RAKENNUSPERINTÖ

Satakunta
Rauma
Rauman seminaari	200105
Kiinteistötunnus:	684-2-261-3;
Muu tunnus:	684-014 VARR
Osoite:	Seminaarikatu 1, 26100 Rauma
Kulttuurihistoriallinen tyyppi:	Opetus ja koulutus
takaisin

Kuvaus

Satama- ja Seminaarikatujen kulmaan jäävä Seminaarinmäki, entinen Myllymäki, on edustavimpia 1800-1900 -lukujen vaihteen julkisia kortteleita Raumalla. Rauman miesseminaari aloitti toimintansa mäellä 1899. Viisi seminaarin ensimmäisen rakennusvaiheen koristeellista rakennusta (päärakennus, harjoituskoulu, johtajan rakennus, verstas ja paja) vuosilta 1897-99 ja Seminaaripuisto välittävät hyvin keskushallinnon rakentamisperinteitä 1800-luvun lopulta. Uuden nelikerroksisen lisärakennuksen ja harjoituskoulun uuden osan rakennustyöt alkoivat keväällä 1954. 1955 rakennettiin ajanmukainen puutarhurin asunto - kasvihuoneyhdistelmä talvisodassa tuhoutuneen kasvihuoneen tilalle. Seminaarin korjaus- ja muutostyöt aloitettiin 1957 päärakennuksessa ja verstaassa sekä myöhemmin harjoituskoulussa. Korjausten yhteydessä hävisivät pihapiiristä kaikki puiset piharakennukset. Suunnittelijana muutostöissä toimi Bertel Saarnio. Vuonna 1968 valmistuneen ruokalarakennuksen suunnitteli Matti S. Heino. Esko Mäkelän suunnitteleman uuden työpajarakennuksen työt alkoivat 1970. Viimeisin lisärakennushanke mäellä oli uuden normaalikoulun rakentaminen. Arkkitehtitoimisto Laiho-Pulkkinen-Raunion suunnittelma koulu valmistui 1997. Rauman seminaarin alue on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (RKY-kohde).

Luonti: 8.9.2008 Viimeisin muutos: 10.10.2014

Historia

Aikaisempi nimi: Rauman seminaari

Käyttöaika: 1898-1974

Nykynimi: Turun yliopisto, Rauman opettajankoulutuslaitos

Käyttöaika:

Historia

Rauman seminaari rakennettiin entiselle Myllymäelle, mistä muistona on - muualta siirrettynä - vielä yksi tuulimylly. Valtakadun ja Seminaarikadun kulmassa oli tuolloin Myllymäen tila. Seminaarirakennukset suunniteltiin yleisten rakennusten ylihallituksessa 1898-99 arkkitehti Jac. Ahrenbergin johdolla. Rauman ja Raahen seminaarit perustettiin samalla asetuksella 29.4.1896. Rauman miesopettajille tarkoitetun seminaarin päärakennus valmistui jo elokuussa 1898, muut syyskesällä 1899. Kun puutarhurin kellari ja ulkohuonerakennus sekä harjoituskoulun talli oli viimeisenä 1905 saatu valmiiksi kuului seminaarialueeseen 11 rakennusta. Seminaarirakennuksia ryhdyttiin korjaamaan vuonna 1956 arkkitehti Bertel Saarnion johdolla. Päärakennuksen kuisti korvattiin uudella, täysin vanhasta poikkeavalla tyylillä. Sisätiloja muutettiin ja mm. uunit purettiin siirryttäessä keskuslämmitykseen. Pihapiiristä purettiin puiset piharakennukset. Seminaari lakkautettiin 1974. Tiloihin muutti Turun yliopisto. Päärakennusta kunnostettiin jälleen 2002. Sopimaton sisäänkäynti purettiin ja tilalle rakennettiin vanhan kaltainen. Johtajan asuinrakennus muutettiin seminaarin hallinnon ja kirjaston tiloiksi. Muutokset suunnittelivat arkkitehdit O. Holmberg ja Marjaterttu Brzoza. PUUTARHA Rauma on ainoa seminaarialue missä seminaaripuutarhan toiminta on jatkunut yhtäjaksoisesti tähän päivään. Puutarha on nykyisinkin opetuspuutarha sekä luokanopettajakoulutuksen opiskelijoille että normaalikoulun oppilaille. Puutarha perustettiin 1898-99 ensi sijaisesti opetustarkoituksiin, mutta se toimi samalla kauppapuutarhana. Alkajaisiksi kasveja saatiin Vuojoen kartanosta ja kaupunkilaisilta. Vuonna 1904 puutarhan ja puiston pinta-ala oli 4,5 ha. Puutarha rakennettiin Raumalla oppilastyönä kivisärkästä peraten. Seminaarin puutarhasta tuli Rauman ensimmäinen julkinen puutarha ja sillä oli suuri vaikutus ympäristön asukkaisiin. Kasvihuoneet kärsivät sodan pommituksissa ja lasiosat tuhoutuivat kokonaan. Kasveista kuoli suuri osa sota-ajan pakkasissa. Tuhoutuneen kasvihuoneen viereen rakennettiin 1955 ajanmukainen asunto-kasvihuoneyhdistelmä, jossa oli silloin huippumodernit höyrylämpölavat. Vuonna 1989 rakennettiin uusi kasvihuone; puutarhurin asunto jäi opetuskäyttöön.

Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 17.4.2009

Lähteet

http://www.edu.utu.fi/laitokset/rokl/ Anna Nurmi-Nielsen. Rauman seminaari, rakennushistoriallinen selvitys. 1995-96. Alkuperäinen aineisto Rauman museossa. Kopio löytyy Museovirasto /RHO:n arkisto.

Luonti: 7.10.2008 Viimeisin muutos: 17.4.2009

Suojelu

Suojelun väline:	Laki rakennusperinnön suojelemisesta
Prosessin tila:	Suojeltu
Päätöspvm:	3.4.2019
Päätösviranomainen:	Hallinto-oikeus
Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: Varsinais-Suomen ELY-keskuksen 16.3.2016 tekemällä päätöksellä on kumottu Valtioneuvoston 31.8.1994 tekemä asetussuojelupäätös (480/85; S4 alue suojellaan, S2), ja suojeltu päärakennus, hallintorakennus eli entinen johtajan asunto, kirjasto eli vanha harjoituskoulu, 1950-luvulla rakennettu normaalikoulu eli kirjaston laajennus, käsityverstas Artika, pajarakennus ja ns. Torni-rakennus rakennusperinnön suojelemisesta annetun lain (498/2010) nojalla. Päätös on ympäristöministeriössä vahvistettavana. Asetussuojelupäätös kohdistui seuraaviin rakennuksiin: Johtajan asuinrakennus, Normaalikoulu (kirjasto eli vanha harjoituskoulu), Paja, nykyisin kalustorakennus, Päärakennus, Verstas, nykyinen aineopetus II Suojelumääräykset: 1. Seminaarin rakennuksia tulee käyttää ja hoitaa siten, että kokonaisuuden kulttuurihistoriallinen arvo säilyy. 2. Suojeltuja rakennuksia ei saa purkaa. Rakennusten ulkoarkkitehtuuri sekä tämän päätöksen kohdassa "suojelun kohdentaminen" todetut sisätilat ja kiinteä sisutus tulee säilyttää. Päärakennuksen, kirjaston, johtajan asunnon, käsityöverstas Artikan ja pajan tilajako tulee säilyttää. Tornirakennuksen ja harjoituskoulun 1950-luvun tilajako tulee pääpiirteissään säilyttää. 3. Korjaukset on toteuttava siten, että ne säilyttävät mahdollisimman hyvin rakennusten arkkitehtuurin ja ajallisen kerroksellisuuden. Muutokset on sopeutettava arkkitehtuuriin. Korjaus- ja muutostöiden tulee perustua riittäviin selvityksiin rakennuksen historiasta, rakenteista, yksityiskohdista sekä kunnosta. 4. Muutoksissa ja rakentamis- ja korjaustöissä on asiantuntijana kuultava Museovirastoa, jolla on oikeus antaa ohjeita suojelumääräysten soveltamisesta. 5. Luovuttaessaan suojeltavaksi määrätyn rakennuksen tai kysymyksessä olevan kiinteistön kokonaan tai osittain, luovuttajan on luovutuskirjaan otettavalla maininnalla tai muutoin todistettavasti ilmoitettava saajalle tästä päätöksestä. 6. Jos suojeltavaksi määrätty rakennus on vahingoittunut tai tuhoutunut, rakennuksen omistajan ilmoitettava siitä viipymättä Varsinais-Suomen ELY-keskukselle. 7. Lisäksi on noudatettava mitä laissa rakennusperinnön suojelemisesta on vielä säädetty. Suojelun kohdentaminen: Päärakennus, kirjasto eli vanha harjoituskoulu, hallintorakennus eli entinen johtajan asunto, käsityöverstas Artika ja paja: Suojelu kohdentuu näissä ensimmäisen vaiheen rakennuksissa ulkoasun ja tilajaon lisäksi seuraaviin alkuperäisinäsäilyneisiin rakennusosiin sekä 1950-luvun korjauksen mukanaan tuomiin arkkitehtuurin piirteisiin: Päärakennus: ikkuna-aukotus, peiliovet, alkuperäiset ikkunat, yläkertaan johtava portaikko kaiteineen, yläkerran käytävän katto, salin ovet ja ovilistat, salin katto, puolipaneelit, pilasterit, kasettikatto sekä ikkunat, yläkerran ikkunat ja katot -kirjasto eli vanha harjoituskoulu: väliovet, ikkunat, I-palkkikatto ja pilarit, alakerran suuri päätyikkuna, portaikko kaiteineen, yläkerran katot listoineen sekä pilasterit. Hallintorakennus eli entinen johtajan asunto: kellarikerroksen I-palkkikatto, tiiliholvaus, peiliovet, pariovet, ovilistat, ikkunat, paneelikasettikatto, helmiponttikatot, kakluunit (6 kpl), kasetoidut välikatot, ikkunat, porraskäytävät kaiteineen ja laattalattiat Käsityöverstas Artika: ikkunat vetimineen, betonoidut kattopalkit, puulattiat ja alakerran I-palkkikatto. Paja: ikkunat, ulko-ovi ja väliovi ja palkkikatto. Tornirakennus ja kirjaston eli vanhan harjoituskoulun 1950-luvun laajennus: Suojelu kohdentuu harjoituskoulun 1950-luvun laajennukseen ja Tornirakennuksen ulkoasuun, tilajärjestelyn pääpiirteisiin sekä rakennusten aula- ja porrastilojen kiinteään sisustukseen. Näiden tilojen kiinteää sisustusta ovat pintamateriaalit, sisäovet, portaat, listat, ikkunapenkit ja kaiteet.
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 17.10.2018
Suojelun väline:	Laki rakennusperinnön suojelemisesta
Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: Ympäristöministeriö hyväksyy Suomen Yliopistokiinteistöt Oy:n valituksen siltä osin kuin se koskee Artika -rakennuksen tilajaon sekä sisätilojen betonoitujen kattopalkkien, puulattian ja alakerran I-palkkikaton suojelua sekä Torni-rakennuksen aula- ja porrastilojen kiinteän sisustuksen pintamateriaalien ja listojen suojelua. Muilta osin valitus hylätään. Ympäristöministeriö jättää vahvistamatta VarSElyn tekemän päätöksen siltä osin kuin se koskee -käsityöverstas Arktikan tilajaon sekä sisätilojen betonoitujen kattopalkkien, puulattian ja alakerran I-palkkikaton suojelua sekä -Torni-rakennuksen aula- ja porrastilojen kiinteän sisustuksen pintamateriaalien ja listojen suojelua. YM selventää suojelun kohdentumista Torni-rakennuksen ja kirjaston eli entisen harjoituskoulun 1950-luvun laajennuksen osalta siten, että tilajärjestelyn pääpiirteet muutetaan kantavien rakenteiden muodostamaksi tilajärjestelyksi. Muilta osin ympäristöministeriö vahvistaa Ely -keskuksen päätöksen.
Luonti: 17.10.2018 Viimeisin muutos: 17.10.2018

