 |
| Varsinais-Suomi | |
| Naantali | |
| Kultaranta | 200092 |
| Kiinteistötunnus: | 529-102-11-1; |
| Muu tunnus: | 529-005 VARR 3/ Kultaranta (päätös 31.8.1994) Kiinteistörekisteritunnus |
| Osoite: | Kordelininkatu 1 21100 NAANTALI |
| Kulttuurihistoriallinen tyyppi: | Asuinrakentaminen |
 takaisin |
|
 Kuvaus |
| Kultaranta on tunnettujen arkkitehtien, kuvanveistäjien ja muotoilijoiden 1910-luvun luomus, joka käsittää maisemaa hallitsevan graniittilinnan, muotopuutarhan ja mereen rajoittuvan puiston. Vauraan suurliikemiehen yksityiseksi kesänviettopaikaksi rakennettua Kultarantaa käytetään presidentin kesäasuntona. Kultarantaan kuuluu useita asuin- ja talousrakennuksia, kasvihuoneita, puutarhaviljelyksiä ja metsää. Päärakennuksessa juhla- ja asuinhuoneet sijoittuvat alakertaan, makuu- ja vierashuoneet yläkertaan. Alakerrasta johtavat marmoriportaat torniin.
Kultaranta on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (RKY-kohde). |
| Luonti: 15.11.2011 Viimeisin muutos: 20.2.2019 |
| Historia |
| Muu nimi: Tasavallan presidentin kesäasunto |
| Käyttöaika: |
| Historia |
| Kultarannan rakennutti liikemies, maanviljelysneuvos Alfred Kordelin (1867-1917) vuosina 1913-1916. Jyhkeän graniittilinnan suunnitteli arkkitehti Lars Sonck. Kultaranta luotiin varoja säästämättä kesäasunnoksi ja tilaksi Kordelinin taidekokoelmille. Hän testamenttasi Kultarannan museoksi, mutta koska taidekokoelmat olivat liian suppeat tätä tarkoitusta varten lahjoitettiin tila Turun Suomalaiselle Yliopistoseuralle. Vuonna 1922 Kultaranta siirtyi maanvaihdossa valtiolle ja eduskunta teki päätöksen sen käytöstä presidentin kesäasuntona.
Kordelin palkkasi ryhmän aikansa tunnettuja arkkitehteja, kuvanveistäjiä ja muotoilijoita luomaan huvilamiljöötä. Mäen laella maisemaa hallitsevan linnan suunnitteli arkkitehti Lars Sonck, sisustuksen Gösta Kulvik. Samanaikaisesti linnan rakentamisen kanssa toteutettiin sen edustalle terassipuutarha ja eteläpuoleiselle tasangolle suomalaisittain loistelias aksiaalinen muotopuutarha. Puistokokonaisuuden suunnittelivat Svante ja Paul Olsson. Rakennukset ja puisto yhdistyivät 1910-luvun ihanteiden mukaiseksi kokonaistaideteokseksi, jossa päärakennus sijoitettiin barokin tapaan muotopuutarhan keskiakselin päätteeksi. Maisemapuistoon ja muotopuutarhaan "Medaljonkiin" suunniteltiin paviljonkeja, puutarhakalustoja, veistoksia ja suihkukaivoja, joista vain osa toteutettiin. Kordelin kuoli vain muutama kesä rakennuksen valmistumisen jälkeen. Kordelin testamenttasi Kultarannan museoksi, mutta koska taidekokoelmat olivat liian suppeat tätä tarkoitusta varten lahjoitettiin tila Turun Suomalaiselle Yliopistoseuralle. Kultaranta siirtyi maanvaihdossa valtiolle 1922, jolloin silloinen eduskunta päätti, että sitä käytetään tasavallan presidentin kesäasuntona. Vuonna 1965 Maj-Lis Rosenbröijer suunnitteli muotopuutarhan länsipuolelle kukka- ja puistonauhan, "Ketjun", joka tuli tenniskentän ja paviljonkien paikalle. |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 15.11.2013 |
| Suojelu |
| Suojelun väline: | Asetus 480/85 näytä suojeluluokitukset |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Päätöspvm: | 31.8.1994 |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: S4 | |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 13.1.2015 | |
 Rakennukset ja rakennelmat |
| Asuinrakennus (Koivisto) |
|
||||||||||||||||||||||
| Historia |
| Koiviston (Alitalo) asuinrakennus |
| Luonti: 1.1.1900 |
| Karhupaviljonki |
|
||||||||||||
| Historia |
