Ruotsinkielisen tyttölyseon koulutalo vihittiin käyttöön 1893. Arkkitehtisuunnittelu oli laadittu 1890-1891 Yleisten rakennusten ylihallituksen 1. arkkitehdin Theodor Deckerin johdolla.
Kaksikerroksisen koulutalon yleisratkaisu myötäili ajankohdan kouluarkkitehtuurissa suosittua peruskaavaa. Tunnusomaisiin piirteisiin kuuluivat keskikäytävä, jonka toiseen päähän oli sijoitettu pääsisäänkäynti, toiseen portaikko, sekä toisen kerroksen muita tiloja korkeampi juhla- ja voimistelusali, joka ulkoa näkyi pääjulkisivua jäsentävänä leveänä keskirisaliittina. Kauttaaltaan puhtaaksimuurattu julkisivu kohokuvioina tehtyine tiilikoristeluineen poikkesi käsittelytavaltaan tavanomaisimmista koulutaloista.
Tyttölyseon toiminta rakennuksessa päättyi 1970-luvulla. Sittemmin koulutalo palveli Åbo Akademin pedagogiikan opetustiloina ja muiden koulujen korjausten aikaisena tilapäisenä väistötilana. Käyttöhistorian taitekohtaan 1970-luvulla sijoittuu koulutontin ja rakennuskannan osin merkittävä muokkaus. Erillinen, 1900-luvun alkuvuosilta ollut kadunvarren siipirakennus purettiin. Tontin eteläosaan rakennettiin rakennushallituksen M.Hirvosen johdolla suunniteltu, pihaa reunustava, matalahko lisärakennus, joka muutaman vuoden päästä yhdistettiin vanhan koulutalon eteläpäätyyn. Vanhaan koulutaloon rakennettiin juhlasaliin nouseva katsomo ja muutamiin luokkahuoneisiin tilaa jakavia kevyitä väliseiniä. Väliovet uusittiin, opetustiloihin asennettiin kattoihin äänenvaimennuslevyjä ja ilmanvaihtoa parannettiin. Ikkunat uusittiin entistä jakoa noudattavina puuikkunoina. Pohjaratkaisun keskeiset tunnusomaiset piirteet, juhlasali rakennuksen avarana päätilana, kerrosten päästä päähän kuljettava keskikäytävä näkyvine kattoholvauksineen, vanha porrashuone ja kadunvarren sisäänkäynti säilyivät kuitenkin edelleen. |
takaisin
Historia
Rakennukset ja rakennelmat