 |
| Eurajoki | |
| Kaunissaari | 999000115 |
| Hoitoalue: | Satakunta |
| Hoitotaho: | ei määritelty |
| Ajoitus: | historiallinen |
| Tyyppi: | muinaisjäännösryhmät |
| Koordinaatit: | ETRS-TM35FIN P: 6801445 I: 207148 |
| Pinta-ala: | 2.20 ha |
| Peruskartta: | Olkiluoto 113209 |
| Luonti: 10.10.2007, Viimeisin muutos: 11.2.2015 | |
 takaisin |
|
 Yleiskuvaus |
| Kaunissaari sijaitsee Eurajoen edustalla aivan Eurajoen suistossa vain n. 200 m päässä Orjasaaresta ja Olkiluodosta. 33 hehtaarin suuruisessa saaressa sijaitsi vuosina 1874 - 1923 A. Ahlströmin perustama höyrysaha sekä vilkas teollisuusyhdyskunta kauppoineen, kouluineen ja työväen asuinrivineen. Saaren asukasluku oli suurimmillaan v. 1915, kun asukkaita oli yhteensä 313. Kaunissaaren sijainti oli sahateollisuudelle ihanteellinen: lähietäisyydellä oli runsaasti hyödyntämiskelpoisia metsävarantoja ja Eurajoki toimi luonnollisena uittoväylänä raaka-aineelle. Kaunissaaren pohjoisrannan luonnonsatamassa voitiin lastata yli viiden metrin syvyydessä kulkevia laivoja ja sieltä johti suora väylä avomerelle. Käytännössä kaikki Kaunissaaressa asuneet ihmiset työskentelivät sahalla, lisäksi sahalla ja lastaustöissä kävi runsaasti tilapäistyöväkeä mantereelta. Sahan tuotanto oli suurimmillaan vuonna 1920, jolloin laivattiin 47 000 kuutiota puutavaraa.
Sahaustoiminta loppui Kaunissaaressa vuonna 1923, koska kohtuullisella kuljetusetäisyydellä sijaitsevat hakkuukypsät metsät loppuivat. Puutavaran uitto ja lastaus kuitenkin jatkuivat ja mm. Kaunissaaren koulu oli toiminnassa vuoteen 1933 saakka. Toiminnan vähitellen 1930 - 1940 lukujen kuluessa päättyessä koko saari autioitui. Hirsirakenteiset asuinrakennukset siirrettiin Porin Pihlavassa sijaitsevalle Ahlströmin sahan työntekijöiden asuinalueelle Halssiin. Viimeinen pitkään saaressa yksin asunut asukas siirrettiin Kaunissaaresta Eurajoen vanhainkotiin v. 1952. Luontoa ja ympäristöä ei Kaunissaaressa ole sahatoiminnan loppumisen jälkeen ihmisen toimesta juurikaan muokattu. Asumisesta ja teollisesta toiminnasta jääneet jäljet ovat kuitenkin vielä hyvin havaittavissa: rakennuksien kivijalat ja uunien ja muurien perustukset erottuvat selvästi. Saaren itäkärki eli Risunokka on sahan jätepuusta ja kelteistä kerrostunut keinotekoinen 300 metrin pituinen lisäke, jonne kasvillisuus ei kaikkialle edelleenkään ole juurtunut. Kaunissaaren pohjoisreunalla on helposti löydettävissä saaren laaja ja tasainen tanssikallio, jonne monet ovat kaivertaneen nimikirjaimensa. Myös saaren satamasta ja lastauspaikasta on jäänyt jälkiä: laiturirakenteiden paaluja, laivojen kiinnitysrenkaita kalliossa sekä painolastihiekkaa. Kaunissaari onkin tunnettu painolastikasvillisuudestaan. Luontokohteena Kaunissaari kuuluu eteläisen Satakunnan arvokkaimpien joukkoon. Kaunissaareen on syntynyt poikkeuksellisen hieno ja monimuotoinen luonnonympäristö, johon kuuluu monia vaateliaita ja harvinaisia eläin- ja kasvilajeja. Eurajoen kunta hankki Kaunissaaren omistukseensa v. 1997 virkistys- ja retkeilyalueeksi kuntalaisille. |
| Luonti: 10.10.2007 Viimeisin muutos: 12.2.2010 |
| Osa-alueet |
| 1 Koko alue | 2.20 ha |
| Yleissuunnitelma |
| Laatija: | Leena Koivisto |
| Päiväys: | 11.10.2007 |
| Hoitotaho: | ei määritelty |
| Ympäristötuki: | ei myönnetty |
| Hoitotavoitteet |
| Museoviraston tavoitteena Kaunissaaren kunnostuksessa on lähinnä tukea Eurajoen kuntaa kohteen ylläpidossa ja erityisesti huolehtia perinnemaiseman hoidosta sekä seurata näkyvien rakenteiden eli rakennusten perusten jne kuntoa.
