Tutkimusalue sijoittuukeskiaikaisen kaupungin pohjoiselle puolelle, ja entisen Lahdenperän merenlahden pohjukkaan, jossa maanpinnan korkeus on matala (noin 2-3 m mpy) ja maaperä savista.
Alueen kaakkoisessa osassa 1800-luvun lopun ja 1900-luvun voimakas maanmuokkaus heijastui valvonnan aikana havaituista rakenteista, erinäisiä sekoittuneita savikerroksista, sekä hiekkaisista täyttö- ja/tai purkukerroksista. Valvottavan alueen luoteisella päädyllä, Nunnakadun ja Maariankadun risteyksen kaivannosta dokumentoitiin 1900-luvun alkupuolelle ajoittuva hirsirakenne.
Kaivannon löytöaineisto koostui historiallisen ja modernin ajan kaupunkilöydöistä, jotka poistettiin valokuvaamisen jälkeen. Valvonnan aikana ei havaittu merkittäviä säilyneitä arkeologisia tai 1800-lukua vanhempia ilmiöitä.
Valvonnassa havaitut säilyneet ilmiöt osoittavat, että tiealueen alla oli voimakkaasta
maanmuokkauksesta huolimatta paikallisesti säilynyt rakenteita ja kulttuurikerroksia, vaikka ne verrattain nuoria olivatkin.
Kokonaisuutena vuoden 2025 valvontatutkimuksen havainnot eivät poikkea aikaisemmin lähialueella tehdyistä tutkimuksia. Kaivokadun ja sitä ympäröivien katualueiden arkeologinen potentiaali painottuu historiallisen ajan loppupuolelle, erityisesti 1800-luvulle, ja varhaisemmat kerrokset ovat joko jääneet syntymättä alueen tulvaherkän luonteen, ja kaupungista etäisen sijainnin vuoksi tai tuhoutuneet myöhemmän maanmuokkauksen seurauksena. |