Museovirasto
KULTTUURIYMPÄRISTÖN PALVELUIKKUNA
 
siirry kartalle omat tiedot
 
   
 

HOIDETUT
KULTTUURIYMPÄRISTÖKOHTEET

ohjesivu
   
   
   
   
   
   
   
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
  -
   
 
   
 
 
  hoitokohteet maakunnittain
  hoitokohteet vastuumuseoittain
  hoitokohteet ELY-keskuksittain
   
 
Valkeakoski
Rapola 999000244
Perustiedot
Osan nimi: Kartanoympäristö / Pakarin ja saunan ympäristö
Tunnus: *IX, XIII
Pinta-ala: 0.50 ha
Yleiskuvaus
Aluetta ei ole tutkittu tarkemmin arkeologisesti, mutta topografisesti se voi kuulua eteläpuolisella pellolla sijaitsevaan rautakautiseen asuinpaikkaan (Timilä I). Keskiajalla paikalla on voinut sijaita joku Rapolan kylän tonteista. Se on kuitenkin 1559 perustetun Timilän tilan varsinaisen tonttimaan ulkopuolella. Vuoden 1642 tiluskartassa se on merkitty sekametsäksi ja ollut ilmeisesti laidunmaata. Vuoden 1764 isojakokartassa paikalle on merkitty Timilän tilan työväentorppa (Arb:Torp). Nykyinen sauna on rakennettu viimeistään 1900-luvun alussa ja sen pohjoispuolella on sijainnut myös muita tilan talousrakennuksia. Rakennusten kivijalkoja on yhä paikoin näkyvissä. Pakarirakennus eli prännirivi ja pulpettikattoinen parviaitta on rakennettu 1800-luvulla.

Rakennusten ympäristöt olivat vuonna 1993 varsin umpeenkasvaneita. Seinien vieressä kasvoi puita, joiden oksat ulottuivat rakennusten vesikatoille tuhoten niitä pikkuhiljaa. Perustat olivat tiheän kasvillisuuden peitossa ja siksi alimmat hirsikerrat olivat jatkuvasti kosteina. Prännirivin ja parviaitan edustat olivat myös heinittyneitä. Erityisesti pujo (Artemisia vulgaris), timotei (Phleum pratense) ja ukonputki (Herachleum sphondylium) olivat vallanneet alaa.

Saunan ympäristön huomiota herättävin puu on Rapolankujan reunassa kasvava vanha, noin 150-vuotias hopeapaju (Salix alba). Saunan ympärillä kasvaa erittäin runsaasti palsamipoppelia (Populus balsamifera) ja vaahteraa (Acer platanoides), jotka kasvavat myös Pakarin ja luhtiaitan takarinteessä. Lisäksi saunan ympäristössä kasvaa mm. punaherukkaa (Ribes rubrum)ja kynäjalavaa (Ulmus laevis), joista viimeksi mainittu on rauhoitettu. Alueen pintakasvillisuus edustaa lehdon lajistoa, joista voidaan mainita mm. mustakonnanmarja (Actaea spicata). Rapolankujaan rajoittuvalla valoisalla reunavyöhykkeellä kasvaa mm. peurankelloa (Campanula glomerata), maitohorsmaa (Epilobium angustifolium), ahdekaunokkia (Centaurea jacea), ukonputkea (Herachleum sphondylium) ja juhannusruusua (Rosa pimpinellafolia). Prännirivin ja parviaitan edusta on avointa pihanurmea. Prännirivin lounaisseinän edustalla on näyttävä ritarinkannusesiintymä (Delphinium cf. Elatum) ja kulmassa kasvaa sulkaterttuseljapensas (Sambucus racemosa Laciniata).
Rajaus
Alue sijaitsee Rapolan kartanon pihan pohjoispäässä. Kooltaan se vain 0,5 hehtaaria. Lännessä ja pohjoisessa se rajautuu Rapolankujaan, idässä yksityiseen kesämökkitonttiin ja kartanolle nousevan tiehen. Etelässä se rajautuu pakarin ja parviaitan etupihan poikki Rapolankujaan. Kartanon pihaan vievä pohjoinen tieura halkaisee alueen. Kasvikartoituksen tulosten perusteella osa-alueet ovat hyvin eriluontoisia. Ne ovat yhteisen historiallisen maankäyttötapansa ja hoitokäsittelynsä vuoksi luettu yhdeksi kokonaisuudeksi.

Metsänhoitosuunnitelman kuvio 56 on osittain päällekkäinen osa-alueen IX kanssa.
Tavoitteet
Hoidon ensisijaisena tavoitteena on ollut poistaa liian lähellä rakennuksia kasvavaa puustoa ja kasvillisuutta ja pitää niiden ympäristön kasvillisuus matalana.

Rakennusten ympäristöjä on raivattu vuosina 1995-7. Talvella 1997 on kaadettu rakennuksia haittaava puusto ja vuosina 1997-99 on poistettu yksittäisiä puita tarpeen mukaan. Vuonna 1998 poistettiin vanhojen puiden (mm. hopeapaju, vaahterat) huonokuntoisia ja kuolleita oksia. Vuonna 1998 syysmyrsky kaatoi aittojen takarinteestä suuren rauduskoivun. Kesällä 2001 rakennusten ympäriltä on poistettu vaahteroita ja pihlajia. Lisäksi alue on niitetty vuosittain. Prännirivin ja luhtiaitan edusta on niitetty 1-2 kertaa kesässä.

Tehtävät toimenpiteet: Puuston kuntoa tulee tarkkailla vuosittain. Erityisesti pakarin takana ylärinteessä olevat vanhat vaahterat ovat huonokuntoisia, mutta myös alueen rauduskoivuissa esiintyy lahottavaa pakurikääpäsientä. Alue tulee niittää 1-2 kesässä ja raivata vuosittain noussut vesakko. Saunan ympäristön raivauksissa on huomioitava kynäjalavapensaat. Koska saunan vieressä Rapolankujan varressa kasvavan vanhan hopeapajun kunto heikkeni vuonna 2001, on sille tehtävä nuorennusleikkaus poistamalla suuret oksat.

© Museovirasto
saavutettavuusseloste
tietosuojaseloste