 |
| Lappi | |
| Utsjoki | |
| Kenestupa | 203187 |
| Kiinteistötunnus: | 890-401-97-0; |
| Nykykäyttö: | matkailu |
| Kulttuurihistoriallinen tyyppi: | Hallinto |
 takaisin |
|
 Kuvaus |
| Kuvaus |
| Utsjoen postipolun varrella on säilynyt valtion rakennuttamia, postimiesten yöpymispaikaksi tarkoitettuja postitupia. Kenestupa on yksi reitin tuvista. Pihapiirissä on kahden tuvan postitupa sekä hevostalli, jotka molemmat on kunnostettu matkailijoiden majoitustiloiksi. |
| Luonti: 7.12.2010 |
| Postitupa ja sen entinen talli sijaitsevat lähekkäin lähes avoimen tunturikoivujen reunustaman pihapiirin itälaidalla. Etäämpänä eteläpuolisella rinteellä on vuokrattavia majoitusrakennuksia, lähimpänä alarinteessä keittokatos. Pihapiirin länsilaidalla on leirintäalueen käytössä ollut maakellari. Näkymä luonnontilaiseen rantaan ja Kenesjärvelle on paikan tärkeä maisemallinen piirre. (Ote Museoviraston lausunnosta 15.10.2024 MV/01344/2024) |
| Luonti: 31.1.2025 Viimeisin muutos: 31.1.2025 |
| Historia |
| Historia |
| Kohde on osa sitä autiotupaketjua, jonka muodostavat Punainen tupa, Petsikkotupa, Mierastupa ja Kenestupa. Ensiksi mainittu on jo jouduttu siirtämään tienlevennyksen vuoksi Karigasniemen museoalueelle. On tärkeää, että vielä jäljellä olevat autiotuparakennukset säilyvät juuri niillä paikoilla, joka niille aikoinaan valittiin. Vain sillä tavalla säilyy todellinen käsitys entisajan poikkeuksellisen vaikeissa olosuhteissa toteutetun pohjoisen liikennekulttuurin tukiverkostosta, autiotupajärjestelmästä, joka on parhaiten maassamme säilynyt juuri tällä Kaamasen - Utsjoen välillä. (Ote lausunnosta 1998).
Valtio omistaa Kenestuvan ja sen vieressä olevan tallin. Maapohjan omistaa kuitenkin yksityinen (vuonna 1992 valtio vaihtoi maata). Maanvaihtosopimuksessa on valtio merkitty rakennusten omistajaksi, vaikka käyttöoikeus ja huoltovelvollisuus ovat maapohjan omistajalla. Rakennusten myynnistä on käynnissä neuvottelut. |
| Luonti: 7.12.2010 Viimeisin muutos: 9.12.2010 |
| Historia |
| Lapin kulttuuriympäristöt tutuksi -hanke
Inventoija Ursula Waltari 9.9.2004 Tallentaja Jouni S. Laiti 17.3.2006 Päivittäjä Päivi Magga 2006-10-26 Lapinmaa sai 1.10.1888 neljä uutta postiasemaa, yksi niistä oli Utsjoki. Reitin varrella oli valtion rakennuttamia, postimiesten yöpymispaikaksi tarkoitettuja postitupia. Postimiehet ruokailivat myös taloissa, kesäpaikoissa ja autiotuvilla. Postireitin varrelle oli rakennettu hirsitupia postimiesten ja kulkijoiden suojaksi. Utsjoen kylällä oli postitupa (kohde 890-13), etelään päin mentäessä oli Kenestupa (saameksi Ganešstohpu, kohde 890-7), Mierasjärven puolivälissä tupa (saameksi Gaskajárstohpu, ei inventoitu, x 3508687, y 7718631), Petsikolla tupa (saameksi Beazet stohpu, kohde 890-1) ja Berunámmirin tupa Petsikon eteläpuolella, joka on siirretty pois ( Berunámmir stohpu, kohde 890-6). Petsikkotupa LKYT 890-1, nyk. omistaja Saamelaismuseosäätiö, Berunámmir LKYT 890-6, vanha postitupa joka siirretty Karigasniemeen, nyk. omistaja Deanu Kultur ja Musea Kenestupa LKYT 890-7, nyk omistaja Kenestuvan leiri; Utsjoen postitupa LKYT 890-13, nyk. omistaja Utsjoen kunta Posti kuljetettiin Kaamasesta Utsjoelle kesäisin jalan, välillä soutaen ja talvisin porolla tai hiihtäen. Tämä 103 km:n reitti kuljettiin joka toinen viikko, myöhemmin kolmen postimiehen voimin kolme kertaa viikossa kumpaankin suuntaan. Vesiosuuksilla oli veneitä käytettävissä. Kesällä 1940 koko polku kunnostettiin polkupyörällä ajettavaksi. Autotie valmistui Syysjärvelle 1938 ja Utsjoelle 1958, jolloin alkoi säännöllinen postiautoliikenne. Kenestupa oli yksi reitin tuvista. Nykyinen omistaja on tullut tähän kohteeseen vuonna 1981. Pihapiirissä on kahden tuvan postitupa sekä hevostalli, molemmat on kunnostettu, ja ovat