 |
| Keski-Suomi | |
| Jyväskylä | |
| Jyväskylän yliopisto | 200191 |
| Kiinteistötunnus: | 179-5-77-6; |
| Muu tunnus: | 179-011 VARR |
| Osoite: | Seminaarinkatu 15, 40100 JYVÄSKYLÄ |
| Kulttuurihistoriallinen tyyppi: | Opetus ja koulutus |
 takaisin |
|
 Historia |
| Historia |
| Asetuksella suojellaan Jyväskylän yliopiston alue sekä sillä sijaitsevat entiset seminaarirakennukset ja arkkitehti Alvar Aallon suunnittelemat entisen kasvatusopillisen korkeakoulun rakennukset ja niihin liittyvät rakennelmat (portaat, urheilukenttä). Suojeluesitys sisältää poikkeuksellisesti vuoden 1939 jälkeisiä rakennuksia, mutta yliopistonmäen suojelun alueena on katsottu edellyttävän myös Aallon rakennusten suojelua tässä vaiheessa. Alueella on myös 1970-luvulla rakennuttuja rakennuksia, joita ei kuitenkaan tässä yhteydessä ole huomioitu.
Jyväskylään perustettiin Suomen ensimmäinen seminaari 1863. Harjunpeltoon mäntyiselle kankaalle rakennettiin 1879-83 Yleisten rakennusten ylihallituksen arkkitehti Constantin Kiseleffin, ylitirehtööri L.I. Lindqvistin ja seminaarin johtaja K.L. Leinbergin luonnosten pohjalta punatiiliset eklektiset seminaarirakennukset. Vuonna 1895 valmistui voimistelusali ja 1905 käsityörakennus. Seminaarin alkuperäisestä kuudesta tiilirakennuksesta on jäljellä viisi ja kuudesta puurakennuksesta yksi. Seminaarialueen valinta kaupungin ulkopuolelta ja rakennusten sijoittelu maastoon olivat aikanaan uutta koko Skandinavian koulurakentamisessa. Seminaari muutettiin kasvatusopilliseksi korkeakouluksi 1934 ja yliopistoksi 1966. Arkkitehti Alvar Aalto voitti vuonna 1951 kutsukilpailun Jyväskylän kasvatusopillisen korkeakoulun laajentamiseksi. Kilpailuehdotuksellaan hän korosti alueen luonnetta arkkitehtonisena ja puutarhamaisena kokonaisuutena. Päärakennus sijaitsee kaupungista tulevan liikenneakselin päätteenä. Rakennuksen veistoksellinen takajulkisivu muodostaa yhdessä sitä ympäröivän männikön kanssa seremoniallisen piha-alueen. Pihalta on yhteys muihin Aallon suunnittelemiin rakennuksiin, jotka sijoittuvat avoimena kaarena alueen keskelle jäävän puutarhan ja urheilukentän ympärille. Yliopistoalueen ensimmäisen rakennusvaiheen aikana 1952-54 toteutettiin harjoituskoulun ensimmäinen osa, siihen kuuluva voimistelurakennus, lämpökeskus (purettu 1988) sekä opiskelija-asuntola ruokaloineen. Toisessa vaiheessa vuoteen 1956 mennessä valmistuivat päärakennus, jonka yhteydessä on kirjasto, toinen voimistelurakennus sekä henkilökunnan asuinrakennus. Tässä yhteydessä Aalto suunnitteli myös uimahallin, joka valmistui 1956. Myöhempää rakennuskantaa edustavat Aallon suunnittelema Osakuntatalo (1964, om. ylioppilaskunta) sekä Liikuntatieteen rakennus vuodelta 1971. Alueella on hyvin hoidettu puisto, joka pääosiltaan on kaupungin läpi kulkevaan harjuun kuuluvaa hongikkoa. Vanhojen seminaarirakennusten tienoilla on eri lehtipuita, mm. vaahteroita, lehmuksia, koivuja ja jalokuusia. Pohjoiskolkassa on kookkaita poppeleita. Seminaarilaisten hoivaama Moirislampi, jonka rannoilla oli kävelyteitä, huvimajoja ja siltoja on rappeutunut ja nykyään hoitamatonta ryteikköä. |
| Luonti: 1.1.1900 |
| Lähteet |
| Mari Forsberg. 125 vuotta Seminaarinmäen puistoalueiden historiaa. Jyväskylän yliopiston Seminaarinmäen puutarha- ja ulkoalueiden suunnitelmat vuosina 1882-2007. Jyväskylän yliopiston Seminaarinmäen ympäristöhistoriallinen selvitys. Alvar Aalto -säätiö, Alvar Aalto -museo, Senaatti-kiinteistöt. Helsinki 2008. |
| Luonti: 5.3.2009 |
| Suojelu |
