HOIDETUT
KULTTUURIYMPÄRISTÖKOHTEET

Masku
Louhisaari	999000060
Hoitoalue:	Varsinais-Suomi
Hoitotaho:	maanomistaja
Ajoitus:	historiallinen
Tyyppi:	asuinpaikat, kartanot
Koordinaatit:	ETRS-TM35FIN P: 6725955 I: 216849
Pinta-ala:	2.60 ha
Peruskartta:	104401
Luonti: 21.9.2005, Viimeisin muutos: 11.2.2015
takaisin

Yleiskuvaus

Louhisaaren kartano on tiettävästi ollut asutettu jo keskiajalla, mutta miten puutarha ja rakennukset ovat sijainneet ei tiedetä. Päärakennus lienee sijainnut joko nykyisellä paikallaan tai sitten ylempänä mäen rinteessä. 1960-luvulla siellä on tehty koekaivauksia, joissa on löydetty muurinosia, jotka eivät kuulu nykyisiin rakenteisiin. Nykyinen päärakennus valmistui 1660. Samanaikaisesti valmisteilla oli Askaisten kirkko, jotka yhdessä muodostavat Suomen oloissa harvinaislaatuisen laajan säätyläiskulttuuriin liittyvän maisemakokonaisuuden. Kartanolinna talousrakennuksineen, puistokujineen ja puutarhoineen edustaa pohjimmiltaan barokkiarkkitehtuuria vaikka rakenteellisia muutoksia onkin tehty useaan otteeseen 1600-luvun jälkeen. Huomionarviosta on se, että meren maisemallinen merkitys kartanoalueella on jatkuvasti vähentynyt. Keskiajalla kartanon ensimmäisessä asutusvaiheessa rakennukset ovat sijainneet niemenkärjessä ja vielä Flemingien rakennuttaessa uuden linnan 1600-luvun puolivälissä päärakennus on sijainnut vain noin 20 metrin päässä rantalinjasta ja mm. 1820 rakennettu kylpylärakennuksen sijaintipaikka on ollut vielä 1600-luvulla merenpinnan alapuolella. Nykyisin rantaviiva on n. 300 metriä etelämpänä. Louhisaaren hoitoa toteutetaan yhteistyössä Museoviraston kiinteistöosaston kanssa ja hoito rajoittuu puistoalueen ulkopuolisille alueille Myllymäkeen ja sinne johtavalle pengertielle

Luonti: 21.9.2005 Viimeisin muutos: 19.1.2011

Osa-alueet

Myllymäki Myllymäki	2.50 ha
Pengertie Myllytie	0.10 ha

Yleissuunnitelma

Laatija:	Teija Tiitinen
Päiväys:	21.9.2005
Hoitotaho:	maanomistaja
Ympäristötuki:	ei myönnetty

Hoitotavoitteet

Ylläpitää ja osittain palauttaa kartanomiljööseen kuuluvia elementtejä. Ensi vaiheessa muinaisjäännösten hoitoyksikön toteutusalueeseen kuuluu vain kartanolta Myllymäelle johtava pengertie, mutta mahdollisuuksien mukaan hoitaluetta laajennetaan tulevaisuudessa myös Myllymäelle. Puiston ja kartanolinnan välittömän lähiympäristön hoidon toteuttavat RHO, KO ja Kansallismuseo (Louhisaaren oma henkilökunta). Hoitoyksikön aluesuunnitelija Heimo Pajunen on myös osallistunut kartanolta kirkolle johtavan tien puuston peruskunnostuksen suunnitteluun. Mikäli hoitotoimet ulotetaan Myllymäelle on siellä tehtävä ensin ympäristövaikutusten arviointi Natura-ohjelmaa varten. Suojeluohjelman tavoitteet pengertien osalta Hemgårdin mukaan: ” Tiellä on erittäin suuri historiallinen arvonsa. Nykyisen puuston kunto on heikentynyt, mutta holvimaisen tilan muodostavan kujan esteettinen arvo on suuri. Näitä kauneusarvoja voidaan korostaa ja parantaa karsimalla penkereen nuorempaa vesakkoa, huonokuntoisia puita ja kuolleita oksia. Uusimisperiaatteeksi ehdotetaan lehtikujan poistamista ja kokonaan siinä vaiheessa, kun terveitä ja elinvoimaisia puita on enää n. 50-60 % nykyisestä määrästä. Sen jälkeen istutetaan uutta tervaleppää säännöllisesti leikattavaksi pensasaidaksi. Ennen uusia istutuksia tulee kaivauksilla mahdollisuuksien mukaan selvittää pengertien kokonaispituus ja ikä”’

Hoito-ohje

Koska pengertien puuston uusimista ei ole aivan lähiaikoina näköpiirissä, päädyttiin kunnostamaan vanhaa puustoa ja poistamaan pensaskasvillisuutta ja nuorta puustoa siten, että kujanteen rakenne saadaan selkiytetyksi. Perusohjeena on kuolleen puuston, nuoren puuston ja pensaiston poisto. Myös sellaiset puut poistetaan, jotka kasvavat liian lähellä toisiaan. Kaikista hoitotoimenpiteistä on keskusteltu ympäristökeskuksen ylitarkastaja Esko Gustaffsonin kanssa, koska pengertie sisältyy NATURA 2000 alueeseen.

