Tutkittavilta alueilta ei tunnettu entuudestaan yhtään kiinteää muinaisjäännöstä. Inventoinnin
tuloksena havaittiin kuusi uutta kiinteää muinaisjäännöstä (Karinalho, Sydänniemi, Neulasaari, Niittysaari, Haukila ja Niemenkärki), joista kahdessa oli lisäksi yhteensä kuusi alakohdetta. Kohteet olivat pääasiassa historialliselle ajalle ajoittuvia, mutta osan ajoitus saattaa lisätutkimusten avulla tarkentua myös esihistoriallisiksi.
Kaksi uusista kiinteistä muinaisjäännöksistä oli 1600–1700-luvun rajamerkkejä (Karinalho & Neulasaari) ja yksi kivirakenne, jonka funktio on edelleen epäselvä, mutta kyseessä lienee joko jonkinlainen tilapäisasumuksen tai kalastusmajan perustus (Sydänniemi). Näiden lisäksi kiinteiksi muinaisjäännöksiksi ehdotetaan Haukilan historiallisen ajan asuinpaikkaa, johon liittyy kolme alakohdetta (kuoppa, kivirakenne, kellari). Annilan Niemenkärjen kohteen maansekaiset kiviröykkiöitä (Niemenkärki 1–3) suositellaan myös kiinteiksi muinaisjäännöksiksi ja koko inventoitu alue määritellään kiinteän muinaisjäännöksen rajaukseksi, sillä alue vaikuttaa rautakautisen ja historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten suhteen niin potentiaaliselta, että aluetta olisi tarpeen tutkia tarkemmin
esimerkiksi tarkkuusinventoinnin keinoin ennen sen vapauttamista maankäytölle.
Kiinteiden muinaisjäännösten lisäksi tehtiin esihistorialliseen/historialliseen asuinpaikkaan liittyvä keramiikkalöytö, joka määriteltiin löytöpaikaksi. Muu kohde -statuksen kohteiksi osoittautui kaksi epämääräistä rajamerkkiä, jotka ovat todennäköisesti 1800–1900-lukujen tonttien rajaa kuvaavia rajamerkkejä sekä 1900-luvun tienpohja ja toinen todennäköisesti moderniin maanviljelyyn liittyvän rakennuksen kivijalka tai kiviperustus.
Inventointi kattoi kaikkiaan ennalta määritellyistä 91 kohteesta 89 kohdetta. |