|
|
Helsinki |
Uusimaa
|
Arppeanum |
200112 |
|
|
|
Kiinteistötunnus: |
91-1-2-5; |
Muu tunnus: |
091-007 VARR |
Kylä tai kaupunginosa: |
/k.osa I Kruununhaka |
Osoite: |
Snellmaninkatu 3-5 00170 HELSINKI |
Nykykäyttö: |
valtioneuvoston käytössä |
Kulttuurihistoriallinen tyyppi: |
Opetus ja koulutus |
Ajoitus: |
Suunnittelu 1866-1866 |
Ajoitus: |
Rakentaminen 1869-1869 |
|

takaisin |
|
Historia |
|
Aikaisempi nimi: Helsingin yliopiston (Keisarill. Aleksanterin yliopiston) kemian laboratorio ja museorakennus |
|
|
Käyttöaika: käyttöönotosta eteenpäin |
|
|
|
Aikaisempi nimi: Helsingin yliopiston geologian laitos |
|
|
Käyttöaika: kemian laboratorion poistumisesta v:een 2001 |
|
|
|
Nykynimi: Helsingin yliopistomuseo Arppeanum |
|
|
Käyttöaika: 2003-2014 |
|
|
|
Historia |
|
|
Yliopiston laitosrakennus erityisesti kemian laboratoriota varten sai alkunsa kemian professorin A. E. Arppen aloitteesta. Suunnittelijaksi tuli silloinen Hämeen lääninarkkitehti C. A. Edelfelt, jonka virkatoimien ulkopuolella laatima suunnitelma hyväksyttiin toteutettavaksi 1866. Rakennus valmistui 1869. Kemian laboratorio sijoitettiin rakennuksiin alempiin kerroksiin, yliopiston museokokoelmat ylempiin. Rakennukseen tuli myös luentosali ja esimiehen asunto. Laitosrakennuksen toiminnallinen luonne muuttui olennaisesti, kun kemian tilat siirrettiin Arppeanumin viereen Hallituskadulle valmistuneeseen (1887) uuteen kemian laitoksen rakennukseen. Museokokoelmienkaan aika rakennuksessa ei muodostunut pitkäksi. Ajan myötä rakennuksen päähalitijaksi selkiintyi yliopiston geologian laitos, jona rakennus myös pitkään tunnettiin. Rakennuksen muutos ja peruskorjaus Yliopistomusen tiloiksi 2000-luvun alkuvuosina oli merkittävä muutos, joka kuitenkin säilytti rakennuksen historialliset pääpiirteet. Yliopistomuseon toiminta rakennuksessa alkoi 2003. |
|
|
Luonti: 9.7.2008 Viimeisin muutos: 10.7.2008 |
|
|
|
Historia |
|
|
Museokäyttöön otettu entinen laitosrakennus sijaitsee pääkaupungin uusklassistisen ytimen välittömässä tuntumassa. Nelikerroksinen ent. laitosrakennus on sisäjäsentelyltään verraten hyvin säilynyt. Pääpiirteitä ovat keskeinen porrashuone rautaportaineen, luentosali sekä ylempien kerrosten huoneistot nykyisin museonäyttelyn saleina. Talon alempien kerrosten huonetilat oli alunperin suunniteltu ja järjestetty kemian laboratorioksi.
Ulkoarkkitehtuuri kontrastoituu harkitusti rakennuksen uusklassistiseen ympäristöön. Laboratoriorakennuksen ulkoasu nk. pyörökaarityylin tunnuspiirteineen on ammennettu suunnitteluajankohdan kansainvälisistä tyylisuuntauksista. |
|
|
Luonti: 9.7.2008 Viimeisin muutos: 10.7.2008 |
|
|
|
Lähteet |
|
|
Rakennuspiirustukset, Helsingin yliopistomuseo.
Suojelun valmisteluaineisto Museoviraston rakennushistorian osaston arkistossa.
Knapas, Rainer, Uudisrakennukset ja yliopistomiljöö, Helsingin yliopisto 1640-1990 II, Helsinki 1989, s. 724-765.
Pakkanen, Veikko, Kemian laboratorio- ja museorakennus / Geologian laitos Snellmaninkatu 5, Yliopiston Helsinki, Helsingin yliopisto, Sanomaprint, 1989, s. 67-72.
Sinisalo, Jarkko, Arkkitehdin opintietä ulkomaille 1852-1865, Matkalla! Suomalaiset arkkitehdit opintiellä. Suomen rakennustaiteen museo, Helsinki 1999, s. 51-59. |
|
|
Luonti: 21.5.2008 Viimeisin muutos: 9.7.2008 |
|
|
|
Suojelu |
|
Suojelun väline:
| Asetus 480/85
|
|
|
Prosessin tila: |
Suojeltu |
|
|
Päätöspvm: |
18.9.1980 |
|
|
Päätösviranomainen: |
Valtioneuvosto |
|
|
Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: |
|
|
Luonti: 17.11.2014 Viimeisin muutos: 4.2.2015 |
|
|
|
Rakennukset ja rakennelmat |
|
Arppeanum |
|
Muut tunnukset: |
091-007-003 VARR |
|
Muut tunnukset: |
09100100020005J001 VRK vanha rakennustunnus |
|
Rakennustunnus (VTJ-PRT): |
1030176267 |
|
Osoite: |
Snellmaninkatu 3-5 00170 HELSINKI |
|
Kulttuurihistoriallinen tyyppi: |
Laitosrakennukset |
|
Nykykäyttö: |
Yliopistomuseo |
|
Runko: |
Tiili |
|
Kate: |
Pelti |
|
Suunnittelija: |
Carl Albert Edelfelt, arkkitehti |
|
Rakennuttaja: |
Helsingin yliopisto |
|
Suunnittelu 1866-1866 |
|
Rakentaminen 1869-1869 |
|
Luonti:1.1.1900 Viimeisin muutos: 25.1.2019 |
|
|
|
Suojelu |
|
Suojelun väline:
| Asetus 480/85
|
|
|
Päätöspvm: |
18.9.1980 |
|
|
Prosessin tila: |
Suojeltu |
|
|
Päätösviranomainen: |
Valtioneuvosto |
|
|
Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: |
|
|
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 4.2.2015 |
|
|
|
Ladattava tiedosto saattaa sisältää kuvia, karttoja tai muita sisältöjä jotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöä varten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta. |
|
|
Linkit Museoviraston muihin aineistoihin |
|