 |
| Uusimaa | |
| Järvenpää | |
| Kotitalousopettajaopiston alue | 200063 |
| Kiinteistötunnus: | 186-22-2206-1; 186-22-2206-6; 186-401-1-3; |
| Muu tunnus: | 186-002 VARR |
| Osoite: | Sibeliuksenväylä 55 B, 04400 Järvenpää |
| Kulttuurihistoriallinen tyyppi: | Opetus ja koulutus |
 takaisin |
|
 Kuvaus |
| Kotitalousopettajaopisto ja viereinen, samaan aikaan rakennettu Maatalousnormaalikoulu muodostavat poikkeuksellisen merkittävän rakennetun ympäristön entisessä Järvenpään kartanon puistossa ja kartanon viljelysmailla.
Kotitalousopettajaopiston alueella on myös uudisrakennuksia. |
| Luonti: 9.7.2009 |
| Historia |
| Aikaisempi nimi: Järvenpään koulutila |
| Käyttöaika: |
| Aikaisempi nimi: Kyrölän koetila |
| Käyttöaika: |
| Historia |
| Tuusulanjärven kulttuurimaisemaan, entisen Järvenpään kartanon maille perustettiin 1928 kotitalousopettajaopisto samaan aikaan kun maatalousnormaalikoulu hieman pohjoisemmaksi. Päärakennukseksi rakennettiin uusi kaksikerroksinen opistorakennus, mutta sen lisäksi jäi kartanon vanha päärakennus emäntäkouluksi, Juhani Ahon ja Venny Soldanin huvilasta tuli opettajien asuntola ja entisestä kansakoulusta oppilasasuntola. Opistolle perustettiin havaintotilaksi 12 ha:n Kyrölän tila tarpeellisine rakennuksineen.
Arkkitehti Jussi Paatelan suunnittelemaan opistorakennukseen liittyi puutarha-arkkitehti Bengt Schalinin vuonna 1928 tekemien suunnitelmien mukaan toteutettu keskeisakselikäytävän ja Tuusulanjärven rantaviivan hallitsema puutarha. Paatelan molempia siipirakennuksia peitti aina toisen kerroksen tasalle köynnökset (Clematis) ja niiden sisäänkäyntejä koristivat pilastereiden tapaan piippuköynnökset. Näiden samoin kuin rakennuksen edessä olleiden, puoliympyrän muotoon leikattujen istutusten voi katsoa olleen osia Paatelan ja Schalinin yhteisestä alkuperäisteoksesta. Ennen Schalinin kautta puutarhaa oli kunnostettu Valtionrautateiden ylipuutarhurin Nykoppin suunnitelmien mukaan (suunnitelmat vuodelta 1915) vuosina 1919-20. Puistoon ajettiin kuormittain täytemaata ja sinne rakennettiin uusi polkuverkosto. Kotitalousopettajaopiston toimiala laajeni 2000-luvulla ravitsemuksen ohella matkailuun ja talouteen. Opiston nimi on Keski-Uudenmaan ammattiopisto - Keuda Järvenpää. |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 29.3.2010 |
| Lähteet |
| Seija Nieminen. Piirteitä Järvenpään kartanon ja sen alueelle perustetun Kotitalousopettajaopiston puutarhojen historiasta. Erityistyö suunnitteluopin alalta, 1957. Kopio Museoviraston rakennushistorian osaston arkistossa.
Tuusulanjärven itärannan maisemahoitoselvitys. Järvenpään kaupunki, kaavoitus, MA-arkkitehdit, 2007. Annikki Hytönen, Järvenpään kotitalousopettajaopisto. Teoksessa Koulujen kauppala, Hyvinkää 1953. |
| Luonti: 8.7.2009 Viimeisin muutos: 29.3.2010 |
| Suojelu |
| Suojelun väline: | Asetus 480/85 näytä suojeluluokitukset |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Päätöspvm: | 7.9.1989 |
| Päätösviranomainen: | Valtioneuvosto |
| Päätös: | 81/569/89 |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: Päärakennus on suojeltu S1.