|
| Hoito-ohje |
| Niitetään vuosittain Kaunissaaren keto eli saaren keskiosassa sijainneen aukion, nk. torin, kohdalla kasvava kallioketo. Niittojäte haravoidaan ja kuljetetaan pois alueelta.
Mahdollisuuksien mukaan kierretään polut ja kunnostetaan tarvittavin kohdin. Tarkastetaan opastusrakenteiden kunto. Lisäksi voidaan tehdä Eurajoen kunnan pyynnöstä muitakin pienimuotoisa hoitotoimia, mikäli ne katsotaan välttämättömiksi. |
| Taustatiedot |
| Maisemamaakunta: | Satakunnan rannikkoseutu |
| Perinnebiotooppi (inventoitu): | Eurajoki, Kaunissaari (M+) |
| Luonnonsuojelualue: | Eurajoki, Kaunissaari |
| Selvitykset |
| Kaunissaaressa on erillisten projektien yhteydessä tehty useita luontokartoituksia, mm. putkilokasveista, sienistä ja käävistä sekä linnustosta. Näistä on koottu tietoja Kaunissaaren omille nettisivuille osoitteeseen http://www.rauma.fi/ymparisto/kaunisluo.htm
|
| Kirjallisuus |
| Kaunissaaren historiasta kirjassa "Kotiseutumme Eurajoki V" |
| Luonnonympäristö |
| Topografia | |
| Kaunissaari on laajuudeltaan vain 33 ha, mutta maastonmuodoiltaan melko vaihteleva. Saari on pituudeltaan yli 1,5 km mutta kapeimmasta kohdasta ainoastaan 200 m leveä. Länsiosassa saarta on kosteikkoja, saaren keskiosassa sitä vastoin on kalliota, joka pohjoisrannalla kaartuu melko jyrkästi suoraan mereen. Kaunissaaren itäkärki on lähes kokonaan sahan jätepuusta muodostunutta risukentää. |
| Kasvisto |
| Kaunissaaressa on lähes kaikkia Suomessa tavattavia metsätyyppejä. Yleisimpiä saaressa ovat koivuvaltaiset lehdot ja lehtomaiset kankaat. Rannoilla ja keskiosan kosteikossa on tervaleppälehtoja. Pohjoisrannan avokallioita hallitsevat ikivanhat, kilpikaarnaiset männyt, jotka kasvoivat paikalla jo sahatoiminnan aikaan. Pääosa puustosta on kasvanut saareen sahatoiminnan loppumisen jälkeen. Koska lehtipuiden elinikä on suhteellisen lyhyt, on metsissä jo komeita puuvanhuksia.
Saaren jätepuusta muodostuneen itäosan metsätyyppi vaihettuu uittomiesten kämpän luona kasvavasta suurruoholehdosta itäkärjen kuivaan kankaaseen. Katavankarissa on upeita vanhoja lehtoja ja lehtomaisia kankaita. Kaunissaaren keskiosassa on entisen torin kohdalla kaunis kallioniitty. Niityn kasvilajistoon kuuluu myös niin sanottuja painolastikasveja. Saaressa on myös pieniä, luontaisia merenrantaniittyjä, joiden kasvillisuus on mielenkiintoinen. Rantaniityillä kasvaa monia kauniisti kukkivia kasvilajeja, kuten rantasappea, ranta-alpea ja isolaukkua. |
| Eläimisto |
| Kaunissaari kuuluu Eurajoen suistoalueen osana kansallisesti tärkeiden lintualueiden eli FINIBA-alueiden joukkoon.