| Suojelun väline: | Asetus 480/85 näytä suojeluluokitukset |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Päätöspvm: | 15.10.1992 |
| Päätösviranomainen: | Valtioneuvosto |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: S 4 | |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 23.9.2010 | |
 Rakennukset ja rakennelmat |
| Athenaeum |
|
||||||||||||||||||
|
||||||||||||||
| Hallintorakennus T |
|
||||||||||||||||||||||
| Harjoituskoulu |
|
||||||||||||||||||
| Historia |
| Harjoituskoulu. Alvar Aalto 1952-54. Laajennus 1966, muutostöitä 1970-luvulla. |
| Luonti: 1.1.1900 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Asetus 480/85 näytä suojeluluokitukset |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
| Luonti: 1.1.1900 | |
|
||||||||||||||
| Henkilökunnan asuntola |
|
||||||||||||||||
| Historia |
| Henkilökunnan asuntola. Alvar Aalto 1954-55. |
| Luonti: 1.1.1900 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Asetus 480/85 näytä suojeluluokitukset |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
| Luonti: 1.1.1900 | |
| Jyväskylän yliopiston kirjasto |
|
||||||||||||||||||
|
||||||||||||||
| Liikuntatieteen laitos |
|
||||||||||||||||||
| Historia |
| Liikuntatieteen laitos, terveydenhuoltoasema. Suunnittelijoina arkkitehdit Alvar ja Elissa Aalto 1971. Muutos- ja laajennustöitä. |
| Luonti: 1.1.1900 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Asetus 480/85 näytä suojeluluokitukset |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
| Luonti: 1.1.1900 | |
| Luentorakennus Educa |
|
||||||||||||||||||
| Historia |
| Luentorakennus. Seminaarin alkuperäistä rakennuskantaa. Constantin Kiseleffin ja L.I. Lindqvistin suunnittelema, alunperin naisseminaarin asuntolaksi rakennettu tiilirakennus vuodelta 1881. |
| Luonti: 1.1.1900 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Asetus 480/85 näytä suojeluluokitukset |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
| Luonti: 1.1.1900 | |
|
||||||||||||||
| Luentorakennus Fennicum |
|
||||||||||||||||||||
| Historia |
| Luentorakennus Fennica (Kilistiikka), kolmikerroksinen tiilirakennus on valmistunut 1883 Constantin Kiseleffin ja L.I. Lindqvistin suunnitelmien mukaan. Peruskorjattu 1976-77. |
| Luonti: 1.1.1900 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Asetus 480/85 näytä suojeluluokitukset |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
| Luonti: 1.1.1900 | |
| Luentorakennus Historica |
|
||||||||||||||||||
| Historia |
| Luentorakennus Historicum. Naisseminaariksi rakennettu tiilirakennus vuodelta 1881, seminaarin alkuperäistä rakennuskantaa. |
| Luonti: 1.1.1900 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Asetus 480/85 näytä suojeluluokitukset |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
| Luonti: 1.1.1900 | |
| Luentorakennus Oppio |
|
||||||||||||||||||||
| Historia |
| Luentorakennus Oppio. Alunperin seminaarin johtajalle ja miesoppilaille tarkoitettu asuinrakennus. 1930 sen ensimmäiseen kerrokseen sisustettiin kirjasto A.W. Stenforsin suunnitelmien mukaan. |
| Luonti: 1.1.1900 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Asetus 480/85 näytä suojeluluokitukset |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
| Luonti: 1.1.1900 | |
| Luentorakennus Villa Rana |
|
||||||||||||||||||
| Historia |
| Luentorakennus Villa Rana. Kansallisromanttinen, kaksikerroksinen kivirakennus oli alkuaan seminaarin käsityö- ja piirustussali, jossa oli myös kansantieteelliset kokoelmat. Rakennuksen on suunnitellut Yrjö Blomstedt ja se valmistui 1905. |