Rakennukset ja rakennelmat

1950-luvulla rakennettu normaalikoulu eli kirjastorakennuksen laajennus

Luonti:15.7.2016

Suojelu
Suojelun väline:	Laki rakennusperinnön suojelemisesta
Prosessin tila:	Suojeltu
Päätöspvm:	3.4.2019
Päätösviranomainen:	Hallinto-oikeus
Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: Ympäristöministeriön päätös ja vahvistus suojelulle YM6/531/2016, 21.11.2017.
Luonti: 2.1.2020 Viimeisin muutos: 27.2.2020

Johtajan asuinrakennus, nykyisin kirjasto

Muut tunnukset: 684-014-002 VARR Muut tunnukset: 68400202610003S005 VRK vanha rakennustunnus Rakennustunnus (VTJ-PRT): 102735720F Osoite: Seminaarinkatu 1, 26100 RAUMA Kulttuurihistoriallinen tyyppi: Koulu- ja opetusrakennukset Nykykäyttö: Opettajan koulutuslaitos, hallinto ja kirjsto Runko: Tiili Suunnittelija: Jac. Ahrenberg; O. Holmberg, Marjaterttu Brzoza Rakennuttaja: Yleisten rakennusten ylihallitus Luonti:1.1.1900 Viimeisin muutos: 10.10.2014

Kuvaus

Johtajan asuinrakennus on kakasikerroksinen, alempi kerros on tiilestä. Pihanpuoleinen pääty on hieman matalampi. Rakennuksen itäpäädyssä on päsisäänkäynti, jossa on muusta rakennusrungosta ulkonea porrashuone. Pihanpuoleinen sisäänkäynti johtaa keittiöön ja ullakon portaisiin. Monimuotoisuus ja epäsymmetrisyys sekä runsaampi koristeellisuus (sveitsiäisvaikutteisuus) sekä huvilamaisuus eroittavat rakennuksen selvästi julkisimmista rakennuksista, vaikkakin rakennus sijaitsee keskeisesti seminaarin pihapiirissä.

