 |
| Pohjanmaa | |
| Vaasa | |
| Vaasan korkeakoulu, Raastuvankatu 31 | 200073 |
| Kiinteistötunnus: | 905-7-5-3; |
| Muu tunnus: | 905-039 VARR |
| Osoite: | Raastuvankatu 31, 65100 Vaasa |
| Kulttuurihistoriallinen tyyppi: | Opetus ja koulutus |
| Ajoitus: | Rakentaminen 1892-1892 |
| Ajoitus: | Rakentaminen 1953-1955 |
 takaisin |
|
 Kuvaus |
| Koulutontti 7-5-3 sijaitsee keskeisesti Vaasan kaupungin alkuperäisellä ruutukaava-alueella Rauhankadun, Raastuvankadun ja Kasarminkadun rajaamalla korttelialueella. Se
muodostaa Kauppapuistikkoon rajoittuvan tontin 7-5-4 kanssa yhtenäisen opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueen (YO), joka oli jo C.A. Setterbergin vuonna 1855 laatimassa Vaasan ensimmäisessä asemakaavassa varattu opetustoiminnan käyttöön. Kaupungin keskusta-alueelle tunnusomainen palokaturakenne on katkaistu alkuperäisessä asemakaavassa koulukiinteistöjen kohdalla ja se on korvattu koulurakennusten välisellä puistoalueella. Alueen korttelirakenne on säilynyt alkuperäisen kaltaisena sekä arkkitehti Kråkströmin yleissuunnitelman mukaan laaditussa vuonna 1973 vahvistetussa Vaasan keskusta-alueen saneerauskaavassa, että voimassa olevassa 17.6.1981 vahvistetussa asemakaavassa. Kiinteistöllä sijaitsee Raastuvankadun varrella Vaasan korkeakoulun/ent. suomalainen kansakoulun päärakennuksen lisäksi vuonna 1892 valmistunut kaksi kerroksinen julkisivuiltaan rappauspintainen asuinrakennus, joka on lunastettu 1960-luvulla kauppaoppilaitoksen opetustiloiksi sekä arkkitehtitoimisto Annikki Nurmisen vuonna 1975 suunnittelema nelikerroksinen pesubetonipintainen Vaasan kauppakorkeakoulun lisärakennus. Ennen vuoden 1866 kansakouluasetusta, joka velvoitti kaupunkeja perustamaan ja ylläpitämään kansakouluja rakennettiin korttelialueen Kauppapuistikon puoleiselle sivulle arkkitehti C. A. Setterbergin vuonna 1861 suunnittelema kaksikerroksinen vanhaksi kivikouluksikin kutsuttu koulurakennus. Koulutontin toiseen päätyyn Raastuvankadun puolelle siirrettiin samaan aikaan ilmeisesti Vanhasta Vaasasta puinen yksikerroksinen rakennus koulutoimen käyttöön. Oppilasmäärän kasvamisen ja puukoulun karujenopiskeluolosuhteiden takia puinen koulurakennus siirretiin Vöyrinkaupungille ja se korvattiin arkkitehtien Backmansson ja Thesleffin vuonna 1890 suunnittelemalla tiilirunkoisella harkkorapatulla uusrenessanssityylisellä päärakennuksella. Rakennuksessa toimi aluksi sekä ruotsin- että suomenkieliset kansakoulut ja 1910-luvun loppupuolella rakennus toimi hetken myös venäläisten merisotilaiden kasarmina. Suomen itsenäistymisen myötä kansakoulutoiminta jatkui kiinteistössä vuoteen 1940 saakka, jolloin tilat siirtyivät Vaasan kauppakoulun käyttöön. Käyttötarkoituksen muutoksen yhteydessä rakennuksessa tehtiin sisäisiä muutoksia kaupunginarkkitehti Sereniuksen vuonna 1944 tekemien suunnitelmien pohjalta ja hänen suunnittelema nelikerroksinen laajennusosa valmistui päärakennuksen pihasivulle vuonna 1953. Syksyllä 1968 rakennus siirtyi pääosin uuden juuri perustetun Vaasan kauppakorkeakoulun käyttöön. Korkeakoulutoiminnan uusia tilatarpeita tyydyttämään laajennettiin kiinteistöä liittämällä Raastuvankatu 29:n ja 33:n päätytontit osaksi uutta kiinteistöä ja toteuttamalla vuonna 1976 Annikki Nurmen arkkitehtitoimiston suunnittelema lisärakennus Kasarminkadun vastaiselle sivulle. Laajennuksesta huolimatta korkeakoulun tilat kävivät riittämättömiksi ja laitos toimi ennen vuonna 1994 tapahtunutta Palosaaren kampukselle siirtymistään kahdessatoista eri paikassa ympäri Vaasaa. Yliopistokäytön jälkeen rakennuksessa toimi ammattikorkeakoulu vuoteen 2016 saakka, minkä jälkeen se toimi Vaasa-opistona/ ”Alma-opistona” sekä Merenkurkun koulun väistötiloina. Kyseisenä aikana päärakennuksen tiloihin on tehty vähäisiä sisäisiä korjauksia ja muutoksia sekä julkisivuja koskeva korjaus/entistäminen. |
| Luonti: 11.7.2012 Viimeisin muutos: 4.1.2023 |
| Historia |
| Aikaisempi nimi: suomalainen kansakoulu |
| Käyttöaika: 1880 - 1940 |
| Historia |
| Suojelukohde on arkkitehtien Backmansson ja Thesleffin vuonna 1890 suunnittelema
