapekattoinen hirsirakennus on valmistunut todennäköisesti 1700- ja 1800-luvun taitteessa. Nykyisin satulakattoinen rakennus on toiminut mm. lehtorien asuntona. |
| Luonti: 1.1.1900 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Asetus 480/85 näytä suojeluluokitukset |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
| Luonti: 1.1.1900 | |
| Tuulimylly |
|
||||||||||||||||
| Kuvaus |
| Lähellä Lepaan sakastia sijaitseva Peter Heimburgerin rakennuttama mamsellityyppinen tuulimylly on vuodelta 1829. |
| Luonti: 8.11.2010 |
| Historia |
| Vuonna 1984 uusilla päreillä vuorattu mamsellityyppinen tuulimylly on valmistunut 1829. |
| Luonti: 1.1.1900 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Asetus 480/85 näytä suojeluluokitukset |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
| Luonti: 1.1.1900 | |
| Liitetiedostot |
| Ladattava tiedosto saattaa sisältää kuvia, karttoja tai muita sisältöjä jotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöä varten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta. | |
 |
Lepaan kartta |
| Linkit Museoviraston muihin aineistoihin |
|
|||||||||||||||||||||||
 |
| × | ||
| < |
|
> |
Lepaa 1000019247, asuinpaikat