Luonti: 10.10.2014

Historia

Alunperin rakennuksen ensimmäisessä kerroksessa sijaitsi rehtorin asunto. Pääsisäänkäynnin porraskäytävästä johti ovi käytävämäiseen eteiseen, josta oli käynti sen toisella puolella oleviin kansliaan, saliin ja ruokasaliin ja käytävän toisella puolella oleviin herrainhuoneeseen, makuuhuoneeseen ja lasten huoneeseen. Käytävän perällä oli pieni komero, josta pääsi kylpyhuoneeseen ja pieneen käymäläkomeroon. Keittön portaasta oli ovi keittioon, josta oli kevyellä seinällä erotettu palvelijainhuone. Keittiöstä pääsi pieneen tarjoiluhuoneeseen ja sen perällä olevaan ruokakomeroon. Tarjoiluhuoneesta oli ovi ruokasaliin. Myös kylpyhuoneeseen on ovi keittiöstä. Valo kylpyhuoneeseen saatiin keittiön kautta, sillä keittiön ja kylpyhuoneen välillä on ikkuna, samoin keittön portaan ja tarjoiluhuoneen välillä. Huoneiden välisiä yhteyksiä on myös ruokasalin, salin ja kanslian välillä. Myös herrainhuoneen ja makuuhuoneen välillä on ovi ja makuuhuoneesta johti ovi pieneen välikköön, josta oli ovi lastenhuoneeseen ja sen lisäksi parvekkeelle ja vaatekomeroon. Toiseen vaatekomeroon oli käynti lastenhuoneesta. Uuneja oli salissa kaksi ja muissa huoneissa yksi. Keittiössä oli keittiön liesi ja kylpyhuoneessa veden lämmitysuuni. Toisen kerroksen asunto oli pienenpi ja vaatimattomampi, se oli tarkoitettu normaalikoulun yliopettajalle. Porraskäytävästä päästiin eteiseen, josta johti ovi kahteen vierekkäiseen asuinhuoneeseen ja niitä vastapäätä olleeseen ruokasaliin. Eteisen perällä oli ovi komeroon ja pieneen käytävään, josta pääsi palvelijan huoneeseen, pieneen käymäläkomeroon ja ullakkokäytävään. Eteisestä oli kulku vinttiin johtavaan komeroon. Keittiöön kuljettiin ruokasalista pienen komeron kautta. Osa toisesta kerroksesta oli ullakkokäytössä. Rakennuksen kellarikeroksessa oli tila polttopuille, leivintupa ja kellarihuone. Muutokset 1970-luvulla Johtajan asuntoa ei korjattu samaan aikaan 1950-luvun lopulla kuin seminaarin muut rakennukset, vaan se oli päätetty purkaa. Yliopistoaikaan siirryttäessä oli rakennuksen purkamisajatuksista luovuttu, ja se päätettiin vuonna 1975 korjata hallinnon ja kirjaston tarpeisiin. Suunnittelijoita olivat O. Holmberg ja Marjaterttu Brozoza. Julkisivuja ei oleellisesti muutettu, joitakin savupiippuja purettiin, samoin yksi ikkunalyhty katolta. Sisätilojen ensimmäisestä kerroksesta tehtiin kirjasto. Entisen asunnon huonetilat pysyivät pääosin ennalllaan, mutta uusia wc-tiloja tehtiin eteisaulaan. Aulasta järjestettiin myös yhteys entiseen keittiönportaaseen. Keittiötilasta osa erotettiin käytäväksi. Yläkerrasta tehtiin kanslia sekä ryhmätyöskentelytiloja. Tila oli toiminut myös oppilasruokalana ja niihin oli sen vuoksi tehty monelaisia muutoksia. Hirsiset väliseinät olivat paikoillaan, nyt joitain oviaukkojen paikkoja muutettiin. Loput ullakkotilat otettiin käyttöön. Kaikki pinnat uusittiin 1970-luvun tasoa vastaaviksi. Seinät päällystettiin kipsoniitti- ja lastulevyillä ja lattiat muovimatoilla. Ovet vaihdettiin laakaoviksi, vain pari vanhaa ovea säilytettiin. Uuneista säilyi kaksi kakluunia. Kokonaan vanhassa asussa säilyi pääportaikko. Vanhat välipohjien täytteet korvattiin mineraalivillalla. Kellaritiloista tehtiin opiskelijoiden kerho- ja kahviotiloja.

Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 10.10.2014

Lähteet

Anna Nurmi-Nielsen: Rauman seminaari, rakennusinventointi 1996. Moniste. Mervi Tammi: Rauman seminaarinmäki. Diplomityö 14.3.2000. Rauman kaupunki: Seminaarinmäki, asemakaavamuutoksen selostus 16.9.2009.

Luonti: 10.10.2014

Suojelu
Suojelun väline:	Laki rakennusperinnön suojelemisesta
Prosessin tila:	Suojeltu
Päätöspvm:	3.4.2019
Päätösviranomainen:	Hallinto-oikeus
Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: Ympäristöministeriön päätös ja vahvistus suojelulle YM6/531/2016, 21.11.2017.
Luonti: 2.1.2020 Viimeisin muutos: 27.2.2020

Kasvihuone ja puutarha

Muut tunnukset: 68400202610003S007 VRK vanha rakennustunnus Rakennustunnus (VTJ-PRT): 102735722J Kulttuurihistoriallinen tyyppi: Koulu- ja opetusrakennukset Rakennuttaja: Valtion kiinteistölaitos Luonti:20.4.2009 Viimeisin muutos: 10.10.2014