Uudenmaan ELY-keskus katsoo, että kohteen suojelu toteutuu riittävästi asemakaavalla, eikä päätä suojella rakennuksia lailla rakennusperinnön suojelusta |
|
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 13.3.2015 | |
 Rakennukset ja rakennelmat |
| Ahola |
|
||||||||||||||||||||||||||||||
| Historia |
| NIMET
Järvenpään kartanoon kuulunut huvila oli kirjailija Juhani Ahon ja taidemaalari Venny Soldan-Brofeltin koti vuosina 1897-1911. He vuokrasivat rakennuksen kartanon omistajalta kunnallisneuvos Ehrströmiltä. Kartanon maille oli 1870-luvulla leskirouvalle rakennettu oma talo, ja samalle Vårbacka-nimiselle tilalle nousi toinen rakennus kartanon tyttärelle rouva Gösta Enckellille. Enckellien huvilan suunnitteli Lars Sonck ja se siirrettiin myöhemmin Järvenpään kaupungin keskustaan. Tilalle jääneen rakennuksen nimi muutettiin Aholaksi Ahojen muuttaessa taloon. Venny Soldan löysi ja vuokrasi Aholan perheen asunnoksi 1897 jolloin Juhani Aho oli Pariisissa. Aho sai kirjeessä Vennyn piirustuksen talon pohjapiirustuksesta ja suunnitelmista laajentaa sitä. Ahot olivat ensimmäinen Tuusulanjärven rantamaisemaan muuttanut taiteilijapariskunta ja heistä tuli siten kuuluisaksi tulleen taiteilijakylän perustajia. I LAAJENNUS Rakennuksessa oli alunperin viisi huonetta ja iso eteinen sekä kaksi ullakkohuonetta. Vennyn kirjeessä hahmottelema laajennus käsitti länsipäähän keittiön erillisellä portaalla ja viereen Vennyn ateljeen sekä avaran kuistin rannan puoleiselle sivulle. Viisi vuotta myöhemmin rakennettiin uusi ateljee eteläseinälle ja aiempi ateljee muutettiin palvelijainhuoneeksi. Töitä valvoi Pekka Halosen taitava veli Antti Halonen. Ahot rakennuttivat pihapiiriin myös liiteri-tallirakennuksen.Kun Ahot myöhemmin muuttivat pois Tuusulasta, purettiin laajennus ja tallirakennus ja tarvikkeista rakennettiin perheelle kesäpaikka Toska meren rannalle Tvärminneen. II LAAJENNUS Nykyisen kaksikerroksisen muotonsa ja ulkonäkönsä rakennus sai kun se liitettiin vuonna 1928 valmistuneen Kotitalousopettajaopiston rakennuskantaan opiskelija-asuntolana arkkitehtien Jussi ja Toivo Paatelan suunnitelmien mukaan. Rakennus ehti rappeutua pahoin ennen kuin sen korjausta ryhdyttiin suunnittelemaan 1970-luvun lopulla. Osoittautui että siinä oli lattiasientä siinä määrin, ettei sitä voitu enää kunnostaa asuntolaksi. III KORJAUS Korjaus ja muutos museoksi viipyi suurten kustannusten vuoksi lähes parikymmentä vuotta. Sinä aikana Juhani Aho -seura valmisteli neuvotteluin, esineitä keräämällä ja näyttelysuunnitelmaa tehden museon perustamista. Järvenpään kaupunginhallitus hyväksyi 24.8.1987 museotoimikunnan esityksen. Talon korjaus valmistui 1995 ja museonäyttely avattiin kesällä 1997. Rakennuksessa on myös Kotitalousopettajaopiston opetustiloja. |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 10.7.2009 |
| Lähteet |
| Muutospiirustus. Kotitalousopettajaopisto, oppilasasuinrakennus, II kerros. Sign. maaliskuulla 1928, Jussi ja Toivo Paatela. Hyväksytty maatalousministeriössä 11.4.1928 .