| Karhu- eli metsäpaviljonki, Harry Röneholm, n. 1917, muotopuutarhan pohjoispäässä, nimi takaseinän karhunpääreliefistä. |
| Luonti: 1.1.1900 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Asetus 480/85 näytä suojeluluokitukset |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
| Luonti: 1.1.1900 | |
| Kasvihuoneet |
|
||||||||||||||
| Historia |
| Kasvihuoneet, noin 1916. Vanhojen perustusten päälle rakennettiin uudet kasvihuoneet 1960-70 -luvuilla. |
| Luonti: 1.1.1900 |
| Kivikellari |
|
||||||||||||
| Historia |
| Kivikellari, n.1916. |
| Luonti: 1.1.1900 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Asetus 480/85 näytä suojeluluokitukset |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
| Luonti: 1.1.1900 | |
| Konehalli |
|
||||||||||||
| Musiikkipaviljonki |
|
||||||||||||||||
| Historia |
| Musiikkipaviljonki, Lars Sonck, harmaa graniitti, n. 1916. |
| Luonti: 1.1.1900 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Asetus 480/85 näytä suojeluluokitukset |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
| Luonti: 1.1.1900 | |
| Pergola |
|
||||||||||||||
| Historia |
| Pergola, Wäinö Palmqvist ja Einar Sjöström, 1915, puoliympyränmuotoinen, avoin pylväskäytävällinen pergola, jossa 54 doorilaispylvästä. |
| Luonti: 1.1.1900 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Asetus 480/85 näytä suojeluluokitukset |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
| Luonti: 1.1.1900 | |
| Portinvartijan asunto |
|
||||||||||||||
| Historia |
| Portinvartijan asunto, Lars Sonck. |
| Luonti: 1.1.1900 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Asetus 480/85 näytä suojeluluokitukset |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
| Luonti: 1.1.1900 | |
| Presidentin kesäasunto |
|
||||||||||||||||||||||
| Historia |
| Presidentin kesäasunto, Lars Sonck 1916, 1929-30 korjaus ja laajennus Yrjö Sadeniemi ja Yrjö A. Waskinen. |
| Luonti: 1.1.1900 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Asetus 480/85 näytä suojeluluokitukset |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
| Luonti: 1.1.1900 | |
| Puutarhamestarin huvila |
|
||||||||||||||||||||
| Historia |
| Puutarhamestarin huvila, Harry Röneholm, n. 1916. |
| Luonti: 1.1.1900 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Asetus 480/85 näytä suojeluluokitukset |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
| Luonti: 1.1.1900 | |
| Puutarhapaviljonki |
|
||||||||||||||
| Historia |
| Puutarhapaviljonki, Harry Röneholm, 1916-17, muotopuutarhan eteläpäässä. |
| Luonti: 1.1.1900 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Asetus 480/85 näytä suojeluluokitukset |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
| Luonti: 1.1.1900 | |
| Vaja |
|
||||||||||||
| Vilja-aitta |
|
||||||||||||
| Villa Waltonen |
|
||||||||||||||||||
| Historia |
| Villa Waltonen l. Munkkimäki, henkilökunnan asuntola, valmistui 1910-luvun lopulla, 1920 Paul Olssonin puutarhasuunnitelma. Suojeltavaksi määritellään ulkoasu, huonejako, alkuperäinen kiinteä sisustus. |
| Luonti: 1.1.1900 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Asetus 480/85 näytä suojeluluokitukset |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
| Luonti: 1.1.1900 | |
| Ladattava tiedosto saattaa sisältää kuvia, karttoja tai muita sisältöjä jotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöä varten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta. | |
| Linkit Museoviraston muihin aineistoihin |
|
|||||||||||
 |
| × | ||
| < |
|
> |
Kultarannan huvilatila, kivilinna Väritutkimus 1982