 |
| Kanta-Häme | |
| Tammela | |
| Mustialan maatalousoppilaitos | 200039 |
| Kiinteistötunnus: | 834-425-49-0; |
| Muu tunnus: | 834-017 VARR |
| Kylä tai kaupunginosa: | Mustiala |
| Osoite: | Mustialantie 105, 31310 Mustiala |
| Nykykäyttö: | oppilaitos |
| Kulttuurihistoriallinen tyyppi: | Opetus ja koulutus |
| Ajoitus: | Rakentaminen 1840-1980 Arvioitu ajankohta |
 takaisin |
|
 Kuvaus |
| Mustialan maatalousoppilaitos sijaitsee Tammelan kuntakeskuksen pohjoispuolella, peltojen ympäröimänä. Tie kirkonkylältä oppilaitokselle vie Kaukjärven ja Mustialanlammen ylittävän Toivonsillan kautta läpi puistometsän oppilaitoksen tiiviiksi kokonaisuudeksi rakennetulle alueelle.
Mustialan maanviljelysopisto on maamme vanhin maatalousoppilaitos. Se perustettiin autonomian aikana valtion toimesta edistämään maanviljelystä Suomessa. Opetus maatalousoppilaitoksessa on jatkunut yhtäjaksoisesti jo 140 vuotta. Mustialan maatalousoppilaitoksen noin 50 rakennuksesta 14 on suojeltu ja 7 rakennusta varjeltu valtion asetuksella 480/85. Lisäksi on suojeltu rakennuskokonaisuuteen kiinteästi kuuluva puisto sekä noin 500 metrin päässä koulupihasta sijaitseva entisen metsänhoitajan asuintalon pihapiiri. Oppilaitoksen ensimmäisen rakennusvaiheen suunnitelmat teki Turun kaupunginarkkitehti P. J. Gylich. Tämän vaiheen rakennukset modostavat kaksi pihaneliötä, opisto- ja maatalouspihat. Gylichin asemakaavallinen suunnitelma ja rakennukset ovat peruspiirteiltään säilyneet nykypäivään saakka, joka tekee Mustialasta erityisen merkittävän rakennus- ja puistosuunnittelun muistomerkin. Opistoa laajennettaessa uudet rakennukset sijoitettiin Gylichin asemakaava mukaisesti käyttämällä vanhoja rakennuspaikkoja. Mustiala kuuluu ympäristöministeriön Maisema-aluetyöryhmän luetteloimaan Mustialan-Portaan-Kaukolanharjun arvokkaaseen maisema-alueeseen (nro 42, mietintö 66/1992) sekä Mustialan valtakunnallisesti merkittävään kulttuurimaisema-alueeseen (RKY93). Mustialan oppilaitoksen alueella lisäksi mm. seuraavat rakennukset: Vanha konehalli, 1958. -suunnittelija E. Pakkala. Konehalli, hitsaamo, luokka ja ATK-luokka. Uusi konehalli, 1981. -kone- ja hitsausopetus, maitolaboratorio, sosiaalitiloja. Tilan "sininen" konehalli 1976. -alakerta lämmin traktoritalli, yläkerta kylmä konesuoja. Solut, 1980. -oppilasasuntoja 5 kpl, kussakin 8 oppilaspaikkaa. Uusi opisto, 1961. -suunnittelija yliarkkitehti J. Peltonen. Oppilaitoksen nykyinen päärakennus. Sauna- ja pesularakennus, 1953. -suunnittelija J. Peltonen. Korjattu 1974. |
| Luonti: 23.3.2009 Viimeisin muutos: 22.5.2020 |
| Historia |
| Aikaisempi käyttötarkoitus: kuninkaankartano |
| Käyttöaika: |
| Historia |
| Suomen ensimmäisen maatalousoppilaitoksen historiallisesti keskeinen ja arkkitehtonisesti merkittävä rakennusryhmä käsittää 5 rakennusta opiston ensimmäisestä rakennusvaiheesta, 6 rakennusta toisesta rakennusvaiheesta sekä laitoksen historian kannalta tärkeät museorakennukset ja puiston.