Kaunissaaren linnusto on saaren koko huomioon ottaen poikkeuksellisen runsas ja monipuolinen. Saaren metsien luonnontilaisuus ja luontotyyppien monipuolisuus ovat linnuston hyvinvoinnin avaintekijöitä. Erityisesti varpuslintulajisto on runsas, mutta myös monet muut linturyhmät ovat hyvin edustettuina. Tikkalinnuista Kaunissaaressa ovat pesineet yleisen käpytikan lisäksi pohjantikka, harmaapäätikka, palokärki ja uhanalainen pikkutikka. Petolinnuista Kaunissaaressa viihtyvät nimensä mukaisesti reheviä lehtimetsiä suosiva lehtopöllö ja vesien äärellä viihtyvä nuolihaukka. Koska Kaunissaaren metsät ovat luonnontilaisia, joukossa on vanhoja, jo lahoja puita. Suuret lahopuut tarjoavat elinympäristön myös monipuoliselle hyönteis-ja sienilajistolle. Runsas ja monipuolinen hyönteislajisto on monien ravintoketjujen tärkeä osatekijä, joka luo pohjan selkärankaisten eläinten, kuten lintujen, sammakkoeläinten ja matelijoiden runsaudelle. |
| Kulumisherkkyys |
| Kaunissaaren luonto ei ole nykyisellä käytöllä vaarassa kulua. Retkeilijöiden kuitenkin toivotaan liikkuvan merkityillä poluilla ja pidättyvän mm. kasvien ja painolastikivien keräilystä. |
| Käyttömahdollisuudet |
| Infotaulu: | muun tahon pystyttämä |
| Kyltti: | kyllä |
| Viitoitettu: | kyllä |
| Maankäyttö |
| Eurajoen kunta on hankkkinut Kaunissaaren omistukseensa virkistys- ja retkeilykäytttöön. |
| Varustus |
| Kaunissaaren retkeilyinfraa on rakennettu harkiten eri projektien avulla. Tällä hetkellä retkeilijöiden käytössä on kaksi laituria rantautumiseen, panttimaksua vastaan lainattava soutuvene, vuokrattavissa oleva tukkimiesten mökki, käymälät, useita nuotiopaikkoja polttopuineen, roska-astioita sekä merkityt luontopolut pikospuineen ja runsaasti saaren luonnosta ja historiasta kertovia opastauluja. |
| Käyttömahdollisuudet |
| Käyttömahdollisuudet erittäin hyvät. |
| Kulkuohjeet |
| Kaunissaareen pääsee ainoastaan veneellä. Rantautumista varten on kaksi laituria, toinen nk tukkimiesten kämpän edustalla saaren etelärannalla ja toinen, erityisesti suuremmille veneille sopiva saarenpohjoisrannalla.
Veneettömien retkeilijöiden käyttöön on kunta varannut soutuveneen, jonka saa käyttöön 20 euron panttimaksua vastaan kahvila HR Kala / Kahvila Merituulesta, Rummintie 38 Lapijoki. Saat pantin takaisin, kun palautat avaimen. HR Kala / Kahvila Merituuli on avoinna tiistai-perjantai 10-18 ja lauantaina 10-16, sunnuntai ja maanantai suljettuna. Puhelin 02-8682 282 ja 050-3205 465, avaimen voi varata myös ennakkoon puhelimitse Venen löytyy Kahvilan Merituulen rannasta. Ajo-ohje: Käänny valtatie 8:lta Olkiluodontielle. Olkiluodontien risteys on noin 6 kilometriä Eurajoen kirkonkylältä etelään päin. Aja 10 kilometriä Olkiluodontietä, niin oikealle kääntyy Rummintie. Aja Rummintietä HR-kala –opasteiden mukaan Rehelmän tilan pihaan. Vene on rannassa punaisen kalasavustamorakennuksen takana. Jätä polkupyöräsi/autosi alueelle niin, ettei siitä ole haittaa tilan liikenteelle. Varo pihaan ajaessasi lapsia ja kotieläimiä. Retkeilijät saavat pysäköidä pihaan yhden moottoriajoneuvon kerrallaan retkensä ajaksi. Rehelmän kalasavustamon yhteydessä on myymälä, josta voit ostaa kalaherkkuja retkievääksi. |
| Ladattava tiedosto saattaa sisältää kuvia, karttoja tai muita sisältöjä jotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöä varten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta. | |
|
|
|
|
 |
| × | ||
| < |
|
> |