Kuvaus

Rauman seminaarin tarvitseman puutarhan perustamisesta tuli vaikea ja kallis työ. Kasvihuonerakennus puutarhurin asuntoineen ja maan ajo kalliolle oli valmiina keväällä 1889, jolloin voitiin istuttaa hedelmätarha sekä arboretum. Puutarha oli laajimillaan 1930- luvulta 1950-luvulle. Kasvihuone tuhoutui lähes kokonaan talvisodan pommituksissa 1940. Uutta rakennusa saatiin odottaa aina vuoteen 1955, jolloin rakennettiiin ajanmukainen puutarhurin asunto - kasvihuoneyhdistelmä. Tämän yhteyteen valmistuivat silloin myös huippunykyaikaiset höyrylämpölavat, jollaisia ei saatu myöhemminkään mihinkään muuhun seminaariin. 1950-luvulla urheilukenttä nipisti osan puutarhasta. Biologian opetukselle tuotti suurta haittaa 1970-luvun lopun lajipuutarhan hävittäminen Seminaarikadun teletalon rakentamisen yheydessä. 1970-luvulla puutarha on jo muuttunut enemmän puistomasieksi. Nykyään puutarha on kutistunut lähes olemattomaksi.

Luonti: 10.10.2014

Historia

Seminaarin puutarha perustettiin opetuspuutarhaksi, mutta se toimi alusta alkaen myös kauppapuutarhana. Puutarhaa ja puistoa oli 1904 4,5 ha. Kasvihuoneet kärsivät sodan pommituksissa 1940. Lasiosat tuhoutuivat kokonaan ja suuri osa kasveista tuhoutui. Vuonna 1955 rakennettiin ajanmukainen asunto-kasvihuoneyhdistelmä, ja siihen huippumodernit höyrylämpölavat, ainoat seminaarilaitoksen historiassa. Kasvihuoneen uudistaminen tuli taas ajankohtaiseksi 1980. Rakennettiin uusi kasvihuone ja puutarhurin asunto kunnostettiin opetustilaksi. Kasvihuone ja kausiviljelyhuone valmistuivat 1989.

Luonti: 20.4.2009 Viimeisin muutos: 20.4.2009

Lähteet

Puutarhakuvia 2000. MV/RHO. Laura Palomäki. Seminaarin puutarha. Koulupuutarhasta kansalliseksi kulttuuriperinnöksi. Turun yliopisto. Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen laitos, 2008.

Luonti: 20.4.2009 Viimeisin muutos: 20.4.2009

Normaalikoulu (kirjasto eli vanha harjoituskoulu)

Aikaisempi nimi: Harjoituskoulu käyttöaika:  Ei määritelty: harjoituskoulu (vrt. nyk normaalikoulu) käyttöaika:  Muut tunnukset: 684-014-007 VARR Muut tunnukset: 68400202610003S013 VRK vanha rakennustunnus Rakennustunnus (VTJ-PRT): 102735728R Osoite: Seminaarinkatu 1 26100 RAUMA Kulttuurihistoriallinen tyyppi: Koulu- ja opetusrakennukset Nykykäyttö: opetustilat Runko: Tiili Suunnittelija: Jac. Ahrenberg Rakennuttaja: Yleisten rakennusten ylihallitus Luonti:1.1.1900 Viimeisin muutos: 15.7.2016

Kuvaus

Harjoituskoulu on kaksikerroksinen sivukäytävällinen rakennus, jonka pääsisäänkäynti on päädystä. Pohjoispuolen julkisivussa on hyvin vähän ulkoneva keskirisaliitti. Eteläpuoleinen keskirisaliitti ulkonee enemmän. Vanha harjoituskoulu yhdistettiin 1958 uuteen nivelosalla, johno tuli pääsisäänkäynti. Alakerroksen luokkatilat eivät oleellisesti muuttuneet. Joitain tiloja jaettiin. Yläkerran surin muutos oli juhlasalin jakaminen pienemmiksi tiloiksi. Harjoituskoulun kaikki uunit purettiin. Vanha harjoituskoulu peruskorjattiin 1997 uuden normaalikoulun rakentamisen yhteydessä. 1950-luvun nivelosa purettiin ja se korvattiin lasisella sillalla.

