Tarkastuksessa kuljettiin sillan ja Karttuulammen välinen alue, mihin hankkeessa on suunniteltu toimenpiteitä, ja missä koskiosuus sijaitsee. Maasto oli erittäin vaikeakulkuista sekä kivikkoisuuden, että paikoin lähes läpintunkemattoman tiheän kasvillisuuden ja maassa lojuvien puunrunkojen vuoksi. Sillan alajuoksun puolista osaa ei ollut aiheellista tarkastaa, koska se
ei vaikuttanut olevan muinaisjäännöksille potentiaalista aluetta. Vaikuttaa siltä että lahti on aikaisemmin alkanut paljon nykyistä ylempää, jolloin vanhaa jokiuomaa on vain heti sillan jälkeinen alue, josta ensimmäiset n. 15 on rinnevarjosteen perusteella muokkautunut tien ja sillan teossa.
Tarkastuksessa ei voitu havaita merkkejä muinaisjäännöksestä. Mikäli jokin historiallisissa
lähteissä mainittu mylly on sijainnut Karttuulammen alapuolisella virtavesiosuudella,
siitä ei ollut merkkejä havaittavissa. Museoviraston linjauksen mukaan silloin kun tietty paikka tiedetään historialliseksi myllynpaikaksi, mutta mitään merkkejä myllytoiminnasta ei paikalla enää ole havaittavissa arkeologisessa tarkastuksessa, kyseistä paikkaa ei voi pitää muinaisjäännöksenä. Tässä tapauksessa historiallisen myllynpaikan sijaintia ei voitu selvittää
esitöissä, eikä maastotarkastuskaan tuottanut lisää tietoa myllyjen sijainnista, koska niihin liittyviä merkkejä ei havaittu. Yksi mahdollisuus on, että mylly on sijainnut siinä missä nyt on silta ja tie, niin että nykyiset silta ja tie olisivat rakentuneet myllytien ja sillan/padon
paikalle tuhoten myllytoimintaan liittyvät rakenteet paikata. Tätä tietä ei kuitenkaan
ole 1845 kartasta havaittavissa, joten selitys on epätodennäköinen.
Mahdollinen myllynpaikka Eljasjoessa saattaisi olla Karttuulammen yläpuolella Reijosta länteen, missä joessa on kaksi allasta. Tähänkään ei kuitenkaan vanhoista kartoista löydy vahvistusta, joten asian tarkempi selvittäminen jää tehtäväksi sitten jos paikalle suunnitellaan alueidenkäyttöä |
takaisin
Kuvaus