 |
| Varsinais-Suomi | |
| Kaarina | |
| Kuusiston kartano | 200082 |
| Kiinteistötunnus: | 202-422-5-10; |
| Muu tunnus: | 202-050 VARR |
| Osoite: | 21260 Kuusisto, Kaarina |
| Kulttuurihistoriallinen tyyppi: | Kartanot |
 takaisin |
|
 Kuvaus |
| Kuusiston piispanlinnaa ympäröivässä kulttuurimaisemassa sijaitsevan Kuusiston kartanon päärakennus on Suomen vanhimpia puisia asuinrakennuksia. Se valmistui armeijan rakentamista ohjanneiden mallipiirustusten pohjalta Turun jalkaväkirykmentin everstin virkataloksi 1738.
Kartanon pohjoispuolella sijainneista, tiiviin rakennusryhmän muodostaneista talousrakennuksista suurin osa on hävinnyt. Kartanoa ympäröi 1780-luvulla alkunsa saanut puisto. Kartanon ryytimaa on jo 1600-luvulla ollut päärakennuksen länsipäädyssä. Puiston vanhimmat osat ovat peräisin 1780-luvulta. Merkittäviä istutustöitä tehtiin puistossa 1890-luvulla. Puiston restaurointi käynnistyi 1991. |
| Luonti: 15.7.2013 Viimeisin muutos: 18.2.2019 |
| Historia |
| Aikaisempi nimi: Kruunun latokartanona |
| Käyttöaika: |
| Aikaisempi nimi: Turun hovioikeuden presidentin virkatalona |
| Käyttöaika: 1685 - 1691 |
| Aikaisempi nimi: Everstin virkatalo |
| Käyttöaika: 1691 - |
| Historia |
| Keskiajalla perustettu Kuusiston kartano oli alun perin Kuusiston Piispanlinnan yhteydessä toiminut maatila, jonka tarkoitus oli turvata linnan ja sitä ympäröivän yhteisön omavaraisuus. Uskonpuhdistuksen jälkeen se palveli Turun linnaa kruunun latokartanona.
Kartano läänitettiin 1600-luvun alussa ylhäisaatelille, minkä jälkeen se palasi pian kruunun haltuun Turun läänin maaherran palkkatilaksi. Vuodesta 1685 vuoteen 1691 kartano toimi Turun hovioikeuden presidentin virkatalona. Tämän jälkeen kartano määrättiin ruotulaitoksen järjestelyjen yhteydessä everstin virkataloksi. Kartanon isossa vihassa pahasti vaurioitunut rakennuskanta korvattiin uudemmalla 1730-luvulla. Virkatalosäädösten mukainen, mallipiirustusten pohjalta rakennettu nykyinen päärakennus valmistui vuonna 1738. Kartanon päärakennus joutui mittavien korjaus- ja muutostöiden kohteeksi jo parikymmentä vuotta valmistumisensa jälkeen. Rakennus sai tuolloin nykyisen ilmeensä kun sen runkoa kohotettiin ja satulakatto muutettiin korkeaksi aumakatoksi. 1800-luvun alussa rakennuksen ikkunoita suurennettiin ja pääsisäänkäynnin ja keittiön yhteyteen rakennettiin umpikuistit. Kartano toimi Turun jalkaväkirykmentin everstin virkatalona vuoteen 1810 asti, jolloin ruotujakoinen armeija lakkautettiin. Kartanon tilat olivat vuokralla eri viljelijöillä aina vuoteen 1950 asti, minkä jälkeen ne päätyivät lyhyeksi aikaa yksityisomistukseen ja lopulta Turun kaupungille. Kartano tuli Suomen valtiolle ja museoviraston hallintaan 1977, minkä seurauksena sitä alettiin kunnostaa nähtävyydeksi ja näyttelytilaksi. Rakennusta kunnostettaessa lähtökohdaksi otettiin julkisivujen palauttaminen 1700-1800-lukujen vaihteen asuun, kun taas sisätiloista pyrittiin luomaan näyttelytoimintaa tukevia interiöörejä. |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 17.7.2013 |
| Suojelu |
| Suojelun väline: | Asetus 480/85 näytä suojeluluokitukset |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Päätöspvm: | 31.8.1994 |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: S4 | |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 27.2.2014 | |