Vuonna 1837 tehtiin päätös Mustialan maanviljelysopiston perustamisesta Kustaa Vaasan aikaisen Mustialan kuninkaankartanon maille. Tila oli toiminut myöhemmin Portaan, Kalvolan ja Saarioisten pitäjien voudin asuinpaikkana. Vuonna 1562 Mustiala läänitettiin Klaus Kristerinpoika Hornille. Tila muutettiin 1694 Uudenmaan-Hämeen rakuunarykmentin erverstiluutnantin virka-asunnoksi. Oppilaitos aloitti toimintansa 1840 maanviljelyskouluna. Ylempi maanviljelysosasto eli agronomiosasto perustettiin 1845 ja se toimi Mustialassa vuoteen 1908 saakka, jolloin opetus siirrettiin Helsingin yliopistoon. Ensimmäisen rakennusvaiheen suunnitelmat teki Turun kaupunginarkkitehti P.J. Gylich. Hän sijoitti opiston ja maatilan rakennukset kahteen, kaikilta sivuiltaan suljettuun pihaneliöön, joita tässä nimitetään opisto- ja maatilan pihoiksi. Pihakortteleiden väliin ja ympärille istutettiin puisto. Opistoa laajennettaessa uudet rakennukset sijoitettiin Gylichin asemakaavan mukaisesti käyttämällä vanhoja rakennuspaikkoja. Suunnittelijoina ovat toimineet mm. G. T. Chiewitz (ruokala, Pitkälä), C.A Edelfelt (vanha opistorakennus), H.R Helin (eläinlääkärin asuinrakennus vanha museorakennus), J. Peltonen (mm. museorakennus, sauna- ja pesularakennus, uusi opistorakennus). Hämeen ammattikorkeakoulun osana Mustialan maatalousoppilaitoksessa on vuodesta 1992 voinut opiskella maaseutuelinkeinojen koulutusohjelmaa, jossa on useita eri suuntautumisvaihtoehtoja. |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 9.7.2009 |
| Lähteet |
| Hämeen Liitto. Rakennettu Häme, maakunnallisesti arvokas rakennusperintö. Hämeenlinna 2003. |
| Luonti: 24.3.2009 |
| Lähteet |
| Mustiala 1840-1908. Muistojulkaisu. Laiho Antto: Mustialan opiston historia vv. 1840-1908. |
| Luonti: 22.4.2009 |
| Lähteet |
| Tuorlahti. J. : Mustiala 1840-1940. Forssa 1940. |
| Luonti: 22.4.2009 |
| Lähteet |
| Mustialan opastuskierros. Moniste opiston käyttöön. |
| Luonti: 22.4.2009 Viimeisin muutos: 9.7.2009 |
| Lähteet |
| P.V. Fontell. Maatalousopetus. Oma Maa 3-4. Porvoo 1958. |
| Luonti: 9.7.2009 |
| Suojelu |
| Suojelun väline: | Asetus 480/85 näytä suojeluluokitukset |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Päätöspvm: | 2.12.1993 |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: S4 | |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 27.2.2014 | |
 Rakennukset ja rakennelmat |
| Eläinlääkärin asuinrakennus |
|
||||||||||||||||||||||||
| Kuvaus |
| Marsadikattoinen, poikkipäätyinen H. R. Helinin suunnittelema hirsirakennus vuodelta 1914 on rakennettu Mustialan eläinlääkärin virka-asunnoksi. Rakennus sijaitsee urheilukentän pohjoispuolella, tien varrella, pihapiirissä puutarhakasvillisuutta.
Nykyisin rakennuksessa on rehtorin ja opettajan asunto. |
| Luonti: 24.3.2009 Viimeisin muutos: 22.4.2009 |
| Historia |
| Eläinlääkärin asuinrakennus, jugendtyylinen, mansardikattoinen, poikkipäätyinen puurakennus vuodelta 1914. Rakennuksessa keltaiseksi maalattu peiterimavuoraus ja saumattu peltikatto. Ikkunat alkuperäiset.
Rakennus on peruskorjattu vuosina 1956, 1958 ja 1980-luvulla. Rakennuksen ulkomaalaus sekä peltikaton korjaus ja maalaus vuodelta 2006. |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 6.4.2009 |
| Heikkilä |
|
||||||||||||||||||||||
| Kuvaus |
| Hirsirunkoinen empirerakennus on Turun kaupungin arkkitehdin P.J Gylichin 1845 suunnittelema pehtoorin asuinrakennukseksi oppilaitoksen pihaneliön eteläreunaan.
Rakennus on vaakavuorattu ja aumakattoinen. Pihajulkisivulla on kaksi myöhemmin valmistunutta avokuistia. Rakennusta on korjattu 1958, luentosali muutettu oppilasasunnoksi 1962, korjauksia 1972 ja 2000-luvun alussa. |
| Luonti: 24.3.2009 Viimeisin muutos: 22.4.2009 |
| Historia |
| Heikkilä, oppilasasuntola rakennettiin 1845 pehtorin asuinrakennukseksi maatilan pihaneliön eteläreunaan. Se on Vanhalan ja vanhan konttorin tapaan vaakavuorattu, aumakattoinen empirerakennus, jonka pihajulkisivulla on kaksi myöhempää avokuistia. Se on peruskorjattu vuonna 1970. Rakennus on toiminut myös sianhoitokouluna, jolloin toisessa päädyssä oli luentosali, toisessa oppilasasunnot. Nykyisin koko rakennus toimii oppilasasuntona.
Rakennukseen on tehty muutoksia vuonna 1958, jolloin mm. tuulettuva alapohjarakenne on muutettu maanvaraiseksi betonilattiaksi ja lämmitys on muutettu vesikeskuslämmitykseksi. |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 6.4.2009 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Asetus 480/85 näytä suojeluluokitukset |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
| Luonti: 1.1.1900 | |
| Karjanhoitokoulu PURETTU |
|
||||||||||||||||||||||||||
| Kuvaus |
| Karjanhoitokoulu, entinen meijerirakennus sijaitsee navetta/sikalarakennuksen eteläpuolella. Nykyisin rakennus on luokka- ja asuntolakäytössä. Rakennuksen vanhin, tiilinen osa on vuodelta 1852, laajennettu vuonna 1867. Rakennusta muutettiin eri korjausten ja käyttötarkoituksen muutoksen yhteydessä voimakkaasti.
Rakennus on purettu huonokuntoisena huhtikuussa 2020. |
| Luonti: 25.3.2009 Viimeisin muutos: 22.5.2020 |
| Historia |
| Karjanhoitokoulu, entinen meijeri on peräisin ensimmäisestä rakennusvaiheesta, suunniteltu 1852. Rakennus on peruskorjattu vuonna 1986. |
| Luonti: 1.1.1900 |
| Koneopettajan asuinrakennus |
|
||||||||||||||||||||
| Kuvaus |
| Koneopettajan asuinrakennus, entinen kanala, on ensimmäisestä rakennusvaiheesta, noin vuodelta 1845. Rakennusta kutsutaan nykyisin Mikkolaksi. Se on perusteellisesti korjattu 1960-luvulla ja vuonna 1981. |
| Luonti: 25.3.2009 Viimeisin muutos: 9.4.2009 |
| Historia |
| Koneopettajan asuinrakennus, entinen kanala, on peräisin ensimmäisestä rakennusvaiheesta, valmistunut 1840-luvulla. Se sijaitsee
opiston pihaneliön ulkopuolella. Rakennus on peruskorjattu vuonna 1981. Rakennuksen ikkunat ovat tuuletusikkunalliset, 1-ruutuiset, vuoraus vaakaponttia. Räystäät on koristeltu kauttaaltaan. Umpikuisti on rakennettu myöhemmin. |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 6.4.2009 |
| Korjausverstas |
|
||||||||||||||||||||
| Kuvaus |
| Korjausverstas kuuluu opiston ensimmäiseen rakennusvaiheeseen 1840-luvulta. Puurakenteinen, satulakattoinen rakennus sijaitsee ruokalarakennuksen pohjoispuolella, Mustialantien varrella. |
| Luonti: 25.3.2009 Viimeisin muutos: 25.3.2009 |
| Historia |
| Korjausverstas 1840-luvulta, rakennus on peruskorjattu vuonna 1972.
Rakennusta on peruskorjattu 1954-55 ja asennettu lämpöverkkoon 1960. |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 6.4.2009 |
| Koulutilan navetta |
|
||||||||||||||
| Kuvaus |
| Opistorakennuksen navettarakennus sijaitsee Mustialantien verrella, heti opiston neliöpihojen pohjoispuolella.
Navetan vanha, tiilinen osa on vuodelta 1873. Navettaa suurennettiin huomattavasti 1887. Rakennusta on perusparannettu ja laajennettu vuosina 1978 ja sikalaosalla 1968. Sikalaosan korjaus syksyllä 1990. Säiliörehusiilot rakennettiinn 1979. |
| Luonti: 25.3.2009 Viimeisin muutos: 22.4.2009 |
| Historia |
| Koulutilan navetta. Navetan vanhin, tiilinen osa on vuodelta 1873. Rakennusta laajennettiin huomattavasti 1887. Navettaan asennettiin vesijohto vuonna 1876 sekä navetan lattia ja rehupöydät tehtiin sementistä vuonna 1878. Perusparannus tehtiin 1978 ja sikalaosa rakennettiin 1968. |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 25.3.2009 |
| Koulutilan päärakennus |
|
||||||||||||||||||||||||
| Kuvaus |
| Koulutilan päärakennus pihaneliön itälaidalla. Se on ulkoarkkitehtuuriltaan Vanhalaa vastaava, aumakattoinen empirerakennus.
