Röykkiö 1 oli suurempi (noin 7,3 x 9,0 m) ja sen tutkimukset keskittyivät länsi- ja kaakkoisosiin. Röykkiön keskiosasta oli aiemmin poistettu kiviä, mutta reunakiveys erottui selvästi erityisesti itä- ja eteläpuolilla. Löydöt olivat vähäisiä: 17 kvartsi-iskosta, joista suurin osa todettiin luonnollisesti lohjenneiksi, sekä yksi mahdollinen piikiven pala. Röykkiön rakenteessa havaittiin matala kehäkiveys, jossa kivet oli aseteltu 2–3 kerroksen ladontana. Reunakivinä oli käytetty suurempia ja kantikkaampia lohkareita. Hautauksia tai muita merkittäviä rakenteita ei löytynyt.
Röykkiö 2 oli pienempi (noin 6,7 x 7,1 m) ja päällisin puolin ehjä. Tutkimukset aloitettiin röykkiön itäpuoliskosta, mutta jatkettiin myöhemmin koko röykkiöön, koska hautaukseen viittaavia merkkejä ei löytynyt. Löytöihin kuului 4 kvartsi-iskosta ja yksi metalliveitsi, joka löytyi kehäkiveyksen kivien välistä. Veitsi on todennäköisesti vanhemmalta rautakaudelta ja muistuttaa muodoltaan partaveistä, jossa on eläimen päätä muistuttava kahva. Veitsi lähetään konservointiin, ja sen tarkempi ajoitus vaatii lisätutkimuksia. Röykkiön keskeltä havaittiin kalliossa syvennys, mutta siitä ei löytynyt hautaukseen viittaavia merkkejä.
Molempien röykkiöiden kehärakenteet olivat samankaltaisia, mikä viittaa niiden rakentamiseen samaan aikaan. Röykkiöt ajoitetaan alustavasti pronssikaudelle niiden sijaintikorkeuden perusteella, mutta rautakauteen viittaava veitsilöytö tuo ajoitukseen epävarmuutta. Rakentamisessa käytetyt kivet olivat pääosin pieniä ja helposti käsiteltäviä, mutta kehäkiveyksiin valittiin suurempia ja kantikkaampia lohkareita. Röykkiöiden alta ei löytynyt merkkejä hautauksista tai polttohautauksista. Röykkiöt ovat kuitenkin huolellisesti kasattuja ja niissä on yhtäläinen kehärakenne. Röykkiön 2 kohdalla kallion muodoilla vaikuttaisi myös olevan merkitystä röykkiön rakentamispaikkaan, joten todennäköisimmin kyseessä on hautaröykkiöt.
Röykkiön 2 itäpuolella sijaitsevaan koekaivausraportissa hahmoteltuun mahdolliseen rakenteeseen (tarkemmin määrittämätön kiveys) avattiin 1 x 2 metrin laajuinen koekuoppa, joka kaivettiin kerroksittain koskemattomaan pohjamaahan asti. Koeala avattiin kiveyksen keskivaiheille. Koealan tarkoituksena oli selvittää mahdollisen rakenteen funktiota sekä ajoitusta. Koekuopan perusteella voitiin todeta, että kivikko ei muodosta mitään selvää rakennetta. Kiviä oli vain 1–2 kerroksessa löysästi maan pinnalla ja niiden alla oli osittain kalliota ja moreenimaata. Kivet ovat kuitenkin selvästi kasattuja, eivätkä luonnollista rantakivikkoa. Mahdollisesti kivet on kasattu röykkiön rakentamista varten, mutta on myös mahdollista, että osa on peräisin röykkiön päältä. Vaikka röykkiö vaikuttaa ehjältä ja siinä ei näy ryöstökuoppaa, niin kiveystä röykkiön päältä on voitu kuitenkin purkaa. |