 |
| Pohjanmaa | |
| Pedersöre | |
| Entinen Lagmansgårdenin koulukoti | 200069 |
| Kiinteistötunnus: | 599-412-7-15/3; |
| Muu tunnus: | 599-001 VARR |
| Kylä tai kaupunginosa: | Östensö |
| Osoite: | Gåtasvägen 99 68910 BENNÄS |
| Nykykäyttö: | Ei käyttöä |
| Kulttuurihistoriallinen tyyppi: | Sosiaali- ja terveydenhuolto |
| Ajoitus: | Rakentaminen 1778-1778 |
 takaisin |
|
 Kuvaus |
| Lagmansgårdenin koulukodin historiallisena lähtökohtana on kruununtilan maille Östensön kylään perustettu Vaasan ja Oulun laamannikunnan laamannin virkatalo. Tilan päärakennus talousrakennuksineen vuonna 1778. Laamanninoikeus lakkautettiin vuonna 1868, minkä jälkeen entistä virkataloa maineen vuokrattiin. Tilalla toimi yksityinen koulukoti vuodesta 1902 ja valtion poikien turvakoti vuodesta 1910. Rakennuskannan uudistus ja täydennys oli valmis vuonna 1914. Kolmikerroksisen asuntolarakennus (päärakennuksen) valmistui vuonna 1938. Laitoksen nimi vaihtui koulukodiksi vuonna 1946. Pitkäaikainen ja tilan ympäristöllisen ilmeen nykyisenlaiseksi muokannut käyttö päättyi, kun Lagmansgårdenin koulukoti aloitti Pietarsaarella uusissa tiloissa alkuvuonna 2025.
Entisen Lagmansgårdenin koulukodin rakennuskanta ryhmittyy vanhan laamanintalon ympärille, aluetta kolmesta suunnasta läpäisevän pääosin suoralinjaisen pihatiestön päätteeksi ja varteen. Kohde on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (Laamannintalo ja Östensön koulukoti). |
| Luonti: 22.9.2010 Viimeisin muutos: 2.12.2025 |
| Historia |
| Historia |
| Valtiolla on koulukodit edelleen myös Limingalla, Mikkelin Sairilassa (asetussuojelu), Kouvolan Sippolassa. Liminkaa lukuun ottamatta kaikissa näissä on asetuksella 480/1985 suojeltuja rakennuksia. Myös muualla kuin Östensössä koulukodin taustalla saattoi olla pitkä historiallinen jatkumo: Sairila 1500-luvun kuninkaankartanona ja Sippola 1600-luvun herraskartanona. Lagmangårdenin koulukoti on ollut ja on ainoa valtion koulukodeista, jossa opetusta on saanut ruotsin kielellä. |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 2.12.2025 |
| Suojelu |
| Suojelun väline: | Asetus 480/85 näytä suojeluluokitukset |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Päätöspvm: | 4.12.1991 |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: S2, ulkoasun suojelu (Koskee laamannintaloa vuodelta 1778.)
Kohteen otsikko on asetussuojelupäätöksessä: Lagmansgårds skolhem, ent. laamannln virkatalo, |
|
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 2.12.2025 | |
 Rakennukset ja rakennelmat |
| Huoltorakennus |
|
||||||||||||||
| Kuvaus |
| Huoltorakennus vuodelta 1957 on suunniteltu Rakennushallituksessa. Puolitoistakerroksinen, tiiliseinäinen ja satulakattoinen rakennus on vaaleanruskeaksi rapattu. Julkisivun erityispiirteenä on ensimmäisen kerroksen ulkoseinän sisäänvedetty syvennys lounaiskulmassa. Alkuperäiset sauna- ja pesulahuoneet ovat toimineet viimeksi varastona, yläkerrassa on ollut harrastetila. |
| Luonti: 2.12.2025 |
| Karjarakennus |
|
||||||||||
| Kuvaus |
| Karjarakennus vuodelta 1914 kuuluu lääninarkkitehti Alfred Wilhelm Stenforsin suunnittelemiin Rakennushallituksen toteutuksiin. Sen ilmeikkäässä muotokielessä on selvästikin haluttu erottua seudun maatilojen rakennustavasta ja tuoda esille valtion rakennusprojektia. Punatiilisen alaosan yläpuolella on punaisten vuorilautojen ja valkoisten rimojen vuorottelema vyöhyke. Jyrkkään peltikatteiseen aumakattoon liittyy viistetyt ikkunoiden ja ylisille vievän oven yläpuoliset katosrakennelmat sekä kaksi tuuletustornia. Karjarakennus, jonka eläinsuojia on tarpeen mukaan uusittu, on ollut tähän asti alkuperäiskäytössä. |
| Luonti: 2.12.2025 |
| Koulu- ja kansliarakennus |
|
||||||||||||||||||||
| Kuvaus |