Luonti: 17.4.2009 Viimeisin muutos: 10.10.2014

Historia

Harjoituskoulun rakennuspiirustusten mukaan oli kivestä tehdyssä alakerrassa keskikäytävä ja molemmissa päädyissä luokkahuoneita, kaksi pienempää ja kaksi suurempaa. Keskellä oli muuta rakennusrunkoa leveämpi verstas ja käytävän vastakkaisella polella opettajainhuone ja yläkertaan johtava porras ja portaan alla komero. Tuulikaapilla varustettu sisäänkäynti oli käytävän toisessa päässä. Luokkahuoneet oli varustettu kolmella ikkunalla, yhdellä ovella ja kahdella pyöreällä uunilla. Opettajainhuoneessa oli kaksi ikkunaa, ovi ja yksi uuni. Muita huoneita suuremmassa verstaassa oli 7 ikkunaa ja kaksi ovea, kaksi pyöreää ja kaksi kulmikasta uunia. Huoneen kattoa kannattamaan on merkitty kaksi huoneen pituussuuntaista palkkia, niitä tukemaan 4 pyöreää pylvästä. Käytäväsäsä on kaksi nelikulmaista uuni ja yksi pyöreä. Yläkerran tilojen väliseinien, ikkunoiden, ovien ja uunien paikat vastaavat alakerrassa olevia. Yläkerrassa oli 4 luokkahuonetta, voimistelusali ja kokoelmahuone, josta lähtivät ullakon portaat. Voimistelusalin seinillä on kasettijakoinen puolipanelointi ja huoneen korkuiset pilasterit. Vuoden 1958 korjaukset Vanhan harjoituskoulun korjaus- ja muutostyöt aloitettiin tammikuussa 1958. Julkisivut pysyivät pääosin ennallaan. Läntinen julkisivu oli tosin jäänyt osittain vanhan ja uuden osan yhdistävän nivelen peittoon. Pääsisäänkäyntisiirtyi tähän osaan, josta oli yhteys vanhaan osaan molmepien keroksien tasolla. Rakennus säilyi tässä asussa vuoden 1997 korjaukseen saakka. Alakerrassa entisestä opettajanhuoneesta saatiin väliseinällä kaksi kokolemahuonetta. Alakerran suuren käsityöluokan toinen ovi suljettiin ja luokan perälle raknnettiin kaksikerroksinen osa, jonka alaosassa oli maalaushuone, työkaluvarasto ja -jakelu ja tarvikevarasto ja yläosassa tarvikevaraso. Vuonna 1996 nämä tiat olivat opettajanhuoneena ja kansliana. Yläkerrassa suurin muutos oli juhlasalin jakaminen luokkahuoneeksi, kokoelmahuoneeksi, luokan eteiseksi, lääkärin tarkastushuoneeksi ja siihen liittyväksi eteistilaksi. Tähän eteiseen tehtiin wc samoin kuin kokelaitten huoneeseen,joka varustettiin pienellä eteistilalla. Rakennuksen kaikki uunit purettiin ja asennettiin keskuslämmitys. Uudet wc-tilat rakennettiin.

Luonti: 10.10.2014 Viimeisin muutos: 10.10.2014

Suojelu
Suojelun väline:	Laki rakennusperinnön suojelemisesta
Prosessin tila:	Suojeltu
Päätöspvm:	3.4.2019
Päätösviranomainen:	Hallinto-oikeus
Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: Ympäristöministeriön päätös ja vahvistus suojelulle YM6/531/2016, 21.11.2017.
Luonti: 2.1.2020 Viimeisin muutos: 27.2.2020

Paja, nykyisin kalustorakennus

Muut tunnukset: 68400202610003S011 VRK vanha rakennustunnus Muut tunnukset: 684-014-003 VARR Rakennustunnus (VTJ-PRT): 102735726N Osoite: Seminaarinkatu 1 26100 RAUMA Kulttuurihistoriallinen tyyppi: Pajat/verstaat Suunnittelija: Jac. Ahrenberg Rakennuttaja: Yleisten rakennusten ylihallitus Luonti:1.1.1900 Viimeisin muutos: 10.10.2014

Kuvaus

Pajan rakennuspiirustuksen on päivännyt 8.2.1899 Raumalla Otto F. Holm, Senaatin talousoasto hyväksyi ne 11.4.1899. Tiilinen rakennus käsitti tuulikaapin ja pajahuoneen, jonka keskellä oli pajan uuni. Rakennuksen toisella pitkällä sivulla oli ovi ja yksi ikkuna, toisella sivulla 3 ikkunaa. Toinen pääty oli ikkunton, toisessa oli 1 ikkuna. Tuulikaapista johtivat portaat ullakolle.

Luonti: 10.10.2014

Historia

Kalustorakennus on entinen paja.

Luonti: 1.1.1900

Suojelu
Suojelun väline:	Laki rakennusperinnön suojelemisesta
Prosessin tila:	Suojeltu
Päätöspvm:	3.4.2019
Päätösviranomainen:	Hallinto-oikeus
Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: Ympäristöministeriön päätös ja vahvistus suojelulle YM6/531/2016, 21.11.2017.
Luonti: 2.1.2020 Viimeisin muutos: 27.2.2020

Päärakennus

Muut tunnukset: 68400202610003S004 VRK vanha rakennustunnus Muut tunnukset: 684-014-001 VARR Rakennustunnus (VTJ-PRT): 102735719E Osoite: Seminaarinkatu 1 26100 RAUMA Kulttuurihistoriallinen tyyppi: Koulu- ja opetusrakennukset Nykykäyttö: Rauman opettajan koulutuslaitos Runko: Tiili Kate: Pelti Suunnittelija: Jac. Ahrenberg; Bertel Saarnio Rakennuttaja: Yleisten rakennusten ylihallitus Luonti:1.1.1900 Viimeisin muutos: 10.10.2014

Kuvaus

Kaksikerroksisen, sivukäytävällisen päärakennuksen sisääkäynti on keskeltä pihanpuoleista julkisivua. Alkuperäisessä asussa sen sisäänkäyntiä oli korostettu tiilisellä kuistilla, jossa oli kruunumainen yläosa. Sisäänkäynnin molemmin puolin sijaitsevat pihalle päin työntyvät siipiosat, joista toisessa on porrashuone. Eteläpuoleista julkisivua hallitsee keskirisaliitti. Vuonna 1958 sisäänkäynti purettiin ja korvattiin siipien välisellä aulaosalla, joka puolestaan purettiin 2001 tehdyssä korjauksessa. Uusi sisäänkäynti on kooltaan alkuperäistä vastaava.

