Kulttuuriympäristön palveluikkuna

siirry kartalle	omat tiedot
på svenska


	ARKEOLOGISET KOHTEET

	kiinteä muinaisjäännös
	mahdollinen muinaisjäännös
	muu kulttuuriperintökohde
	havaintokohde
	löytöpaikka
	luonnonmuodostuma
	poistettu kiinteä muinais- jäännös (ei rauhoitettu)
	muu kohde

	kunta



	vanha kunta


	maakunta


	tyyppi

	tyypin tarkenne


	ajoitus


	vedenalainen kohde


	kohdenimi


	kohdetunnus


	valtakunnallisesti merkittävä arkeologinen kohde VARK





	kohteet maakunnittain
	kohteet vastuumuseoittain
	kohteet ELY-keskuksittain


Siuntio
kiinteä muinaisjäännös
Suitian (Svidja) kartano	1000009082


Tyyppi:	asuinpaikat kartanot
Ajoitus:	historiallinen, ei määritelty
Ajoitus:	keskiaikainen, ei määritelty
Ajoitus:	kivikautinen, ei määritelty

Tallennusperuste:	muinaismuistolaki 295/1963
Paikkatietoselite:	Kartanon päärakennuksen koordinaatit

takaisin

Koordinaatit

Kuvaus

Suitian tila mainitaan lähteissä ensimmäisen kerran vuonna 1420. Ensimmäinen tunnettu omistaja oli Björn Ragvaldsson. Häneltä kartano siirtyi valtaneuvos Joakim Flemingille noin vuonna 1494. Hänen poikansa Erik Fleming rakennutti 1540-luvulla kartanon kivisen päärakennuksen, jonka kellarikerros ja ensimmäinen asuinkerros kuuluvat yhä osana nykyistä kartanolinnaa. Kartanoon kuului jo tuolloin myös nelikenttäinen puutarha, jonka maarakenteet ovat edelleen nähtävissä. Puutarha oli Suomen ensimmäisiä. Erikin poika, valtakunnanmarski Klaus Fleming peri kartanon vuonna 1560 ja piti sitä pääkartanonaan. 1600-luvun ajan kartano oli lähes asumaton lukuun ottamatta vuosia 1664-1679. rappeutunutta päärakennusta kunnostettiin 1700-luvun jälkipuoliskolla, jolloin myös sivurakennus rakennettiin. Nykyinen ulkoasu on August Wreden kaudelta 1890-luvun lopulta, jolloin päärakennuksen länsipuolelle rakennettiin keittiösiipi.

Kartanolinnan kunnostustöihin liittyen tehtiin sen pihapiirissä ja kellarissa 1990-luvun jälkipuoliskolla laajoja arkeologisia tutkimuksia. Keittiösiiven alta ja länsipuolelta löytyi ainakin kolmen puurakennuksen jäännöksiä 1400-1600-luvuilta ja on oletettavissa, että rakennusjäännöksiä on lisää keittiösiiven ympäristössä, sivurakennuksen länsipuolella sekä kartanon ja myllynraunion välisellä alueella. Myös linnan kellarissa on edelleen tutkimattomia kulttuurikerroksia. Paraatipihalla ei käytännössä ollut säilyneitä kulttuurikerroksia. Keittiösiiven tuntumasta on löytynyt myös kivikautisen asuinpaikan jäännöksiä.

Kartanon länsipuolella on kivisen myllyn raunio 1600-luvulta sekä siihen liittyvän patoaltaan jäännökset.

Kohde tarkastettiin vuoden 2014 inventoinnissa. Suitian kartano on nykyisin Senaatti-kiinteistöjen omistuksessa ja myytävänä. Kohteesta on puuttunut aiemmin muinaisjäännösalueen aluerajaus ja se tehtiin vuoden 2014 inventoinnissa. Aiempien tutkimusraporttien ja vuonna 1996 kaivauksia johtaneen Marianna Niukkasen haastattelun perusteella, on muinaisjäännösalueeksi rajattu kartanon lisäsiiven ja lisärakennuksen välinen ja siitä länteen oleva alue. Tällä alueella on mahdollisesti säilynyt sekä kivikautisia että historiallisia kulttuurikerroksia.

Luonti: 16.10.2007 Viimeisin muutos: 24.3.2015

Tutkimukset

näytä/piilota linkit muihin aineistoihin

Linkit Museoviraston muihin aineistoihin

kopioi linkki tälle sivulle:

kysy tai anna palautetta tämän kohteen tiedoista

Ladattava tiedosto saattaa sisältääkuvia, karttoja tai muita sisältöjäjotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöävarten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.

ARKEOLOGISET KOHTEET

Suitian (Svidja) kartano