Rakennusta on korjattu 1956 ja 1978, rakennuksessa sijainneet mm. koulutilan toimisto ja henkilökunnan asuntoja. |
| Luonti: 6.4.2009 Viimeisin muutos: 22.4.2009 |
| Historia |
| Koulutilan 1839 valmistunut päärakennus, ulkoarkkitehtuuriltaan Vanhalaa vastaava empirerakennus, joka toimii maatilan pihaneliön itärajana. Rakennus on toiminut 1800-luvun puolella eläinlääkärin asuntona ja emätilan isännöitsijän asuinrakennuksena. |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 6.4.2009 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Asetus 480/85 näytä suojeluluokitukset |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
| Luonti: 1.1.1900 | |
| Koulutilan talli |
|
||||||||||||||||
| Kuvaus |
| Koulutilan talli, nykyinen rakennusopin työtila sijaitsee maatalouspihan länsilaidalla. Tiilinen, saumatun peltikatteen omaava tallirakennus on peräisin vuodelta 1883. |
| Luonti: 7.4.2009 Viimeisin muutos: 29.11.2018 |
| Historia |
| Koulutilan talli sijaitsee maatilan pihaneliön länsilaidassa. Täystiiilinen, poikkipäätyinen talli on peräisin vuodelta 1883. Rakennuksessa on saumattu peltikatto, tiiliornamentoidut räystäät sekä tiilestä kaarevasti muuratut ikkuna-aukkojen yläosat. Rakennusta on korjattu vuosina 1958 ja 1985. Nykyisin se toimii rakennusopin työtilana. |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 7.4.2009 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Asetus 480/85 näytä suojeluluokitukset |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
| Luonti: 1.1.1900 | |
| Museorakennus |
|
||||||||||||||||||||||
| Kuvaus |
| Tiilinen, kaksikerroksinen museorakennus vuodelta 1935 sijaitsee pihaneliön rakennusryhmän kaakkoispuolella, puistossa sisäänajotien varrella. Punatiilistä julkisivua hallitsevat pystyt ikkunarivit, jotka on reunustettu muuta seinäpintaa tummemmilla tiilipuitteilla. |
| Luonti: 26.3.2009 Viimeisin muutos: 9.7.2009 |
| Historia |
| Tiilinen museorakennus sijaitsee rakennusryhmän ulkopuolella puistossa sisäänajotien varrella.
Mustialan johtajana toimi 1891-1915 agronomi, filosofian tohtori Karl Gustaf Johannes Grotenfelt, joka keräsi uutterasti mm. maataloustyökaluja. Tästä keräilystä oli tuloksena vuonna 1892 perustettu Mustialan maataloushistoriallinen museo. Kokoelmille rakennettiin vuonna 1905 lautainen museorakennus ja uusi, tiilinen, kaksikerroksinen museorakennus vuonna 1935 arkkitehti Jalmari Peltosen suunnitelmien mukaan. |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 7.4.2009 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Asetus 480/85 näytä suojeluluokitukset |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
| Luonti: 1.1.1900 | |
| Nokkamäen talousrakennus |
|
||||||||||||||||||||
| Kuvaus |
| Nokkamäen talousrakennus sijaitsee metsänhoitajan asuinrakennuksen pihapiirissä. Vaakapontilla vuoratussa, tiilikatteisessa rakennuksessa on kuusiruutuiset ikkunat. Talousrakennus on valmistunut mitä todennäköisimmin samaan aikaan kuin päärakennuskin. |
| Luonti: 7.4.2009 Viimeisin muutos: 29.11.2018 |
| Historia |
| Entisen metsänhoitajan asuintalon Nokkamäen talousrakennus 1800-luvun jälkipuolelta.