Luonti: 10.10.2014 Viimeisin muutos: 10.10.2014

Historia

Päärakennus on entinen seminaarirakennus. Alunperin päärakennuksessa kulki alakerran läpi käytävä, jonka toisessa päässä oli tuulikaapillinen sisäänkäynti- Toinen sisäänkäynti oli rakennuksen keskellä. Tuulikaappiosa ulkoni rakennuksen rungosta ja sitä päästiin pitkään käytävään. Alakerran molemmissa päädyissä oli luokkahuoneet. Niiden välissä, muusta rungosta ulkonevassa osassa oli kokoelmahuone, rehtorin työhuone ja kirjasto. Käytävän toisella puolen oli opettajanhuone ja pitkänomainen, kapea pianohuone. Toisessa ulkonemassa oli soitonharjoitteluhuone eli toinen pianohuone ja yläkertaan johtavat portaat. Uuneja oli luokkahuoneissa, kokoelmahuoneissa ja kirjastossa, kaksi kussakin. Käytävässä oli kaksi pyöreää ja kaksi nelikulmaista uunia. Opettajanhuoneessa ja pianohuoneissa oli yksi uuni kussakin. Toisessa kerroksessa ikkunat sijoittuivat pääosin samoille kohdille kuin ensimmäisessä, mutta käytävässä, pääsisäänkäynnin yläpuolella oli kaksi ikkunaa ja porraskäytävässä niin ikään kaksi. Uuneja oli juhlasalissa 4, jotka sijaitsivat salin kulmissa. Piirustuksissa on näkyvissä juhlasalin kasettijakoinen puolipanelointi, seinien tukipilastereita sekä vimisteluvälinejärjestelyjä, mm. tankoja ja rekki. Päärakennus 1958, muutostöiden valmistuttua: Muutostyöt suunnitteli arkkitehti Bertel SAarnio. Pihanpuoleisen pääsisäänkäynnin siipiosien väliin rakenneettiin uusi sisäänkäynti ja eteinen. Tieltä purettiin vanha, tiiinen sisäänkäynti. Matala rakennusosa, jossa oli loivasti viistottu katto, matalat nauhaikkunat, lasiovet ja seinien alaosan vaakalaudoitus edusti 1950-luvun lopun uudisrakentamistapaa. Uuden eteisen naulakkotiloista oli käynti entiseen pianohuoneeseen, josta tehtiin käymälöitä. Käytävän toinen pää liitettiin uuteen luokkahuoneeseen, johon yhdistettiin alunperinopettajanhuoneena ja pianohuoneena olleet tilat rakennuksen siipiosassa. Puiston puolelta kokoelmahuone varattiin seminaarilaisten oleskeluhuoneeksi. Vuonna 1997 tila toimi opettajanhuoneena. Viereisestä rehtorinhuoneesta tehtiin opettajanhuone, josta erotettiin kokoelmavarasto ja tupakkahuone. Huoneesta avattiin myös yhteys uusiin wc -tiloihin ja naulakkotilaan, joka oli rakennettu viereisen, alunperin kirjaston puolelle. Kirjasto jaettiin pienempiin osiin (käytävä, arkisto, komero, wc ja johtajanhuone sekä kanslia + holvi).Puistosivulle jäi yksi luokkahuone, joka jaettiin nähtäväsi 1960-luvulla kevein seinin työhuoneiksi. Useimpien oviaukkojen paikat vaihtuivat muutostöiden yhteydessä, myös ovet vaihdettiin laakaoviin. Porrastasanteele, uusien käymälätilojen päälle tuli tupakkahuone. Yläkerrassa säilyi juhlasali ja 2 luokkatilaa. Portaikkoa vastapäätä oleva luokka jaettiin näyttämöksi ja kahdeksi pukuhuoneeksi. Portaikon viereen, entiseen pianohuoneeseen tuli wc ja siivouskomero. Kaikki uunit purettiin muutoksen yhteydessä ja asennettiin keskuslämmitys. Juhalasalin panelointi jäi entiselleen näyttämöseinää lukuunottamatta. Myös juhlasalin kasetoitu katto ja siihen liittyvät konsolit sekä leveäkattolistat ovat säilyneet. Porras ja kaide ovat niin ikään säilyneet. Päärakennus korjattiin 2002. Nykyinen, "kuistimainen" sisääntulo vuodelta 2002 vastaa pohjaltaan rakentamisvaiheen sisääntulokatosta.

Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 10.10.2014

Suojelu
Suojelun väline:	Laki rakennusperinnön suojelemisesta
Prosessin tila:	Suojeltu
Päätöspvm:	3.4.2019
Päätösviranomainen:	Hallinto-oikeus
Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: Ympäristöministeriön päätös ja vahvistus suojelulle YM6/531/2016, 21.11.2017.
Luonti: 2.1.2020 Viimeisin muutos: 27.2.2020

Torni

Luonti:15.7.2016

Suojelu
Suojelun väline:	Laki rakennusperinnön suojelemisesta
Prosessin tila:	Suojeltu
Päätöspvm:	3.4.2019
Päätösviranomainen:	Hallinto-oikeus
Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: Ympäristöministeriön päätös ja vahvistus suojelulle YM6/531/2016, 21.11.2017.
Luonti: 2.1.2020 Viimeisin muutos: 27.2.2020

Tuulimylly

Kulttuurihistoriallinen tyyppi: Myllyt Nykykäyttö: nähtävyys Runko: Hirsi Luonti:16.6.2010 Viimeisin muutos: 13.10.2014

Kuvaus

Ennen seminaarin rakentamista Myllymäen alue oli lähinnä avokalliota ja metsäsaarekkeita sekä siellä täällä peiniä niittyjä. Kallioilla on ollut useampia myllyjä, joista paikka on saanut nimensä. Aivan mäen kupeessa, nykyisen Valtakadun jaSeminaarinkadun risteyksessä on ollut Myllymäen tila.

Luonti: 13.10.2014 Viimeisin muutos: 13.10.2014

Verstas, nykyinen Aineopetus II

Aikaisempi käyttötarkoitus: Työpaja käyttöaika:  Muut tunnukset: 684-014-004 VARR Muut tunnukset: 68400202610003S008 VRK vanha rakennustunnus Rakennustunnus (VTJ-PRT): 102735723K Osoite: Seminaarinkatu 1 26100 RAUMA Runko: Tiili Suunnittelija: Jac. Ahrenberg Rakennuttaja: Yleisten rakennusten ylihallitus Luonti:1.1.1900 Viimeisin muutos: 12.10.2011

Kuvaus

Verstaan pääjulkisivuna oli pääty, jonka keskellä sijaitsi myös pääsisäänkäynti. Rakennuksesa oli korkea satulakatto, jonka sivuilla pieniä katoksia ikkunoiden kohdalla. Tiilisen, kaksikerroksisen rakennuksen kattoa loivennettiin 1950-luvun korjauksissa.

Luonti: 13.10.2014

Historia

Aluenperin verstaana tunnetun rakennuksen ensimmäinen kerros käsitti alkuperäisen piirustuksen mukaan vahtimestarina asunnon (huone ja keittiö) ja talonmiehen asunnon (hellahuone), saunan ja verstastiloja. Alakerrassa oli myös pieni opettajanhuone, josta oli metallinen kierreporras yläkerran työsaliin. Asuntoihin pääsi rakennuksen toisessa päädyssä sijaitsevasta sisäänkäynnistä ja saunatiloihin toisella sivulla olleesta ovesta. Maalarin tiloihin ja patahuoneeseen toisen päädyn sivusisäänkäynnistä. Toinen kerros oli kokonaan yhtä huonetilaa, joka toimi verstaana. Lämmitystä varten työsalissa oli molemmilla päätyseinillä kaksi nelikulmaista uunia. Työpajaa perusteellisesti muuttaneet korjaukset (Bertel Saarnio) valmistuivat 1957. Kattokulmaa loivennettiin ja rakennus madaltui, mutta muuttui samalla yksikerroksiesta kaksikerroksisen näköiseski. Tämä johtui siitä, että vanhan, jyrkän katon räystäät olivat ulottuneet huomattavasti alemmaksi kuin uden loivan katon räystäät. Pääsisäänkäynnin edessä, keskellä rakennusta ollut eteinen poistettiin ja uusi sisäänkäynti sijoitettiin epäsymmetrisesti julkisivuun ja varustettiin vaatimattomalla ovikatoksella. Yläkerroksen aiemmin yhtenäiseen tilaan erotettiin väliseinin tilat pukuhuoneita, valmiiden töiden varastoa, maalaushuonetta, puun kuivaamoa ja varastoa, työkalujen jakelua sekä mestaria varten. Lisäksi tehtiin uusi portaikko, eteinen ja wc. Pääosa tilasta palveli kuitenkin yhdistettynä veisto- ja konesalina. Kellariin on piirustuksen mukaan tuolloin tehty opetusta palvelevat metallityöhuone, mestarin koppi, työkalujen jakeluhuone, paja, eteinen ja komero. Myöhemmin 1960-luvulla uuden teknisen työn rakennuksen valmistuttua on työpajarakennuksen tilat otettu palvelemaan kuvaamataidon opetusta.

Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 2.1.2020

Suojelu
Suojelun väline:	Rakennussuojelulaki
Prosessin tila:	Suojeltu
Päätöspvm:	3.4.2019
Päätösviranomainen:	Hallinto-oikeus
Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: Ympäristöministeriön päätös ja vahvistus suojelulle YM6/531/2016, 21.11.2017.
Luonti: 2.1.2020 Viimeisin muutos: 27.2.2020

Ladattava tiedosto saattaa sisältää kuvia, karttoja tai muita sisältöjä jotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöä varten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.

Linkit Museoviraston muihin aineistoihin

kopioi linkki tälle sivulle: