Valvonnan aikana Saaristonkadun ja Albertinkadun väliseltä katuosuudelta dokumentoitiin muun muassa hirsikaivo, tynnyri, puukehikko, kivijalkaa sekä puupaalu. Hirsikaivo ajoittunee 1700-1800-luvuille. Albertinkadun ja Sepänkadun väliseltä katuosuudelta dokumentoitiin kuusi kivijalan osaa, joista osa saattaa liittyä toisiinsa. Yhden kivialan alta dokumentoitiin myös hirsikehikkoa, ja kaivannon kaakkoisprofiilista tuli esiin tiililattiaa. Yhden rakenteen tulkinta jäi avoimeksi. Kivijalat sijaitsivat Mannerheiminpuiston luoteisreunalla, ja ne ajoittunevat 1800-luvulle.
Kohteelta dokumentoitiin 72 x 8-24 m kokoiselta alueelta peltokerrosta, joka ajoittunee 1600-luvun jälkipuoliskolle ja 1700-luvun alkuun. Lisäksi alueelta dokumentoitiin esimerkiksi jätekuoppia, palokerroksia ja purkukerroksia. Snellmanin talon kivijalan vieressä sijainneet palokerrokset ajoittunevat vuoden 1822 tai 1916 tulipaloihin, jolloin rakennus säästyi palamiselta. Mannerheiminpuiston puolella sijainnut palokerros ajoittuu vuoden 1916 tulipaloon. Purkukerrokset ajoittunevat 1800-luvuille, mutta myös 1900-luvun puolelle.
Hirsikaivo dokumentoitiin ainoastaan pinnallisesti sekä yhdestä nurkasta noin 50 cm syvyydeltä. Kaivo siis jätettiin paikoilleen, sillä työmaalla ei ollut tarvetta mennä kyseiseltä kohdalta syvemmälle. Kaivo tulee dokumentoida kokonaisuudessaan, mikäli tulevaisuudessa tullaan katualuetta vielä avaamaan kyseisiltä kohdin. |
takaisin
Kuvaus
MV/288/05.04.01.00/2020 OULU, Kirkkokatu. Katutöiden arkeologinen valvonta välillä Saaristonkatu-Sepänkatu 2020. Tutkimusraportti.