1800-luvun lopun tyyppipiirustusten mukainen tiilirunkoinen harkkorapattu uusrenessanssityylinen koulurakennus. Rakennukseen suunniteltiin 16 luokkahuonetta, piirustus- ja veistosalit, juhlasali ja se varustettiin jo rakennusaikanaan keskuslämmityksellä ja sähkövalaistuksella. Rakennuksen sisäiseen tilajärjestelyyn tehtiin muutoksia kaupunginarkkitehti Ingvar Sereniuksen laajennussuunnitelman yhteydessä vuosina 1940–55. Vuonna 1955 toteutetun laajennuksen yhteydessä, alun perin kolmisakaraisen rakennuksen sisäpihan puoleiset sisäänvedetyt aukot rakennettiin umpeen ja pisin keskisakara sai päätteekseen nelikerroksisen uuden rakennusmassan. Korjaustöiden yhteydessä toteutettiin myös rakennuksen nykyinen pääporrashuone liittämällä rakennuksen sivuilla symmetrisesti sijainneet portaikot osaksi porrasaulaa. Muita merkittäviä muutoksia alkuperäiseen rakenteeseen oli pohjakerroksen uudet ruokala- ja pukutilat. Uuteen sisäpihan puolelle rakennettuun tiilirakenteiseen rapattuun nelikerroksiseen lisäsiipeen rakennettiin luokkahuoneita ja opetusmyymälätiloja. Uudisrakennus edustaa tyyliltään viisikymmenluvun hillittyä rationalismia, joka sopeutuu hyvin alkuperäisen koulurakennuksen pelkistettyyn pihajulkisivuun. Korkeakouluvaiheen jälkeen 1900-luvun lopussa ja 2000-luvun alussa rakennuksessa tehtiin laajempia luonteeltaan entistäviä korjauksia ja kunnostustöitä. |
| Luonti: 27.4.2009 Viimeisin muutos: 4.1.2023 |
| Lähteet |
| Valtion rakennusten suojeluluettelo. Vaasan lääni. Valtioneuvoston päätös 4.12.1991. Museovirasto. |
| Luonti: 27.4.2009 |
| Suojelu |
| Suojelun väline: | Laki rakennusperinnön suojelemisesta |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Päätöspvm: | 25.10.2022 |
| Päätösviranomainen: | ELY-keskus |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: ELY-keskus antaa 25.10.2022 (Dnr EPOELY/3109/2014)
seuraavat tontilla 7-5-3, Raastuvankatu 29-33 sijaitsevaa Vaasan entistä korkeakoulurakennusta (RHR 1018387897) ja sen ympäristöä koskevat suojelumääräykset: Suojelun kohdentuminen: Suojelu kohdistuu rakennuksen ulkoasuun, rakennusrunkoon, rakentamisajankohtien mukaisiin oviin ja ikkunoihin/ikkuna-aukotukseen sekä julkisivuihin pintamateriaaleineen. Suojelu kohdistuu sekä 1890-luvulla että 1950-luvulla rakennettujen osien sisätiloissa seuraaviin rakenteisiin: - Porrashuoneiden 1950-luvun mukaiseen asuun kaiteineen ja valopylväineen sekä vanhan osan ensimmäisen ja toisen kerroksen keskuskäytäviin. - Lattioiden mosaiikkibetonoinnin salmiakkikuviointiin uuden ja vanhan puolen nivelkohdassa sekä vanhan osan eteisaulaan erityisesti suunniteltuun tähtikuviointiin katossa ja lattiassa. - Toisen kerroksen juhlasalin pilastereihin, panelointeihin ja koristeisiin, ikkunoiden päällisiin koristeisiin sekä listoituksiin sekä päätyseinän reliefiin, joka kuvaa kolmea hahmoa. Suojelumääräykset: 1. Rakennusta on hoidettava ja käytettävä siten, ettei sen kulttuurihistoriallinen arvo heikenny. Korjaus- ja muutostöiden tulee perustua kohteen historian, alkuperäistoteutuksen, muutosvaiheiden ja säilyneisyyden hyvään tuntemukseen. 2. Rakennuksen ulkoasu, rakennusrunko, keskeiset sisätilat ja kiinteä sisustus on säilytettävä siltä osin, kuin suojelun kohdentumisessa on määritelty. 3. Korjaamisen lähtökohtana on suojeltujen rakenteiden, rakennusosien, materiaalien ja pintojen säilyminen. Korjauskelvottomat rakennusosat voidaan uusia alkuperäistä toteutusta vastaten. Mikäli rakennusosia on aiemmin uusittu tästä poiketen, on ne viimeistään elinkaarensa päässä uusittava rakennuksen ominaispiirteisiin soveltuvalla tavalla. 4. Rakennus- ja talotekniset sekä käyttötarkoituksen edellyttämät muutokset on sovitettava rakennuksen arkkitehtuuriin ja muihin ominaispiirteisiin. 5. Rakennuksen korjaus- ja muutostöissä on kuultava Museovirastoa, joka antaa ohjeita suojelumääräysten soveltamisesta. |
|
| Luonti: 4.1.2023 Viimeisin muutos: 18.8.2026 | |
| Suojelun väline: | Asetus 480/85 näytä suojeluluokitukset |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Päätöspvm: | 4.12.1991 |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: S2
Asetussuojelu lakkautettu rakennusperintölakipäätöksen myötä. |
|
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 4.1.2023 | |
 Rakennukset ja rakennelmat |
| Koulurakennus |
|
||||||||||||||||||||||
| Historia |
| Suojeltava rakennus on kaksikerroksinen uusrenessanssityylinen entinen kansakoulu, jolla on huomattavaa kaupunkikuvallista merkitystä. Se on rakennettu 1880 arkkitehtien Backmansson ja Thesleff suunnitelmien mukaan. Pihalle tehty laajennusosa on G. Bergmanin suunnittelema ja rakennettu 1953-55.
