RAKENNUSPERINTÖ

Uusimaa
Helsinki
Aleksanterin teatteri	200202
Kiinteistötunnus:	91-4-77-16;
Muu tunnus:	091-000 VARR
Kylä tai kaupunginosa:	/ IV k.osa Kamppi
Osoite:	Bulevardi 23-27 - Albertinkatu 32, 00180 HELSINKI
Nykykäyttö:	Alkuperäistä vastaava käyttö
Kulttuurihistoriallinen tyyppi:	Kulttuuri
Ajoitus:	Rakentaminen 1879-1880
takaisin

Kuvaus

1800-luvun lopulla rakennettu uusrenessanssia edustava Aleksanterin teatteri sijaitsee Bulevardin ja Albertinkadun kulmassa. Rakennus on tontin keskellä ja sitä reunustavat kadunpuolilla lehmukset. Kaksikerroksisessa rakennuksessa on voimakkaasti rustikoitu alakerta ja sileäpintainen piano nobile. Itäpuolen sisäänkäyntiä korostaa frontooni ja ulko-ovia suojaavat valurautaiset katokset. Rakennuksen eteläpuolella on kolmen arkaadin käsittävä katos, joka on antanut suojan teatteriin saapuville. Teatterirakennukseen on 1950-luvulla liitetty kolmikerroksinen lisäsiipi. Aleksanterin teatteri on osa Bulevardin ja Esplanadin valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä (RKY-kohde), johon kuuluu joukko huomattavia julkisia rakennuksia ja jugend-kauden asuinrakennuksia. Pääkaupungin 1810-luvun asemakaavasta peräisin oleva Bulevardi on olemuksensa ja perusmuotonsa hyvin säilyttänyt puistokatu.

Luonti: 16.2.2012 Viimeisin muutos: 25.1.2019

Historia

Historia

Keisari Aleksanteri II:n mukaan nimensä saanut teatteri valmistui Viaporin insinöörihallituksen esimiehen Pjotr Benardin suunnittelemana 1879. Teatterin virallinen nimi oli Helsingin Venäläinen valtiollinen Aleksanterin teatteri. Sisätilojen viimeistely toteutettiin arkkitehti Jac. Ahrenbergin suunnitelmilla. Saksalainen lavastemaalari, teatteriasinatuntija Hugo Gropius oli mukana sisätilojen viimeistelyssä. Teatterisalin kattomaalaukset ovat taiteilija Severin Falkmanin käsialaa. Maalaukset on todennäköisesti tehty kankaalle vuonna 1879, ja niissä esiintyy teatterin ja musiikin tunnuskuvia. Kenraalikuvernöörin aition ja parvien sisustusarkkitehtuuri noudatteli Ludvig XVI:n tyyliä. Kattoa koristaa monumentaalinen jugend-tyylinen kattokruunu Teatterirakennus oli ennen kaikkea venäläisen näyttämötaiteen tyyssija ja se kuului Pietarin ja sen lähialueen kulttuuripiiriin. Esiintyjinä olivat venäläiset teatteriseurueet. Venäjän keisari ei vieraillut teatterissa. Pohjoismaissa Helsingin Venäläinen teatteri oli poikkeuksellisen rikkaan näyttämötaiteen edustaja vieraskielisessä ympäristössä. Suomen itsenäisyyden jälkeen teatteri siirtyi Helsingin kaupungille 1918, ja siihen asti vailla omaa rakennusta toiminut Suomalainen ooppera sai sen käyttöönsä. Rakennusta laajennettiin kolmikerroksisella lisäsiivellä vuosina 1954-1956, arkkitehti Aarno Ravealan laatimien piirustusten mukaan. Rakennus peruskorjattiin Uudenmaan piirirakennustoimiston toimesta 1980-1981. Suomalainen ooppera, sittemmin Suomen kansallisooppera, toimi rakennuksessa vuodesta 1919 aina vuoteen 1993, jolloin valmistui ensimmäinen varta vasten oopperalle rakennettu uudisrakennus Suomessa. Entinen oopperatalo siirtyi Helsingin kaupungin kulttuuritoimen hallintaan ja sen nimeksi annettiin Venäläisen teatterin ajasta muistuttava Aleksanterinteatteri.

Luonti: 21.1.2010 Viimeisin muutos: 20.1.2014

Lähteet

Liisa Byckling, Arkadiasta Aleksanterin Teatteriin. Helsingin venäläinen teatteri 1868-1918. [Helsinki] 2006. Liisa Byckling, Keisarinajan kulisseissa. Helsingin venäläisen teatterin historia 1868-1918. Helsnki, SKS, 2009. Suomen kansallisoopperan talo. (Toim. Lea Venkula-Vauraste, teksti Rainer Knapas). [Helsinki] 1979.

