Kaapelikaivannot tehtiin joko nykyisten hiekkakäytävien alle, tai nurmikkoalueiden reunaan. Nurmikoiden puolella moderni multakerros oli niin paksu, ettei n. 40–45 cm syvä kaivanto puhkaissut sitä. Hiekkakäytävillä modernia perustushiekkaa oli n 30–35 cm ja sen alta tuli Turun palon 1827 jälkeen tehty täyttö ja tasauskerros, joka oli tiili- ja laastiporon sekaista multaista hiekkaa. Tasauskerroksessa oli myös palossa rapautuneita kiviä, hieman hiiltä ja tiilien kappaleista erottui myös pieneksi mennyttä kattotiilisilppua. Vaihdettavien valaisinpylväiden perustuksena oli n. 70 cm syvälle ulottuvat graniittilohkareet. Vanhojen pylväänjalkojen poiston jälkeen uusien asentamiseksi kuoppia syvennettiin n. 90 cm syvyisiksi maanpinnasta. Kaivantojen seinistä tai pohjista ei havaittu paikalleen muodostuneita kulttuurikerroksia eikä Turun paloa vanhempia rakenteita.
Ladattava tiedosto saattaa sisältää kuvia, karttoja tai muita sisältöjä jotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöä varten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.