| Luonti: 1.1.1900 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Asetus 480/85 näytä suojeluluokitukset |
| Päätöspvm: | 19.1.2023 |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Päätösviranomainen: | Ympäristöministeriö |
| Päätös: | Suojeltu. Laki rakennusperinnön suojelemisesta |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: KESELY/223/07.01/2012 | |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 19.6.2025 | |
| Liitetiedostot | |
| Ladattava tiedosto saattaa sisältää kuvia, karttoja tai muita sisältöjä jotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöä varten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta. | |
 |
ELY-keskuksen päätös rakennussuojeluasiasta 17.2.2020 |
|
||||||||||||||
|
||||||||
| Musica |
|
||||||||||||||||
| Päärakennus |
|
||||||||||||||||||
| Historia |
| Päärakennus ja kirjasto. Suunnittelija Alvar Aalto 1954-56. |
| Luonti: 1.1.1900 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Asetus 480/85 näytä suojeluluokitukset |
| Päätöspvm: | 15.10.1992 |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Päätösviranomainen: | Valtioneuvosto |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 16.1.2014 | |
|
||||||||||||||
|
||||||||
| Riihi (nyk. Cygnaeus-pirtti, museo) |
|
||||||||||||||
| Historia |
| Museorakennuksena toimiva riihi on ollut nykyisellä paikallaan jo ennen kaupungin perustamista 1837. Se muutettiin seminaarilaisten toimesta museoksi vuonna 1910 Uno Cygnaeuksen 100-vuotismuistojuhlaa varten ja nimitettiin Cygnaeus-pirtiksi. |
| Luonti: 1.1.1900 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Asetus 480/85 näytä suojeluluokitukset |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
| Luonti: 1.1.1900 | |
| Seminaarirakennus |
|
||||||||||||||||||||
| Historia |
| Seminaarirakennus, vanha juhlasali vuodelta 1883. Tiilijulkisivuissa on eklektisiä arkkitehtuuriaiheita. Räystäslista on koristeltu maalatulla kasettivyöhykkeellä. Peruskorjattu 1962-63. |
| Luonti: 1.1.1900 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Asetus 480/85 näytä suojeluluokitukset |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
| Luonti: 1.1.1900 | |
|
||||||||||||||
|
||||||||
|
||||||||
| Talous- ja asuinrakennus |
|
||||||||||||||||||
| Historia |
| Toimisto- ja asuinrakennus. Asuin- ja talousrakennukseksi 1882 valmistunut puinen Kiseleffin suunnittelema rakennus. |
| Luonti: 1.1.1900 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Asetus 480/85 näytä suojeluluokitukset |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
| Luonti: 1.1.1900 | |
| Toimisto-, opetus- ja ruokatilat Philologica-Lozzi |
|
||||||||||||||||||||||||
| Historia |
| Toimisto-, opetus- ja ruokalatilat. Suunnittelijana Alvar Aalto 1952-54. Alkuperäinen käyttö oli asuin- ja ruokalarakennuksena. Asuntola peruskorjattu 1974, ruokala 1976. |
| Luonti: 1.1.1900 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Asetus 480/85 näytä suojeluluokitukset |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
| Luonti: 1.1.1900 | |
|
||||||||||||||
| Uimahalli |
|
||||||||||||||||||||||||||||
| Kuvaus |
| Uimahalli on yksi Jyväskylän yliopiston rakennuksista, jotka on vuonna 1992 suojeltu valtion omistamien rakennusten suojelusta annetun asetuksen (480/85) nojalla. Uimahallin osalta suojelu muutettiin vuonna 1997, jolloin se suojeltiin rakennussuojelulain nojalla. |
| Luonti: 16.1.2014 Viimeisin muutos: 16.1.2014 |
| Historia |
| Alvar Aalto 1954-55. Laajennukset 1964, 1975, 1989-91 (Ark.tsto Alvar Aalto & Co).