Taustatiedot

Maisemamaakunta:	Lounaisrannikon ja Saaristomeren seutu
Maisema-alue:	Mynämäenlahden kulttuurimaisema
Natura-alue:	on
Luonnonsuojelualue:	Lintuvesien suojeluohjelma

Selvitykset

Kartonolinnasta ja sihen liittyvistä puutarhasta ja puistosta on tehty useitakin selvityksiä, joista mainittakoot seuraavat (täydellinen luettelo löytyy Hemgårdin raportista 30.3.2004): Frondelius, Satu: Louhisaaren kartanon puisto ja puutarhat Manerheimin aikana 1796-1904. Pro Gradu tutkielma, Helsingin yliopisto 1999 Kasvi, Arno & Rihtniemi, Anne: Louhisaaren kasvillisuusinventointi 1985. RHO/arkisto Prittinen, Juha: Louhisaari -puuston inventointi ja hoitosuunnitelma. 15.8.1996 RHO/arkisto Hemgård, Gretel: Louhisaari - Puiston suojeluohjelma RHO - 30.3.2004 Hemgård, Gretel: Louhisaarentie MT 1932. Puukujanteen kunnostus- ja hoitosuunnitelma. 30.9.2004

Kartat

Täydellinen luettelo käytettävissä olevista kartoista löytyy Gretel Hemgårdin suojeluohjelmasta 30.3.2004 /RHO Maakirjakartta Askaisten kylästä vuodelta 1772 Venäläinen topografikartta 1881, Lehti X14, Kansallisarkisto Kartta Louhisaaren tiluksista 1905

Kirjallisuus

Karling, Sten: Trädgårdkonstens historia i Sverige intill le Notrestilens genombrott. Albert Bonniers förlag. Stockholm 1931 Leinberg, K.G.: Bidrag till kännedomen af vårt land I. Dagboksanteckningar under en resa från Stockholm till Finland år 1757 af Bankkomissarien Frederik Silfverstolpe. Jyväskylä 1885. Mannerheim Sparre Eva: Barndomsminnen. Schildt, Helsingfors 1952.

Luonnonympäristö

Topografia

Louhisaaren kartonolinna sijaitsee merellisessä ympäristössä vaikka näköyhteys mereen onkin nykyisin katkennut. Kartanon rakennukset sijaitsevat kalliomäellä, joka on pengerretty siten, etteivät alkuperäiset maastomuodot ole enää näkyvissä. Mäkeä, jolla linna sijsite reunustavat laajat savikot, jotka nykyisin ovat peltona, mutta kartanon käyttäaikana ne ovat suurimmaksi osaksi olleet vesijättämaata tai veden pinnan alapuolella. Myllymäelle johtava pengertie on aikoinaan tehty tulva-alueelle pengertäen ja nykyisinkin tietä ympäröivä kasvillisuus kertoo kosteasta kasvualustasta. Tien päässä oleva Myllymäki on aikoinaan ollut oma saarekkeensa ja se sen korkeimmat kohdat ovat noin 10 m nykyisin merenpinna yläpuolella.

Kasvisto

Lainaus Gretel Hemgårdilta: Louhisaari sijaitsee Lounais-Suomessa olevalla kapella hemiborealisella vyöhykkeellä, jossa jalot lehtipuut pystyvät luontaisesti lisääntymään. Meren tasaava vaikutus vuoden keskilämpötilaan ja saariston antama suoja tarjoavat suotuisat olosuhteet puutarhan viljelylle. Metsän pääpuulaji on mänty, mikä on lounaiselle rannikkoalueen moreeniselänteille tyypillistä.

Kulumisherkkyys

Kohde kestää kohtuullista kulutusta. Yleisön kulku on helppo johdattaa olemassa olevia kulkuväyliä pitkin eikä uusia ole tarpeellista tehdä.

Käyttömahdollisuudet

Infotaulu:	Museoviraston pystyttämä
Kyltti:	ei
Viitoitettu:	kyllä

Maankäyttö

On Museoviraston omistuksessa ja suojeltu kulttuuriperintökohteena.

Varustus

kartanon yhteydessä on WC tilat ja pihapiirissä on myös kahvila -ja ravintola ja majoituspalveluja tarjoava yritys.

Käyttömahdollisuudet

On jo yleisökäytössä

Kulkuohjeet

Askasiten kirkolta lähtee n. 2 kilometrin pituinen tie, joka johtaa kartanolinnan kunniapihalle.

Liitetiedostot

Ladattava tiedosto saattaa sisältää kuvia, karttoja tai muita sisältöjä jotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöä varten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.
	Muistio maastokatselmuksesta 2006

Linkit Museoviraston muihin aineistoihin

Arkeologiset kohteet muinaisjäännösrekisterissä  Louhisaari 1000006472, asuinpaikat   Rakennusperinnön kohteet  Louhisaaren kartanolinna

kopioi linkki tälle sivulle: