Seitsemisen kansallispuistossa entisen Kurun kunnan alueella, Pitkäjärven rannalla oleva Pitkäjärven kämppä talleineen on hyvä esimerkki kämppäkulttuurin vaiheesta, jolloin työmaan johto, metsämiehet ja keittiö sijaitsivat kaikki saman katon alla.
Luonti: 21.10.2008 Viimeisin muutos: 4.3.2019
Historia
Historia
Pitkäjärven kämpässä majoitettiin metsätyömiehiä 1960-luvulle asti.
Pitkäjärven kämppä edustaa kämppätyyppiä, jossa työmiesten ja työnjohtajien majoitushuoneet olivat samassa rakennuksessa ja emäntä valmisti ruoan keittiössä.
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 21.10.2008
Lähteet
Anu Vauramo. Kämpiltä kelokyliin. Metsähallituksen suojellut rakennukset. Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja, Sarja A No 44. Vantaa 1995.
Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: S1 (suojellaan kokonaisuudessaan) / Kämppä ja talli
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 10.11.2010
Rakennukset ja rakennelmat
Kämppä
Muut tunnukset:
303-024-012 VARR
Kulttuurihistoriallinen tyyppi:
Asuinrakennukset
Runko:
Hirsi
Rakentaminen 1939-1940
Luonti:1.1.1900 Viimeisin muutos: 22.1.2019
Historia
Pitkäjärven kämppää ryhdyttiin rakentamaan kelohirrestä v. 1939. Talvisodan keskeyttämät rakennustyöt saatiin valmiiksi seuraavana vuonna.
Kämppä on kooltaan n. 6 x 15,5 metriä. Rakennukseen kuuluu suuri majoitushuone eli miehistökämppä, joka on kooltaan noin puolet pinta-alasta sekä keittiö, varusteiden kuivatushuone, työnjohtajien huone ja pienet eteiset rakennuksen pitkillä sivuilla. Keittiön ja miehistökämpän välillä on ollut ruoantarjoiluluukku, ns. elämänluukku, jonka paikalle on myöhemmin sijoitettu ovi.
Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: S1 = sekä ulko- että sisätilat suojellaan
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 21.10.2008
Ladattava tiedosto saattaa sisältää kuvia, karttoja tai muita sisältöjä jotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöä varten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.