Jyväskylän uimahalli oli valmistuessaan vuonna 1955 ensimmäinen Helsingin ulkopuolelle rakennettu yleinen uimahalli. Uimahalliin rakennettiin 1960-luvulla lisää lasten opetusallas samalla kun tehtiin muutoksia myös alkuperäisissä sisätiloissa. Lastenallas oli myös ensimmäinen Suomessa yksinomaan lasten opetuskäyttöön rakennettu yleisessä uimalaitoksessa sijaitseva uima-allas. Puolivälissä 1970-lukua valmistuneessa laajennuksessa rakennettiin muun muassa 50 m allas ja allashuone. Laajennus toteutettiin professori Aallon johdolla. Kylpyläosan, joka valmistui 1980-luvulla, suunnittelua johti Alvar Aallon toimisto, koska professori Aalto oli jo kuollut. |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 19.2.2018 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Rakennussuojelulaki |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Päätöspvm: | 25.9.2025 |
| Päätösviranomainen: | ELY-keskus |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: Uimahalli jaetaan kahteen erityyppiseen suojeluvyöhykkeeseen päätöksen liitteestä ilmenevästi eli
I vyöhyke käsittää alueen n:o 3 sekä II vyöhyke käsittää alueet n:o 2, 4 ja 6 sekä osan ulkoaluetta 10. 1. Suojeltavan rakennuksen ulkoasun jäsentely, materiaalit ja pintojen käsittelytapa tulee säilyttää. 2. I-vyöhykkeeksi merkityn osan sisätila 25-metrin uima-altaineen, hyppytelineineen ja katsomorakenteineen on korjattava entistäen. Ainakin osa lieriömäisistä peseytymispenkeistä tulee säilyttää. 3. II-vyöhykkeen sisätiloissa voidaan tehdä käytön vaatimia muutoksia, jotka eivät kuitenkaan saa muuttaa arkkitehtuurin alkuperäistä luonnetta. 4. Puolipyöreä atrium on säilytettävä ennallaan. 5. Rakennusta tulee käyttää ja hoitaa siten, että sen arkkitehtuurin arvo pysyvästi säilyy. 6. Museovirastolla on oikeus antaa tarkempia ohjeita suojelumääräysten soveltamisesta sekä myöntää niistä vähäisiä poikkeuksia. |
|
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 4.2.2026 | |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Laki rakennusperinnön suojelemisesta |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Päätöspvm: | 25.9.2025 |
| Päätösviranomainen: | ELY-keskus |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus määrää Jyväskylän kaupungissa
kiinteistöllä 179-5-77-14 sijaitsevan Vesiliikuntakeskus AaltoAlvarin suojeltavaksi päätöksen liitteenä olevan karttaliitteen mukaisesti rakennusperinnön suojelemisesta annetun lain (498/2010) nojalla 25.9.2025 KESELY/304/07.01/2012. Tällä päätöksellä kumotaan rakennusta koskeva aiempi suojelupäätös, jonka Keski-Suomen ympäristökeskus on antanut 2.5.1996 (N:o LA-192) ja jonka Ympäristöministeriö on vahvistanut 5.3.1997 (N:o 12/561/96). Suojelun kohdentuminen Suojelu kohdentuu jäljempänä mainitulla tavalla rakennuksen ulkoarkkitehtuuriin, rakennusrunkoon ja sisätiloihin. Käsitteitä ulkoarkkitehtuuri, rakennusrunko ja sisätila käytetään tässä esityksessä seuraavissa merkityksissä: Ulkoarkkitehtuuri käsittää koko rakennuksen ennen vuotta 2020 valmistuneiden vaiheiden julkisivut, vesikattorakenteet, katokset ja ulkoatriumin rakenteet, materiaalit ja yksityiskohdat. Ikkunat ja ovet kuuluvat ulkoarkkitehtuuriin kokonaisuudessaan, myös sisäpuolisilta osiltaan. Suojeltavien sisätilojen kokonaisuus käsittää sisäpinnat, ovet, katsomot ja hyppytornit, altaat ja valosuojat ja kahvilan. Rakennuksen sisätilojen arkkitehtuurille olennaiset rakennusrunkoon kuuluvat rakenteet, kuten sisäseinät ja kattorakenteet sekä alakatot, ovat osa suojeltavaa kokonaisuutta. Kunkin rakennusvaiheen alkuperäiset tai niihin verrattavissa oleva kiinteä sisustus ja valaisimet ovat osa tilojen suojeltavaa kokonaisuutta. Sisätilojen osalta suojelu kohdentuu alkuperäiseen 25 metrin allasosastoon, 50 metrin altaaseen katsomorakenteineen ja harjoitusaltaaseen. Suojeltavat sisätilat on merkitty suojelupäätöksen liitteeseen. Keski-Suomen elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus antaa seuraavat suojelumääräykset: Rakennusperintölain 10 §:n mukaan suojeltua rakennusta ei saa purkaa. 