Osa kaivausalueesta on ollut rakentamatonta. Nuoremmat rakennusten jäänteet sijoittuivat kaivausalueen reunoille, ja vanhemmat erityisesti koillispuoliskolle. Havainnot
alkavat 1600-luvun alusta.
Kerrokset olivat melko hyvin säilyneitä erityisesti alueen luoteis- ja lounaisosissa. Varsinkin 1600-luvulle ajoitetut kerrokset olivat säilyneet laajalti ehjinä. Itäpuoliskolla aluetta
1900-luvun toiminta oli rikkonut ja sekoittanut enemmän 1700- ja 1800-luvun kerroksia.
Rakennusten perustuksista oli jäljellä niiden alimpia osia, pääosin multapenkki- ja multahirsirakenteita. 1600-luvun, vanhan asemakaavan suuntaiset, rakenteet on jo aikanaan
purettu lähes kokonaan maan tasalle.
Kivijalkoja ja muita kivisiä perustuksia oli myös
1700-luvulle ajoitetuissa rakenteissa hajanaisesti jäljellä. Kaksi säännöllistä ja suurta,
mutta lähes rakenteetonta kaivantoa on tulkittu kellarikuopiksi. Kaivausalueen maakerroksissa toistui useasti eri vaiheissa vaaleat, lähes puhtaat siltin ja hienon hiekan kerrokset, jotka vuorottelivat niiden päälle kertyneiden tummempien käyttökerrosten kanssa.
Ladattava tiedosto saattaa sisältää kuvia, karttoja tai muita sisältöjä jotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöä varten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.