 Rakennukset ja rakennelmat |
| Liiteri |
|
||||||||||||||||||
| Historia |
| Liiteri. Kartanon miespiha on vielä 1800-luvun puolivälissä ollut kaikilta sivuiltaan rakennettu. Tästä rakennuskannasta on päärakennuksen lisäksi jäljellä pihan itäreunaa rajaava liiteri, joka käsittää kaksi erillistä vajaa. Rakennuksen alla on kartanon vanhinta rakennusvaihetta edustava, 1600-luvulta peräisin oleva harmaakivikellari. |
| Luonti: 1.1.1900 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Asetus 480/85 näytä suojeluluokitukset |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
| Luonti: 1.1.1900 | |
|
||||||||||||||
| Päärakennus |
|
||||||||||||||||||||||||||
| Kuvaus |
| Kuusiston kartanon päärakennus edustaa karoliinisen barokin leimaamaa kartanoarkkitehtuuria. Rakennus on katettu laudalla päällystetyllä jyrkällä aumakatolla, ja sen pystylaudoitettuja, punamullalla maalattuja seiniä rytmittävät neliömäiset ikkunat. Rakennuksen sisätilat perustuvat karoliiniseen keskeispohjakaavaan. |
| Luonti: 15.7.2013 Viimeisin muutos: 15.7.2013 |
| Historia |
| Sotilasvirkatalon päärakennus on peräisin vuodelta 1738. Se rakennettiin 1731 vahvistettujen mallipiirustusten mukaan. 1756 talossa tehtiin perusteellinen korjaus: runkoa korotettiin neljällä hirsikerralla, satulakatto muutettiin korkeaksi aumakatoksi, sokkelia korotettiin ja huonejako muutettiin nykyiseen muotoonsa. 1700-ja 1800-lukujen taitteessa pääsisäänkäynnin eteen rakennettiin umpikuisti; keittiön kuisti on peräisin ilmeisesti 1800-luvun puolivälistä. 1911 sisätilojen korjauksen yhteydessä kustavilaiset 6-ruutuiset ikkunat muutettiin kolmiruutuisiksi T-karmillisiksi.
Museoviraston valvoman, vuonna 1989 valmistuneen restauroinnin yhteydessä osa ulkovuorausta vaihdettiin, pärekatto korvattiin lautakatteella ja ikkunat palautettiin 1800-luvun alun ruutujakoon. Kartanon huonetilat kunnostettiin näyttelytiloiksi ja maalattiin 1800-luvun alun värisävyillä. |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 17.7.2013 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Asetus 480/85 näytä suojeluluokitukset |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
| Luonti: 1.1.1900 | |
|
||||||||||||||
|
||||||||
|
|||||||||||
|
|||||||||||
|
||||||||
|
||||||||
| Vilja-aitta |
|
||||||||||||||||||||
| Historia |
| Aiemmin kaksikerroksinen hirsinen vilja-aitta on ainoa säilynyt rakennus talouspihan monilukuisesta rakennuskannasta. Se on vuodelta 1812. Sisätilat viljalaareineen ovat säilyneet rakentamisaikaisessa asussa. |
| Luonti: 1.1.1900 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Asetus 480/85 näytä suojeluluokitukset |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
| Luonti: 1.1.1900 | |
|
||||||||||||||
| Ladattava tiedosto saattaa sisältää kuvia, karttoja tai muita sisältöjä jotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöä varten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta. | |
| Linkit Museoviraston muihin aineistoihin |
|
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
 |
| × | ||
| < |
|
> |
Kuusiston kartano 1000023659, asuinpaikat