Kuopion Ritoniemen ranta-asemakaava-alueella toteutettiin arkeologinen inventointi 18.–19.5.2026 asemakaavoituksen lähtötietojen täydentämiseksi. Noin 38 hehtaarin laajuinen alue sijaitsee Kallaveden Ritoniemessä ja käsittää kallioisen Lamminniemen, kivikkoisen Ritoniemenpään, hiekkapohjaisen uimarannan sekä näihin liittyviä kangasmetsiä. Alueella sijaitsee valtakunnallisesti merkittävä varhaismetallikautinen muinaisjäännöskohde, Lamminniemen lapinrauniot, jotka kuuluvat Kallaveden lapinrauniokeskittymään.
Esiselvityksessä tarkasteltiin erityisesti Muinais-Saimaan rantavaiheita ja niiden merkitystä alueen asutuspotentiaalille. Muinais-Saimaan maksimivaiheessa noin 6000 vuotta sitten alue oli veden peitossa, ja vasta vedenpinnan laskun myötä muodostui asutukselle soveltuvia rantatasoja. Kivikautisten asuinpaikkojen kannalta potentiaalisimmat korkeustasot sijoittuvat noin 88–95 m mpy., mutta inventointialueen arkeologinen potentiaali kivikauden osalta arvioitiin lopulta melko vähäiseksi. Varhaismetallikauden osalta erityisesti 85–90 m mpy. korkeudella sijaitsevat kallioiset ja kivikkoiset alueet todettiin potentiaalisiksi lapinraunioiden sijainti
paikoiksi. Historiallisen ajan kartta-aineiston perusteella alueella ei ole ollut pysyvää asutusta, mutta 1800 luvulla niemeen johti tie ja aluetta on hyödynnetty laidunmaana. 1960-luvulta lähtien alueella toimi lomakylä, jonka rakennukset on sittemmin pääosin purettu.
Maastotyössä alue käytiin kattavasti läpi jalkaisin ja potentiaalisille hiekkamaille tehtiin koekuoppia. Hyvistä havainto-olosuhteista huolimatta esihistoriallisia asuinpaikkoja ei todettu. Lamminniemen tunnetut lapinrauniot tarkastettiin ja niiden todettiin säilyneen ennallaan. Ritoniemenpäässä tarkastettiin vuonna 2018 ilmoitettu kiviraunio, joka paikannettiin noin 50 metriä rekisterikoordinaatista kaakkoon. Kyseessä on matala, osin vallimainen kivirakenne, joka tulkitaan todennäköisesti varhaismetallikautiseksi lapinraunioksi.
Lisäksi inventoinnissa havaittiin uusi kohde, Ritoniemenpää 2, jossa dokumentoitiin kuusi kuoppaa. Kuoppien koko, muoto ja ketjumainen sijoittuminen viittaavat mahdollisiin esihistoriallisiin pyyntikuoppiin, vaikka ajoitusta ei voitu varmistaa. |