Rakennuksessa on vaakaponttivuoraus ja sementtitiilikatto. Tiilikatteen uusiminen vuosina 2008-09. Kuusiruutiset ikkkunat ovat alkuperäiset. |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 7.4.2009 |
| Nokkamäki, metsänhoitajan asuinrakennus |
|
||||||||||||||||||||||
| Kuvaus |
| Mustialan maatalousoppilaitoksen entinen metsänhoitajan asuinrakennus on suojeltu pihapiireineen. Rakennuksen sanotaan valmistuneen vuonna 1851, se saattaa kuitenkin olla myös vuoden 1871 tienoilta.
Hirsinen, peltikattoinen rakennus sijaitsee Kaukjärven rannalla. L-mallista runkoa on jossain vaiheessa laajennettu rannan puolelta kaksikerroksisella lisäosalla. Rakennuksen sisäkulmausta koristaa lasikuisti. |
| Luonti: 7.4.2009 |
| Historia |
| Omana pihapiirinään suojellaan entinen metsänhoitajan asuintalo noin 500 metrin päässä koulupihasta Kaukjräven rannalla.
Vuonna 1840 perustettuun maanviljelysopistoon saatiin metsänhoitaja vuonna 1865. Vuonna 1871 metsänhoitaja sai asuttavakseen Nokkamäen. Tilaa oli tätä ennen asuttanut räätäli Lindgren ja häntä ennen pellavamestari Dahlgren. Nokkamäen kuusiaita istutettiin 1880-luvulla. Nokkamäki on ollut ehdolla K.J Ståhlbergin aikana presidentin kesänviettopaikaksi, joksi valittiin kuitenkin Kultaranta. Rakennuksessa on tehty perusparannus vuonna 1959. Vesijohto ja viemäri on. Vesikeskuslämmitys. Nykyisin Nokkamäki toimii kahden perheen asuntona. |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 7.4.2009 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Asetus 480/85 näytä suojeluluokitukset |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
| Luonti: 1.1.1900 | |
| Piha-aitta |
|
||||||||||||||||||||
| Kuvaus |
| Pihaneliön pohjoisladalla sijaitseva kookas piha-aitta on vuodelta 1888. Hirsisessä
rakennuksessa on sementtitiilinen aumakatto. Rakennus on toiminut mm. naurisvarastona, nyt lähinnä säilytystilana. |
| Luonti: 7.4.2009 Viimeisin muutos: 24.6.2009 |
| Historia |
| Piha-aitta, maatilan pihaneliön pohjoisesta sulkeva aumakattoinen, pitkä hirsimakasiini, jossa on korkea kellarikerros, rakennettu 1888. Rakennus on perustettu tiilikivijalallle, joka on pahasti murentunut. Julkisivussa on iso reikä. Smenttitiilikatto vuotaa. Rakennuksen toisessa päädyssä on vellikellotorni. Rakennus tulee piakisesti korjata. |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 20.4.2009 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Asetus 480/85 näytä suojeluluokitukset |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
| Luonti: 1.1.1900 | |
| Pitkälä |
|
||||||||||||||||
| Kuvaus |
| Johtajan asuinrakennukseksi vuonna 1874 valmitunut Pitkälä sijaitsee opisto- ja maatalouspihaneliöiden välisen puiston eteläreunalla.
Pitkälä on kaksikerroksinen, uusrenessanssityyliä edustava hirsirakennus. Alakerta on korjattu mm. vuonna 1955 ja yläkerta 1961 kahden perheen asunnoksi. |
| Luonti: 8.4.2009 Viimeisin muutos: 22.4.2009 |
| Historia |
| Pitkälä, entinen johtajan asunto on kaksikerroksinen uusrenessanssityyliin vuorattu puurakennus, valmistunut 1874. Se sijaitsee opiston pihaneliön ja maatilan pihaneliön välissä, puistoalueen reunassa. |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 8.4.2009 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Asetus 480/85 näytä suojeluluokitukset |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
| Luonti: 1.1.1900 | |
| Puisto |
|
||||||||||||
| Kuvaus |
| P.J. Gylichin suunnittelemien, ensimmäisen rakennusvaiheen pihakortteleiden väliin ja ympärille istutettiin puisto. Hänen suunnnitelmansa on säilyttänyt peruspiirteensä tähän päivään, mikä tekee Mustialasta erityisen merkittävän rakennus- ja puistosuunnittelun muistomerkin. |
| Luonti: 8.4.2009 Viimeisin muutos: 8.4.2009 |
| Historia |
| Lisäksi suojellaan rakennuskokonaisuuteen kiinteästi liittyvä puisto.