Luonti: 21.1.2010 Viimeisin muutos: 16.2.2012

Suojelu

Suojelun väline:	Asetus 480/85
Prosessin tila:	Suojeltu
Päätöspvm:	18.9.1980
Päätösviranomainen:	valtioneuvosto
Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: Suojelupäätöksen kohteena "Kansallisooppera, vanha osa", mikä tarkoittaa kohdentumista rakennuksen 1800-luvun osaan. Päätös ei sisällä erityisiä suojelumääräyksiä.
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 21.1.2010

Rakennukset ja rakennelmat

Aleksanterin teatteri (vanha osa)

Aikaisempi nimi: Keisarillinen Aleksanterin teatteri käyttöaika: 1880-1917 Aikaisempi nimi: Suomalainen ooppera käyttöaika: 1918-1993 Nykynimi: Aleksanterin teatteri käyttöaika: 1993- Aikaisempi käyttötarkoitus: Venäläinen teatteri käyttöaika: 1880-1917 Aikaisempi käyttötarkoitus: Suomalainen ooppera käyttöaika: 1918-1993 Muut tunnukset: 091-000-000 VARR Muut tunnukset: 09100400770016T101 VRK vanha rakennustunnus Rakennustunnus (VTJ-PRT): 1030653047 Osoite: Bulevardi 23-27 00180 HELSINKI Kulttuurihistoriallinen tyyppi: Kulttuuritoiminnan rakennukset Runko: Tiili Kate: Pelti Rakentaminen 1879-1879 Rakentaminen 1954-1954 Luonti:1.1.1900 Viimeisin muutos: 19.2.2015

Kuvaus

1800-luvun lopulla rakennettu uusrenessanssia edustava Aleksanterin teatteri sijaitsee Bulevardin ja Albertinkadun kulmassa. Rakennus on tontin keskellä ja sitä reunustavat kadunpuolilla lehmukset. Kaksikerroksisessa rakennuksessa on voimakkaasti rustikoitu alakerta ja sileäpintainen piano nobile. Itäpuolen sisäänkäyntiä korostaa frontooni ja ulko-ovia suojaavat valurautaiset katokset. Rakennuksen eteläpuolella on kolmen arkaadin käsittävä katos, joka on antanut suojan teatteriin saapuville. Teatterirakennukseen on 1950-luvulla liitetty kolmikerroksinen lisäsiipi. Aleksanterin teatteri on osa Bulevardin ja Esplanadin valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä (RKY-kohde), johon kuuluu joukko huomattavia julkisia rakennuksia ja jugend-kauden asuinrakennuksia. Pääkaupungin 1810-luvun asemakaavasta peräisin oleva Bulevardi on olemuksensa ja perusmuotonsa hyvin säilyttänyt puistokatu.

Luonti: 19.7.2012 Viimeisin muutos: 25.1.2019

Historia

Keisari Aleksanteri II:n mukaan nimensä saanut teatteri valmistui Viaporin insinöörihallituksen esimiehen Pjotr Benardin suunnittelemana 1879. Teatterin virallinen nimi oli Helsingin Venäläinen valtiollinen Aleksanterin teatteri. Sisätilojen viimeistely toteutettiin arkkitehti Jac. Ahrenbergin suunnitelmilla. Saksalainen lavastemaalari, teatteriasinatuntija Hugo Gropius oli mukana sisätilojen viimeistelyssä. Teatterisalin kattomaalaukset ovat taiteilija Severin Falkmanin käsialaa. Maalaukset on todennäköisesti tehty kankaalle vuonna 1879, ja niissä esiintyy teatterin ja musiikin tunnuskuvia. Kenraalikuvernöörin aition ja parvien sisustusarkkitehtuuri noudatteli Ludvig XVI:n tyyliä. Kattoa koristaa monumentaalinen jugend-tyylinen kattokruunu Teatteri oli ennen kaikkea venäläisen näyttämötaiteen tyyssija ja se muodosti osan Pietarin ja sen lähialueen kulttuuripiiriä. Esiintyjinä olivat eri venäläiset teatteriseurueet. Venäjän keisari ei vieraillut teatterissa. Pohjoismaissa Helsingin Venäläinen teatteri oli ainoalaatuisen rikkaan näyttämötaiteen edustaja vieraskielisessä ympäristössä. Suomen itsenäisyyden jälkeen teatteri siirtyi Helsingin kaupungille 1918. Rakennusta laajennettiin kolmikerroksisella lisäsiivellä vuosina 1954-1956, arkkitehti Aarno Raveala. Peruskorjaus suoritettiin Uudenmaan piirirakennustoimiston työnä 1980-1981 . Aleksanterinteatteri oli Suomalaisen oopperan (myöh. Suomen Kansallisooppera) käytössä vuodesta 1919 aina vuoteen 1993 asti. Sen hallinnasta vastaa nykyään Helsingin kaupungin kulttuuritoimi. Vuonna 2015 suunnitteilla on peruskorjaus, ja rakennushistoriaselvitys on tekeillä. Väritystutkimuksia eksteriööristä ja interiöörien päätiloista tehty 2015.

Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 25.1.2019

Suojelu
Suojelun väline:	Asetus 480/85
Päätöspvm:	18.9.1980
Prosessin tila:	Suojeltu
Päätösviranomainen:	Valtioneuvosto
Kohdentuminen ja keskeinen sisältö:
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 12.2.2015

Linkit Museoviraston muihin aineistoihin Kulttuuriympäristön tutkimusraportit / rakennettu ympäristö  Aleksanterin teatteri väritystutkimus Väritutkimus 2015

Ladattava tiedosto saattaa sisältää kuvia, karttoja tai muita sisältöjä jotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöä varten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.

Linkit Museoviraston muihin aineistoihin

kopioi linkki tälle sivulle: