Tutkimusalueelle kaivettiin 18 koekuoppaa koneellisesti. Suurimmasta osasta koekuoppia (koekuopat 1–3 ja 5–15) ei tehty havaintoja kulttuurikerroksista tai kiinteästä muinaisjäännöksestä. Koekuopissa pintakerros oli tummaa, savista peltomultaa, jonka alta, noin 40–50 cm syvyydestä, alkoi koskematon hiesuinen savimaa. Useassa itä- ja kaakkoisosan koekuopassa pintamultakerroksen alta tuli esiin peruskallio. Koekuopassa 13 kulki pihatien suuntainen modernihko sähkökaivanto (talosähkö). Kaikki löydöttömät kuopat olivat lähes identtisiä maalajikkeiltaan sekä profiileiltaan, joten niistä ei tehty erillistä koekuoppaluetteloa.
Kolmesta koekuopasta (4, 16 ja 17) tehtiin havaintoja mahdollisesta historiallisen ajan
maankäytöstä. Koekuopan 4 lounaisreunasta havaittiin hiilensekainen maa-alue
pintamultakerroksen alta, noin 35 cm:n syvyydeltä. Koekuoppaa laajennettiin lounaaseen
havainnon laajuuden selvittämiseksi. Hiilensekaisen maa-alueen todettiin olevan peruskallion
uurteessa, ja sen kokonaishalkaisija oli noin 1,2 metriä ja paksuus noin 2–10 cm. Maan seasta havaittiin muutamia paloja tiiltä ja pieni pala punasavikeramiikkaa. Kuopan syvyys oli
kokonaisuudessaan noin 40 cm.
Tutkimusalueen pohjoisosan kahdesta koekuopasta havaittiin merkkejä kulttuurikerroksesta, josta löytyi rautakuonaa, rautaesineitä, punasavikeramiikan paloja ja liitupiipun kopan pala.
Mahdollinen kulttuurikerros sijoittuu nykyisen muinaisjäännösalueen ulkopuolelle, sen pohjois-luoteispuolelle. Tutkimusalueen kaakkoisosasta havaittiin myös pieni, hiilensekainen maa-alue peruskallion uurteessa. Hiilensekainen maa voi liittyä myös 1800–1900-lukujen maankäyttöön. |
takaisin
Kuvaus
Sorkkala (Sankila) 1000020974, asuinpaikat