Ruotsalaisen puutarhurin Forsbergin suunnitteleman puiston ulkopuolella on kaksi maisemaan kauniisti istuvaa kivisiltaa, joista Toivonsilta johtaa Tammelan kirkonkylästä Mustialan alueelle. |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 8.4.2009 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Asetus 480/85 näytä suojeluluokitukset |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 12.9.2008 | |
| Puutarhurin asuinrakennus |
|
||||||||||||||||||||
| Kuvaus |
| Puutarhurin asunto sijaitsee opistopihaneliön lounaiskulmassa, kulmittain Heikkilään nähden. Rakennusta kutsutaan nykyisin Anttilaksi ja siinä on opiskelijoiden asuntoja.
Empiretyylisessä hirsirakennuksessa on vaakaponttivuoraus ja saumattu peltikate. |
| Luonti: 9.4.2009 Viimeisin muutos: 9.4.2009 |
| Historia |
| Puutarhurin asuinrakennus, maatilan pihaneliön länsilaidassa on niin ikään aumakattoinen vaakavuorattu empiretalo 1840-luvulta.
Anttilaksi nykyisin kutsutussa rakennuksessa on opiskelija-asuntoja. Rakennuksessa on tehty korjauksia vuonna 1958 ja viimeeksi 1990-2000 -lukujen vaihteessa. Rakennus on ulkoväritykseltään vaalean sininen / valkoinen. Katto on saumatusta pellistä. |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 9.4.2009 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Asetus 480/85 näytä suojeluluokitukset |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
| Luonti: 1.1.1900 | |
| Renkitupa |
|
||||||||||||||||
| Kuvaus |
| Renkitupa sijaitsee konepihan luoteiskulmassa Renkituvantien varrella. Rakennus on korjattu kahdeksi asunnoksi. |
| Luonti: 9.4.2009 Viimeisin muutos: 9.4.2009 |
| Historia |
| Renkitupa vuodelta 1868.
Rakennus on korjattu kahdeksi asunnoksi, jolloin se on eristetty sekä sisä- että ulkopinnoiltaan. |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 9.4.2009 |
| Ruokalarakennus |
|
||||||||||||||||||||||||||||
| Kuvaus |
| Opistopihan pohjoislaidassa sijaitseva kaksikerroksinen tiilirakennus valmistui vuosina 1879-81 opistorakennukseksi. Nykyisin rakennuksessa on mm. keittiö ja ruokala ja sitä kutsutaan Huttulaksi.
Julkisivujen koristeaiheita ovat tiilikuvioiset räystäs- ja kerroslistat ja ikkunankehykset. Rakennusta on korjattu 1961 ja 1988. |
| Luonti: 9.4.2009 Viimeisin muutos: 22.4.2009 |
| Historia |
| Ruokala ja oppilasasuntola on rakennettu 1879-81 opistorakennuksiksi. Se on kaksikerroksinen sivurisaliiteilla jäsennelty, rappaamaton uusrenessanssirakennus, jonka julkisivujen koristeaiheita ovat tiilikuvioiset räystäs- ja kerroslistat ja ikkunankehykset. Rakennus rajaa opiston pihaneliön pohjoisreunaa. Ruokalan tilat ovat ensimmäisessä kerroksessa, oppilashuoneet toisessa.
Rakennuksesa on mm. ruokasali ja kabinetti. Rakennuksen ulkokatto on maalattu vuonna 2006. |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 9.4.2009 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Asetus 480/85 näytä suojeluluokitukset |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
| Luonti: 1.1.1900 | |
| Vanha konttori |
|
||||||||||||||||||||
| Kuvaus |
| Vanha konttorirakennus rajaa opistopihaneliön eteläreunaa. Se on hirsinen, aumakattoinen, keltaiseksi maalattu, vaakavuorattu empirerakennus. Rakennuksen julkisivulla on avokuisti sekä lasikuisti.
Konttorissa asui myös opiston viisi ensimmäistä johtajaa. Nykyisin se on pääosin toimistokäytössä. |
| Luonti: 9.4.2009 Viimeisin muutos: 20.4.2009 |
| Historia |
| Vanha konttorirakennus. Opistoneliön eteläaitaa rajaava pitkä, aumakattoinen empirerakennus, jonka pihajulkisivulla on kaksi kuistia.