Muutospiirustus Järvenpään kotitalousopisto "Ahola#, Helsinki 15.2.1978, sign. Pentti Lehtiluoto. Antti J. Aho. Juhani Aho II. Porvoo 1951. Antti J. Aho (toim.) Juhani Aho ja hänen aikansa. Porvoo 1948. Antti Halonen. Taiteen juhlaa ja arkea. Tuusulan taiteilijasiirtolan värikkäitä vaiheista Kivestä Sibeliukseen. Helsinki 1951. Kervinen. Rakennuskulttuurin ja kulttuurimaiseman tausta ja sälilyminen Järvenpäässä. 1988. Emil Nervander. Artikkeli, Kansanvalistusseuran kalenteri 1901. Sisältää R. Lappalaisen kaiverruksen Aholan salista valokuvan mukaan. Eino Palola. Runoja, värejä, säveleitä. Taiteilijaelämää Tuusulassa. Helsinki 1935. Leena Palosaari. Selvitys Järvenpään Kotitalousopettajaopiston hallinnassa olevasta Ahola-rakennuksesta. 1990. Moniste, Museoviraston rakennushistorian osaston arkisto. Eino Säisä. Haloset. 1989. Museoviraston lausunnot 47/24/78, 516/79, 472/82, 692/85, 3154/85, 1882/87 |
| Luonti: 9.7.2009 Viimeisin muutos: 9.7.2009 |
| Asuinrakennus Mökki |
|
||||||||||||||||||||||
| Historia |
| Asuinrakennus Mökki on entisen Järvenpään kartanon kasvihuoneen puutarhurin asunto vuodelta 1898. Kotitalousopettajaopiston alkuaikoina se oli mankeli- ja veistohuoneena, myöhemmin asuntona. |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 7.7.2009 |
| Koetila Kyrölän asuinrakennus |
|
||||||||||||||||||||||
| Historia |
| Järvenpään kartanon alueesta erotettiin 1928 palsta Kotitalousopettajaopiston havaintotilaksi. Tila käsitti 23 ha ja sai nimekseen Kyrölä kartanon kantatilan mukaan. Metsäiselle kumpareelle rakennettiin asuintalo ja talousrakennukset umpipihaksi. Pihan ja puutarhan suunnittelu kilpailutettiin opiskelijoilla ja suunnitelmista toteutettiin Maija-Liisa Ahtelan (myöhemmin laitoksen puutarhaopettaja) luomus. Marja- ja hedelmätarha perustettiin 1930 tulotien vasemmalle puolen.
Kyrölä on Senaatti-kiinteistöjen hallinnassa ja vuokralla asuinkäytössä. |
| Luonti: 8.7.2009 |
| Lähteet |
| Seija Nieminen. Piirteitä Järvenpään kartanon ja sen alueelle perustetun Kotitalousopettajaopiston puutarhojen historiasta. Erityistyö suunnitteluopin alalta, 1957. Kopio Museoviraston rakennushistorian osaston arkistossa. |
| Luonti: 8.7.2009 |
| Liitetiedostot | |
| Ladattava tiedosto saattaa sisältää kuvia, karttoja tai muita sisältöjä jotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöä varten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta. | |
 |
Rakennussuojelupäätös |
| Kyrölän aitta |
|
||||||||||||||||||
| Liitetiedostot | |
| Ladattava tiedosto saattaa sisältää kuvia, karttoja tai muita sisältöjä jotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöä varten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta. | |
|
Rakennussuojelupäätös |
| Kyrölän talousrakennus |
|
||||||||||||||||||
| Liitetiedostot | |
| Ladattava tiedosto saattaa sisältää kuvia, karttoja tai muita sisältöjä jotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöä varten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta. | |
|
Rakennussuojelupäätös |
| Notko, entinen kansakoulu |
|
||||||||||||||||||||||
| Historia |
| Notko, entinen kansakoulu, Tuusulantien itäpuolella, on kunnallisneuvos Ehrströmin, Järvenpään kartanon omistajan, rakennuttama 1891. Se ostettiin valtiolle 1928.
Kotitalousopettajaopiston oppilaat ryhtyivät kutsumaan tätä Tuomaalan koulun rakennusta - oppilasasuntolaansa - Notkoksi. |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 29.3.2010 |
| Lähteet |
| Heikki Järnefelt, Pakinaa Järvenpään kansakouluista. Teoksessa Koulujen kauppala, Hyvinkää 1953. |
| Luonti: 29.3.2010 |
| Päärakennus Paatela |
|
||||||||||||||||||||||||||
| Historia |
| Nykyisin emäntäkoulun tiloina toimiva Paatela on suuri, kolmikerroksinen kivirakennus, jossa on pitkät kaksikerroksiset siivet. Rakennus on komea ja puhdastyylinen klassismin tuote. Sen sisätiloissa on säilynyt arkkitehti Yrjö Laineen suunnittelemia kattomaalauksia, lattiamosaiikkeja ja huonekaluja. |
| Luonti: 1.1.1900 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Asetus 480/85 näytä suojeluluokitukset |
| Päätöspvm: | 7.8.1989 |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Päätös: | 81/569/89 |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: S 1 (Rakennus suojellaan kokonaan. Opetusministeriön 20.11.1985 antaman asetuksen 11 §:ssä tarkoitetut soveltamisohjeet koskevat koko rakennusta). | |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 7.7.2009 | |
| Ladattava tiedosto saattaa sisältää kuvia, karttoja tai muita sisältöjä jotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöä varten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta. | |
| Linkit Museoviraston muihin aineistoihin |
|
||||||||
 |
| × | ||
| < |
|
> |
Kotitalousoppilaitos, Paatela, puistoinventointi Inventointi 2001