1. Rakennusta on hoidettava ja käytettävä niin, että rakennuksen kulttuurihistoriallinen arvo säilyy. Korjaus- ja muutostöiden on perustuttava riittäviin ja luotettaviin selvityksiin rakennuksen historiasta ja kunnosta. 2. Rakennuksen ulkoarkkitehtuuri on säilytettävä. 3. Suojeltujen sisätilojen tilaratkaisut, ominaispiirteet ja rakenteet sekä kiinteät sisustukset on säilytettävä. Suojelluissa sisätiloissa voidaan tehdä tarpeellisia rakennuksen toimintaa tukevia, tilojen ominaispiirteisiin soveltuvia ja merkitykseltään vähäisiä muutoksia. Korjaus- ja muutostöiden toteuttamisessa on otettava huomioon rakennuksen ulko- ja sisätilojen arkkitehtuuri, ominaisuudet ja erityispiirteet sekä rakennuksen soveltuvuus aiottuun käyttöön. 4. Rakennuksen korjattavat tai siihen lisättävät tekniset laitteistot tulee sovittaa rakennuksen arkkitehtuuriin. Elinkaarensa päässä olevat tai muista pakottavista syistä uusittavat suojellut rakennusosat tulee rakentaa uudelleen alkuperäistä materiaalia ja muotoa noudattaen. 5. Muutoksissa ja rakentamis- ja korjaustöissä on asiantuntijana kuultava Museovirastoa. Museovirastolla on oikeus antaa tarkempia ohjeita suojelumääräysten soveltamisesta. 6. Luovuttaessaan suojeltavaksi määrätyn rakennuksen tai kysymyksessä olevan kiinteistön kokonaan tai osittain, luovuttajan on luovutuskirjaan otettavalla maininnalla tai muutoin todistettavasti ilmoitettava saajalle tästä päätöksestä. 7. Jos suojeltavaksi määrätty rakennus on vahingoittunut tai tuhoutunut, rakennuksen omistajan on ilmoitettava siitä viipymättä elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskukselle. 8. Lisäksi on noudatettava, mitä rakennusperinnön suojelemisesta annetussa laissa (498/2010) on säädetty. VirastoVahva 02041/2025. |
|
| Luonti: 4.2.2026 Viimeisin muutos: 4.2.2026 | |
| Liitetiedostot | |
| Ladattava tiedosto saattaa sisältää kuvia, karttoja tai muita sisältöjä jotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöä varten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta. | |
 |
Liitekartta suokeluvyöhykkeiden alueista |
|
Ympäristöministeriön päätös uimahallin suojelemisesta |
|
||||||||||||||
|
||||||||
|
||||||||
| Urheiluhalli |
|
||||||||||||||||||||
| Historia |
| Harjoituskoulun voimistelurakennukset. Alvar Aalto 1952-55. Sisäinen kulkuyhteys uimahalliin tehty myöhemmin. |
| Luonti: 1.1.1900 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Asetus 480/85 näytä suojeluluokitukset |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
| Luonti: 1.1.1900 | |
| Voimistelusali Ryhtilä |
|
||||||||||||||||||||
| Historia |
| Voimistelusali Ryhtilä. Arkkitehti Theodor Granstedtin suunnittelema puinen puuleikkauksin jäsennöity voimistelusalirakennus vuodelta 1895. Peruskorjattu 1980. |
| Luonti: 1.1.1900 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Asetus 480/85 näytä suojeluluokitukset |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
| Luonti: 1.1.1900 | |
| Ladattava tiedosto saattaa sisältää kuvia, karttoja tai muita sisältöjä jotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöä varten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta. | |
| Linkit Museoviraston muihin aineistoihin |
 |
| × | ||
| < |
|
> |
Jyväskylän yliopisto