Konttorirakennus on säilynyt hyvin alkuperäisessä asussaan. Merkittävimpiä vuosien mittaan toteutettuja muutoksia ovat saniteettitilojen sijoittaminen rakennukseen, sisäpintojen uusintakäsittelyt sekä alkuperäisen tiilikellarin lisäksi rakennettu toinen betonirakenteinen kellari, työt vuosilta 1959-61. Rakennuksen alkuperäinen käyttötarkoitus konttoritiloina oli vaihtunut ajan myötä kolmen asunnon asuinrakennukseksi. Muutossuunnitelmissa vuodelta 2002 (Sampo Kyander) rakennus palautetiin takaisin toimistokäyttöön. Sisäseinissä on levytys ja laskikuitutapetit. Asuinkäytöstä on jäljellä yksi 1950-luvun avotakka. |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 22.4.2009 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Asetus 480/85 näytä suojeluluokitukset |
| Päätöspvm: | 2.12.1993 |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Päätösviranomainen: | Ympäristöministeriö |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: Päätös edellyttää näiden rakennusten ja muiden suojeltavien kohteiden aktiivista hoitoa, kunnossapitoa ja restaurointia niin, että kulttuurihistoriallinen arvo säilyy tai korostuu.
S2 (Rakennus suojellaan osittain) Päätöksessä mainitaan erikseen suojeltu rakennuksen osa (esim. ulkoasu, tietyt huonetilat). Opetusministeriön soveltamisohjeet koskevat vain rakennuksen suojeltuja osia. |
|
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 9.7.2009 | |
| Vanha museo |
|
||||||||||||||||||||
| Kuvaus |
| Vanha museorakennus sijaitsee opisto- ja maatilapihojen pohjoispuolella, Renkituvantien varrella.
Mustialan maatalousmuseo toimi 1930-luvulle saakka arkkitehti H. R. Helinin suunnittelemassa lautaisessa, satulakattoisessa rakennuksessa, kunnes uusi museorakennus valmistui 1935 sisääntulotien varteen. Nykyisin vanhassa museorakennuksessa säilytetään museon kokoelmia. |
| Luonti: 9.4.2009 |
| Historia |
| Vanha museo. Arkkitehti H.R. Helinin suunnittelema puinen museorakennus vuodelta 1904. Professori Gösta Grotenfeltin perustama maatalousmuseo toimi tässä rakennuksessa 1930-luvulle saakka. |
| Luonti: 1.1.1900 |
| Historia |
| Mustialan johtajana vuosina 1891-1901 toimineen, sittemmin professorina vaikuttaneen Gösta Grotenfelt perusti Mustialaan maatalousmuseon, johon hän itse keräsi- mm. ilmoittelemanlla sanomalehdissä - vanhoja maatalous- ja kotitaloustyövälineitä ja kirjoja.
Lautarakennus lepää nurkkakivien varassa. Ulkoväritykseltään keltaisessa rakennuksessa on saumattu peltikate. |
| Luonti: 9.4.2009 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Asetus 480/85 näytä suojeluluokitukset |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
| Luonti: 1.1.1900 | |
| Vanha opisto |
|
||||||||||||||||||||||||
| Kuvaus |
| Nykyinen opisto, alunperin ruokalaksi valmistunut rakennus valmistui opistopihan itäreunaan, sisääntulotien varrelle arkkitehti C. A. Edelfeltin vuonna 1859 suunnitelemana.
Rappaamaton, uusrenessanssia edustava pyörökaari ikkunoin varustettu tiilirakennus valmistui vuonna 1862. Sisäänkäynnit rakennukseen on järjestetty keskirisaliitin molemmin puolin. Rakennusta on korjattu vuosina 1960 ja 1989-90. Nykyään rakennuksessa on juhlasali ja opetustiloja. |
| Luonti: 20.4.2009 Viimeisin muutos: 29.11.2018 |
| Historia |
| Vanha opistorakennus on Hämeen lääninarkkitehdin C.A. Edelfeltin 1859 suunnittelema, 1862 valmistunut kaksikerroksinen
tiilirakennus opistopihan itälaidassa. Rappaamaton pyörökaari-ikkunainen uusrenessanssirakennus rajaa opiston pihaneliötä idässä. Sisäänkäynnit on järjestetty keskirisaliitin molemmin puolin. Rakennuksessa sijaitsi alunperin opiston ruokasali, keittiötilat ja opettajien asuntoja. Ruokasalit on sittemmin muutettu luentosaleiksi. Rakennus on peruskorjattu vuonna 1990. |
| Luonti: 1.1.1900 |
| Historia |
| Vanha opisto on lohkokiviperustalle perustettu tiilirakennus. Katto on saumattua peltiä. Ulko-ovien päällä koristeelliset rautaiset katokset. Rakennuksen keskellä sali, jossa paneloitu, lakattu kasettikatto. Yläkerran oikeanpuoleisessa salissa akustiikkalevyt katossa 1990-luvun alusta.
