Rinta-Ulvilan maalta oli aikaisemmin löytynyt rengasmiekan pontta sekä muuta kalmistoon viittaavaa löytömateriaalia, minkä johdosta aluetta tutkittiin tarkemmin kaivauksella.
Kalmisto oli suureksi osaa tuhoutunut jo ennen kaivauksia, sillä aluetta muutettaessa pellosta puutarhamaaksi oli esiin paljastuneen röykkiön kivet heitelty Kyröjokeen. Röykkiön alkuperäinen rakenne oli säilynyt vain yhdessä kaivausruudussa. Röykkiön arveltiin olleen alun perin n. 7-8 m halkaisijaltaan, ja niin ollen kaivettava alue käsitti n. 8 x 8 m.
Kaivausten löydöt saatiin n. 25-40 cm:stä kerroksesta multamaata sekä tämän alla, pohjasaven päällä olevasta, n. 3-6 cm noki- ja hiilipitoisesta kerroksesta. Löytöjen alkuperäisistä konteksteista ei kuitenkaan voitu olla varmoja, sillä ne ovat saattaneet liikkua kivien siirron yhteydessä. Löytöihin kuului myöhemmän kansainvaellusajan, n. v. 700, pronssi- ja rautaesineitä, mukaan lukien mm. miekankahvan osia, niittejä ja kaula- ja rannerenkaan paloja, sekä saviastian ja poltetun saven paloja. Yhdestä ruuduista löydettiin myös n. 20 cm leveä ja 20 cm syvä kuoppa, jossa oli runsaasti suurehkoja palaneita luunpaloja, jotka olisivat saattaneet olla haudattu astiassa. Astianjäänteitä ei kuitenkaan hautakuopasta löydetty. |
takaisin
Kuvaus
Rinta-Ulvinen 152010021, hautapaikat