Vuodesta 1940 talossa on toiminut kauppakoulu ja vuodesta 1969 yksityinen Vaasan kauppakorkeakoulu. Laitoksen valtiollistamisen yhteydessä Vaasan kaupunki lahjoitti tontin ja rakennuksen valtiolle elokuussa 1977. Vaasan kauppakorkeakoulun nimi muutettiin 1980 Vaasan korkeakouluksi. Rakennuksen sisätilat on perusteellisesti uudistettu ja muutettu. |
| Luonti: 1.1.1900 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Laki rakennusperinnön suojelemisesta |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Päätöspvm: | 25.10.2022 |
| Päätösviranomainen: | ELY-keskus |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: ELY-keskus antaa 25.10.2022 (Dnr EPOELY/3109/2014)
seuraavat tontilla 7-5-3, Raastuvankatu 29-33 sijaitsevaa Vaasan entistä korkeakoulurakennusta (RHR 1018387897) ja sen ympäristöä koskevat suojelumääräykset: Suojelun kohdentuminen: Suojelu kohdistuu rakennuksen ulkoasuun, rakennusrunkoon, rakentamisajankohtien mukaisiin oviin ja ikkunoihin/ikkuna-aukotukseen sekä julkisivuihin pintamateriaaleineen. Suojelu kohdistuu sekä 1890-luvulla että 1950-luvulla rakennettujen osien sisätiloissa seuraaviin rakenteisiin: - Porrashuoneiden 1950-luvun mukaiseen asuun kaiteineen ja valopylväineen sekä vanhan osan ensimmäisen ja toisen kerroksen keskuskäytäviin. - Lattioiden mosaiikkibetonoinnin salmiakkikuviointiin uuden ja vanhan puolen nivelkohdassa sekä vanhan osan eteisaulaan erityisesti suunniteltuun tähtikuviointiin katossa ja lattiassa. - Toisen kerroksen juhlasalin pilastereihin, panelointeihin ja koristeisiin, ikkunoiden päällisiin koristeisiin sekä listoituksiin sekä päätyseinän reliefiin, joka kuvaa kolmea hahmoa. Suojelumääräykset: 1. Rakennusta on hoidettava ja käytettävä siten, ettei sen kulttuurihistoriallinen arvo heikenny. Korjaus- ja muutostöiden tulee perustua kohteen historian, alkuperäistoteutuksen, muutosvaiheiden ja säilyneisyyden hyvään tuntemukseen. 2. Rakennuksen ulkoasu, rakennusrunko, keskeiset sisätilat ja kiinteä sisustus on säilytettävä siltä osin, kuin suojelun kohdentumisessa on määritelty. 3. Korjaamisen lähtökohtana on suojeltujen rakenteiden, rakennusosien, materiaalien ja pintojen säilyminen. Korjauskelvottomat rakennusosat voidaan uusia alkuperäistä toteutusta vastaten. Mikäli rakennusosia on aiemmin uusittu tästä poiketen, on ne viimeistään elinkaarensa päässä uusittava rakennuksen ominaispiirteisiin soveltuvalla tavalla. 4. Rakennus- ja talotekniset sekä käyttötarkoituksen edellyttämät muutokset on sovitettava rakennuksen arkkitehtuuriin ja muihin ominaispiirteisiin. 5. Rakennuksen korjaus- ja muutostöissä on kuultava Museovirastoa, joka antaa ohjeita suojelumääräysten soveltamisesta. |
|
| Luonti: 18.8.2026 | |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Asetus 480/85 näytä suojeluluokitukset |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
| Luonti: 1.1.1900 | |
| Ladattava tiedosto saattaa sisältää kuvia, karttoja tai muita sisältöjä jotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöä varten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta. | |
| Linkit Museoviraston muihin aineistoihin |
|
|
 |
| × | ||
| < |
|
> |