Rakennuksen keskellä toisessa kerroksessa alkuperäinen luentosali, jossa on korotettu, loivasti nouseva katsomopuoli. Puukalustus erittäin kauniisti tehty. |
| Luonti: 20.4.2009 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Asetus 480/85 näytä suojeluluokitukset |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
| Luonti: 1.1.1900 | |
| Vanhala |
|
||||||||||||||||||||||||
| Kuvaus |
| Opistopihan länsilaidalla, vanhaa opistoa vastapäätä, sijaitseva Vanhala on hirsirakenteinen empirerakennus, joka valmistui 1839 P. J. Gylichin suunnitelmien mukaisesti. Vanhala tunnettiin nimellä "gamla gorridoren", "vanha korridoori", nimi tuli rakennuksessa 1800-luvulla olleesta lähes koko julkisivun mittaisesta avokuistista. Rakennuksessa tomi Suomen vanhin maalaisposti aina vuoteen 1992 saakka. Nyt rakennuksessa on opiskelija-asuntoja. |
| Luonti: 20.4.2009 Viimeisin muutos: 10.7.2009 |
| Historia |
| Vanhala, posti- ja asuinrakennus, opistoneliön länsilaitaa rajaava aumakattoinen empirerakennus vuodelta 1839. Vanhalassa on 1800-luvulla ollut lähes koko rakennuksen pituinen avokuisti, mistä talo on saanut nimityksen "vanha korridoori". Vanhasta kuistista on jäljellä lyhyt pätkä nykyisen pihasisäänkäynnin edessä ja pohjoispäätyyn siirrettynä.
Rakennuksessa toiminut Suomen vanhin maaseutuposti lakkautettiin vuonna 1992, sen toimittua yhtäjaksoisesti 132 vuotta. |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 20.4.2009 |
| Historia |
| Vanhala on lohkokiville perustettu, saumatulla pellilllä katettu hirsirakennus. Rakennuksessa tehtiin sisäremontti 1994-95, viimeisin ulkomaalaus (beige/valkoinen) on vuodelta 2006. |
| Luonti: 20.4.2009 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Asetus 480/85 näytä suojeluluokitukset |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
| Luonti: 1.1.1900 | |
| Vilja-aitta (nyk. panimo-ravintola) |
|
||||||||||||||||||||||
| Kuvaus |
| Kaksikerroksisen tiilirakennuksen valmistumisesta kertovat lähdetiedoissa sekä vuosiluvut 1872 että 1876. Rakennus sijaitsee opisto- ja maatilapihojen välissä, puiston pohjoislaidalla.
Rakennus on toiminut viljankuivaamona, lämpökeskuksena ja nyt panimoravintolana. |
| Luonti: 20.4.2009 Viimeisin muutos: 29.11.2018 |
| Historia |
| Lämpökeskus, entinen vilja-aitta on 1876 (vai 1872?) rakennettu pihaneliöiden väliin. Kaksikerroksinen, opiston tiilirakennusten tapaan rakennettu
makasiini muutettiin vuonna 1958 tehtyjen suunnitelmien mukaisesti viljankuviaamoksi. Tällöin rakennukseen valmistui tiilipiippu. Sen jälkeen rakennus toimi lämpökeskuksena. 1990-luvun puolivälissä rakennus korjattiin panimoravintola Isopiipuksi (MV:n lausunto korjaussuunnitelmista (arkkitehti Sampo Kyander) 11.12.1995, Dnro 128/603/95). |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 20.4.2009 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Asetus 480/85 näytä suojeluluokitukset |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
| Luonti: 1.1.1900 | |
| Liitetiedostot |
| Ladattava tiedosto saattaa sisältää kuvia, karttoja tai muita sisältöjä jotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöä varten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta. | |
 |
Mustialan maatalousoppilaitoksen kartta |
|
Rakennusluettelo Mustialan karttaan, alkuosa |
|
Rakennusluettelo Mustialan karttaan, loppuosa |
| Linkit Museoviraston muihin aineistoihin |
|
||||||||||||||||||||||||||
 |
| × | ||
| < |
|
> |
Mustiala (Mwstiala) 1000002135, asuinpaikat