| Koulu- ja kansliarakennus vuodelta 1914 on valtion toteuttamasta uudistusvaiheesta, jonka suunnittelusta vastasi lääninarkkitehtina työskennellyt Alfred Wilhelm Stenfors. Valmistuessaan koulurakennukseksi siinä oli alun perin myös johtajan asunto. Rakennusta jatkettiin huoneen mitalla etelään vuonna 1937. Kyseessä on pitkähkö puolitoistakerroksinen pystyrimavuorattu hirsirakennus, jossa on kaksi umpikuistia ja yksi avokuisti. Rakennuksessa on graniittiset perustuskivet ja peltikatteinen satulakatto. Ikkunat ovat alkuperäisasun mukaisesti moniruutuiset. Pääväri on punainen, listat ja ikkunapuitteet valkoiset. |
| Luonti: 2.12.2025 |
| Laamannintalo |
|
||||||||||||||||||||||
| Kuvaus |
| Laamannintalo on kaksikerroksinen pohjalaistyylinen talo vuodelta 1778. Tuomarin virkatalon vaatimuksia ja laamanninoikeuden istuntoja silmällä pitäen talo rakennettiin kookkaaksi ja näyttäväksi. Sen suunnitteli mahdollisesti Jacob Rijf, joka on tunnettu myöhemmin kirkonrakentajana. Talon rakentamisessa noudatettiin talonpoikaista pohjalaista rakennustapaa. Rakennuksen historialliset ominaispiirteet ovat säilyneet parhaiten ulkoasussa. |
| Luonti: 22.9.2010 Viimeisin muutos: 2.12.2025 |
| Historia |
| Pitkänurkkainen, vuoliaiskattoinen hirsirakennus on vanhimpia säilyneitä tuomarin virkataloja maassamme. Sen rakennustapa noudattaa talonpoikaista pohjalaista perinnettä.
Vuonna 1902 perusti Orpojen yhdistys Östensöhön koulun, joka sai nimekseen Vaasan läänin kotikoulu. 1910 koulu siirtyi valtiolle ja muuttui turvakodiksi. |
| Luonti: 1.1.1900 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Asetus 480/85 näytä suojeluluokitukset |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: S 2 | |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 22.9.2010 | |
| Oppilasasuntola |
|
||||||||||||
| Kuvaus |
| Oppilasasuntola tehtiin vuonna 1914 henkilökunnan asuinrakennukseksi (förvaltare bostad) lääninarkkitehti Alfred Stenforsin suunnittelemana. Vuodelta 1965 olevan matkakertomuksen (Henrik Lilius, Museovirasto) mukaan rakennus olisi alun perin tätä vanhempi ja siirretty uuden päärakennuksen tieltä nykyiselle paikalleen vuonna 1938. Yksikerroksissa pystyrimavuoratussa hirsirakennuksessa on kaksi umpikuistia. Pääväriltään punaisessa rakennuksessa on graniittiset perustuskivet ja peltikatteinen satulakatto. |
| Luonti: 2.12.2025 |
| Päärakennus |
|
||||||||||||||||
| Kuvaus |
| Päärakennus valmistui vuonna 1938 koulukodin käyttöön opetustiloiksi, opiskelijoiden asuinhuoneiksi, keittiö-ruokalaksi sekä liikunta ja harrastetiloiksi. Se suunniteltiin Rakennushallituksessa. Rakennushistoriaselvityksen mukaan suunnittelusta vastasivat arkkitehdit Yrjö Waskinen, Martti Välikangas ja Väinö Vähäkallio. Vaaleaksi rapatun tiilirunkoisen rakennuksen kolmikerroksiseen pääosaan liittyy yksikerroksinen liikuntasalisiipi. Aumakatto on peltikatteinen ja eteläsivulla on savupiippu. |
| Luonti: 2.12.2025 |
| Valjasvarasto |
|
||||||||||||
| Kuvaus |
| Valjasvarasto sijaitsee laamannintalon luoteispuolella. Vuodelta 1965 olevan matkakertomuksen (Henrik Lilius, Museovirasto) mukaan rakennus on vuodelta 1780 ja siirretty nykyiselle paikalleen 1938. Lääninarkkitehti Alfred Stenforsin piirustuksessa vuodelta 1911 rakennus on osoitettu ruoka-aitaksi (visthus). Kaksikerroksinen hirsirakennus on ensimmäisen kerroksen sisäänvedettyä ovenedustaa lukuun ottamatta pystyrimavuorattu. Aitan kaksi alinta hirsikertaa ovat yläpuolista hirsikehikkoa lyhyemmät. |
| Luonti: 2.12.2025 |
| Liitetiedostot |
| Ladattava tiedosto saattaa sisältää kuvia, karttoja tai muita sisältöjä jotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöä varten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta. | |
 |
Valtioneuvoston päätöksen 4.12.1991, 32/561/91, 1472/561/88 karttaliite. |
|
Valtioneuvoston päätös 4.12.1991, 32/561/91, 1472/561/88. |
| Linkit Museoviraston muihin aineistoihin |
|
|||||||||||
 |
| × | ||
| < |
|
> |
Kertomus fil.kand. Henrik Liliuksen virkamatkasta Pännäisten Östensöön koulukotiin Tarkastus 1965