Museovirasto
KULTTUURIYMPÄRISTÖN PALVELUIKKUNA
 
siirry kartalle omat tiedot
 
   
 

HOIDETUT
KULTTUURIYMPÄRISTÖKOHTEET

ohjesivu
   
   
   
   
   
   
   
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
  -
   
 
   
 
 
  hoitokohteet maakunnittain
  hoitokohteet vastuumuseoittain
  hoitokohteet ELY-keskuksittain
   
 
Helsinki
Vartiokylän linnavuori 91400004
Perustiedot
Osan nimi: Maailmansodan linnoitteet
Tunnus: 3
Pinta-ala: 0.60 ha
Yleiskuvaus
Alue on karuhkoa joutomaata linnavuoren pohjois- ja koillisosassa, osittain myös itä- ja länsirinteessä. Pohjoisessa ja idässä sijaitsevat haudat tulipesäkkeineen ja portaineen, lännessä on luola siihen liittyvine yhdyshautoineen ja idässä yhdyshauta, joka on osin kallioon louhittua. Luola on suljettu ja sen oviaukko on vaurioitunut, ulko- ja sisäpuoli on kauttaaltaan sotkettu töhryin. Kallion alemmalla terassimaisella tasanteella on suojahuone räjäytettyine kattoineen ja yhdyshautaa, suojahuoneita on myös koillisosassa linnoitusaluetta. Terassimaisella tasanteella on lisäksi lyhyt pätkä melko suurista kivistä koottua vallia, joka saattaa liittyä maailmansodan linnoittamiseen. Alueella voi myöskin sijaita esilinna, mihin valli saattaa liittyä (ks. tarkemmin hoitoraportti 2008).

Alueen valtapuusto on harvahko paitsi pohjoisreunaa, missä on paikoin runsaasti kuusta. Luoteessa hautojen ulkopuolella on tiheähkö vesakkovyöhyke, joka muodostaa näkösuojan omakotitalotonteille. Vesakkovyöhyke muodostaa näkösuojan myös pohjoiseen viheralueelle päin. Luolan edustan kumpareella on vesakoitunut alue, jota ei ole toistaiseksi raivattu. Alue vesakoituu kauttaaltaan melko helposti ravinteikkuuden vuoksi. Kenttäkerros on pääosin kuivan ja tuoreen kankaan lajeja. Erityisesti länsi- ja pohjoisosan hautoihin ja niiden ympäristöön on tuotu läheisistä taloista puutarhajätettä kompostoitumaan. Osa pohjoisista haudoista on kaivettu esiin hoidon alkuvuosina (J. Moisanen).

Kallion terassimaisella laajentumalla on vähäinen valtapuusto ja jonkin verran pensaskerroksen kasvillisuutta. Kenttäkerroksen kasvillisuus on melko rehevä, vaikka mineraalimaakerros on suhteellisen ohut. Alueella on pienalainen kallioketo, missä kasvaa mm. pölkkyruohoa.

Rajaus
Alue rajautuu lännessä, pohjoisessa ja idässä kallio- ja maakumpareen tyveen sekä naapuritontteihin käsittäen hoidetun alueen pohjois- ja itäosat muinaislinnan vallin ulkopuolella.

Rajaus perustuu maanomistukseen sekä muinaismuistolain mukaiseen muinaisjäännöskokonaisuuden rajaamiseen.
Tavoitteet
Hoidon yleistavoitteena on linnoiterakenteiden avoimina sekä havaittavina pitäminen. Lisäksi seurataa niiden kuntoa säännöllisin väliajoin.

Maisemanhoidon menetelmistä korostuvat maastonsiivous, vesakonraivaus, niitto ja yksittäisten puiden poisto. Ketoalue niitetään kerran kesässä myöhästettynä niittona. Luoteispuolella olevan kaupungin omistaman tontin ja hoitoalueen rajalle jätetään jätetään kuitenkin tiheähköä vesakkoa näkösuojaksi.

Muinaisjäännöksen rakenteiden kunnostamisessa korostuvat rakenteiden kunnon seuranta, rakenteiden tukeminen sekä humustäytöt tarpeen mukaan ja eroosiontorjunta kasvipeittein ja kulunohjaimin. Lisäksi seurataan luolan ulkobetoniseinien sekä kalterioven kuntoa. Betoniseinää puhdistetaan mahdollisuuksien mukaan graffitinpoistoainein. Mahdollisesti seinämä on suojamaalattava betonisokkelimaalilla töhrimisen takia, mutta toimenpidettä harkitaan toistaiseksi.

Varustamisessa korostuu kulkuportaiden ja ylitysten rakentaminen tarpeen mukaan.

© Museovirasto
saavutettavuusseloste
tietosuojaseloste