nykyään matkailijoiden majoitustiloina (kummassakin tuvassa on kerrossängyt, tilaa 4 hengelle tupaa kohden) Kenestuvan Leiri –yrityksellä. Tallin majoitustilat ovat myös 4 hengelle. Postitupa on kaksi osanen, molemmat tuvat ovat toistensa peilikuvia. Tallin katon omistaja on itse kunnostanut. Leirintäalueen vastaanottokeskus on tuhoutunut tulipalossa ja toiminnan jatkumisesta ei ole varmuutta. Omistajan tavoite on kunnostaa ikkunat sekä uusia alimmat hirret. Postituvan katto on jo korjattu. Lappiin saatiin 1.10.1888 neljä uutta postiasemaa, yksi niistä oli Utsjoki. Valtio on aikanaan rakennuttanut postituvan ja tallin postimiesten yöpymispaikaksi. Sauna palvelee matkailukäytössä Kenestuvan Leiri – yrityksen asiakkaita. TVH:n rakentaessa 1950 luvulla tietä Utsjoelle (tie valmistui 1958) on tämä inventoitu sauna rakennettu tietyömiesten silloiseen tukikohtaan Kenesjärvelle. POSTIPOLKU Yksi osa vanhasta postipolusta, korkean Kenespahdan ylittävä osa, on kunnostettu. Polkua on käytetty jo 1700-luvulla. Polku on noin kuusi kilometriä pitkä kulkien Kenesvaaran yläosissa lähellä Kenesjärveen laskevaa jyrkännettä järven itäpuolella. Polku lähtee Kenestuvan kohdalta jatkuen Buksaljávrin eteläpäähän. (Kunnostetun polun päät, Buksaljávri x 3501893, y 7738561, Ganešstohpu 3503491, y 7733418). Yksi polun osa on Kidisjoella, se merkitty yksityiseksi rasitteeksi. Polku kulkee Ovllá Per Niilla/ Niiles Länsmanin pihan vierestä itäpuolelta. Rasite on hyväkuntoinen, lankkurakenteiset sillat ja siltakiveykset on entistetty Museoviraston toimesta 1980-luvulla. Sillat kantavat korkeintaan mönkijän, moottorikelkan tms. (x 7745106, y 3500848). Polku jäi pois käytöstä 1958, kun autotie Utsjoelle valmistui. Polku jäi suurelta osin valmistuneen tien alle. - Lapin kierros, Arktisen keskuksen säätiö, 1986 - Lapin rakennusperintö 1984; Utsjoen postipolku kohde 21.40 ja Kenesjärven postitie kohde 21.8 - Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt kohde 100 - Lapin kulttuuriympäristöohjelma kohde 8 |
| Luonti: 20.2.2012 Viimeisin muutos: 20.2.2012 |
| Historia |
| Kenestuvan postituvan rakentaminen liittyy Utsjoelle vuonna 1888 perustettuun postiasemaan, joka oli yksi Lappiin tuolloin perustetusta neljästä postiasemasta. Postia alettiin kuljettaa Inarin Kaamasesta Utsjoelle vesi- ja polkureittiä pitkin. Reitin varrelle valtio rakensi postimiesten yöpymispaikaksi tarkoitettuja postitupia, joista Kenestupa oli yksi. Reitin postituvista on Kenestuvan rinnalla säilynyt Petsikon tupa ja Mierastupa.
Kenestuvan postitupa oli alkuperäisessä käytössään siihen saakka, kunnes tie Utsjoelle valmistui vuonna 1958 ja postiautoliikenne alkoi. Tämän jälkeen Kenestupa tarjosi yösijan kulkijoille ja muun muassa rajajääkäreille. Aluetta vuokrannut yrittäjä perusti ja raivasi tuvan ympäristöön leirintäalueen viimeistään vuonna 1972. Taustalla oli yksityisautoilun mahdollistama telttailun suosio ja tähän liittyvä palveluiden kasvu 1960-luvulta alkaen myös Lapissa. Kenestuvan postitupa ja sen talli varustettiin matkailijoiden majoitustiloiksi. Kenestuvan postituvan rakennukset ovat osa majoituspalveluja tarjoavan yrityksen toimintaa edelleenkin vaikkakin tällä hetkellä vailla käyttöä. (Ote Museoviraston lausunnosta 15.10.2024 MV/01344/2024.) |
| Luonti: 31.1.2025 Viimeisin muutos: 31.1.2025 |
| Lähteet |
| Aineistoa RHO:n arkistossa. Museovirasto. |
| Luonti: 13.12.2010 |
| Suojelu |
| Suojelun väline: | Laki rakennusperinnön suojelemisesta |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Päätösviranomainen: | |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: Lapin ELY-keskus on asettanut suojeluasian vireille omasta aloitteestaan. Museovirasto antoi rakennusperintölailla suojelua puoltavan lausunnon 15.10.2024 (MV/01344/2024).
Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen suojeli päätöksellään 20.12.2024 LAPELY/3204/2024 Kenestuvan postituvan, entisen tallin ja pihapiirin. - Päätös ei ole vielä marraskuussa 2025 lainvoimainen. Lapin ELY-keskus on lähettänyt uudelleen jakeluna 18.11.2025 uutta naapurien kuulemista varten 20.12.2024 tekemänsä suojelupäätöksen Kenestuvasta. |
|
| Luonti: 31.10.2024 Viimeisin muutos: 19.11.2025 | |
 Rakennukset ja rakennelmat |
| Postitupa |
|
||||||||||
| Kuvaus |
| Postituparakennuksen runko on veistetyistä hirsistä, lyhytnurkkainen ja vuoraamaton. Rakennuksessa on uralautakatto ja betonisokkeli, mahdollisesti luonnonkivisen kivijalan reunuksena. Itäsivulla on vanhat lautaovet puuportaineen ja ulkovalaisimineen. Länsisivulla on kaksi neliruutuista tuvanikkunaa. Sisätilat muodostuvat kahdesta symmetrisestä hirsipintaisesta tuvasta, joiden välinen sisäovi on hirrenpätkillä suljettu. Kummassakin on kiinteät kerrossängyt neljälle yöpyjälle. Tuvissa on lankkulattia ja lomalaudoituksella tehty sisäkatto. Tupien kiinteänä alkuperäisluonteisena sisustuksena on Lapin piisit, joiden uudempaa rakennetta ovat ainakin seinään kiinnittyvät tiilimuuraukset. 1960-luvulla otettuun lehtikuvaan verrattuna piisit ovat nykyisellään muokattuja mutta hahmoiltaan perinteisiä. Molempien tulisijojen yhteydessä on kiinteät tulistelurakennelmat (raakut), jotka koostuvat puisesta pystytolpasta ja niihin kiinnitetyistä kahdesta vaakatasoisesta rautaisesta pannukoukusta.
(Ote Museoviraston lausunnosta 15.10.2024 MV/01344/2024) |
| Luonti: 31.1.2025 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Laki rakennusperinnön suojelemisesta |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Päätösviranomainen: | |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: Lapin ELY-keskus on asettanut suojeluasian vireille omasta aloitteestaan. Museovirasto antoi rakennusperintölailla suojelua puoltavan lausunnon 15.10.2024 (MV/01344/2024).
Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen suojeli päätöksellään 20.12.2024 LAPELY/3204/2024 Kenestuvan postituvan, entisen tallin ja pihapiirin. |
|
| Luonti: 31.1.2025 | |
|
||||||||||||||
|
|||||||||||
| Talli |
|
||||||||||
| Kuvaus |
| Entinen talli on vuoraamaton, lyhytnurkkainen hirsirakennus. Siinä on uralautakatto ja betonisokkeli, mahdollisesti luonnonkivisen kivijalan reunuksena. Seinissä on kolme yksiruutuista ikkunaa. Pienarakenteisessa lankkuovessa on käsin taotut oven saranat ja edustalla puuporras. Sisällä on kiinteä kerrossänky neljälle yöpyjälle. Sisätilat on uudistettu, muun muassa paneelivuorattu ja tulisijasta riisuttu ilmeisesti leirintäaluekäytön aikana.
(Ote Museoviraston lausunnosta 15.10.2024 MV/01344/2024) |
| Luonti: 31.1.2025 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Laki rakennusperinnön suojelemisesta |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Päätösviranomainen: | |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: Lapin ELY-keskus on asettanut suojeluasian vireille omasta aloitteestaan. Museovirasto antoi rakennusperintölailla suojelua puoltavan lausunnon 15.10.2024 (MV/01344/2024).
Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen suojeli päätöksellään 20.12.2024 LAPELY/3204/2024 Kenestuvan postituvan, entisen tallin ja pihapiirin. |
|
| Luonti: 31.1.2025 | |
|
||||||||||||||
| Ladattava tiedosto saattaa sisältää kuvia, karttoja tai muita sisältöjä jotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöä varten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta. | |
| Linkit Museoviraston muihin aineistoihin |
|
||||||||||||||||||||
 |
| × | ||
| < |
|
> |
Kenestupa 890010041, asuinpaikat, työ- ja valmistuspaikat