|
|
| |
| Huittinen |
Hiukkavainionmäki |
| |
999000051 |
|
|
|
|
|
| Hoitoalue: |
Satakunta |
| Hoitotaho: |
ei määritelty |
| Ajoitus: |
rautakautinen |
| Tyyppi: |
hautapaikat, polttokenttäkalmistot |
| Koordinaatit: |
ETRS-TM35FIN P: 6791969 I: 269163
|
| Pinta-ala: |
0,10 ha |
| Peruskartta: |
Huittinen 211205 |
|
Luonti: 2.8.2005, Viimeisin muutos: 11.2.2015 |
|
 takaisin |
|
 Yleiskuvaus |
| |
Hiukkavainionmäen polttokenttäkalmisto sijaitsee Sampun kylässä Untonmäen asuntoalueella keskellä tiheää omakotiasutusta. Aikanaan kalmisto on sijainnut Sampun kylän peltojen ympäröimällä mäellä, josta suurin osa on jo 1800-luvun lopulla raivattu viljelykseen ja sittemmin tontitettu. 1960-luvulla alkanut ja aina 1990-luvulle jatkunut voimakas rakentaminen on lopulta muuttanut maiseman täydellisesti. Nykyisellään kalmisto sijaitsee lähes joka puolelta omakotitalojen ympäröimällä viheraluekaistaleella Mehiläisentien varressa. Talojen välisenä puistoalueena Hiukkavainionmäki on jäänyt lähes kokonaan vaille hoitoa ja kasvanut umpeen. Kalmistosta ei juuri ole maanpäällisiä merkkejä, ainoastaan joitakin isompia kiviä, osaksi ehkä paikalle ympäristöstä siirrettyjä. Keskellä mäkeä on pieni kalliopaljastuma.
Hiukkavainionmäen polttokenttäkalmistosta tehtiin ensimmäiset esinelöydöt pellonraivauksen yhteydessä jo 1880-luvulla ja toistuvien Muinaistieteelliselle toimikunnalle tulleiden irtolöytölähetysten jälkeen vuonna 1895 A. O. Heikel tutki osan kalmistosta. Myöhemmin mäen raivatussakin osassa maa seulottiin ja näin löydöt saatiin talteen. Koko kalmistoa ei ole tutkittu ja ilmeisesti ehjääkin kalmistokiveystä on alueella vielä jäljellä. Hiukkavainionmäen löytöaineisto on hyvin rikas ja monipuolinen. Tutkimuksissa ei yksittäisiä hautauksia voitu erottaa, mutta esineistössä on sekä koruja että aseita. Kalmisto ajoittuu 600- luvulta jKr aina viikinkiajan loppuun.
Hiukkavainionmäki on nykyisin Huittisten kaupungin omistuksessa. Asemakaavassa se on viheralueeksi määritelty muinaisjäännösalue, joka kuitenkin on jäänyt uusien rakennusten puristukseen ja ympäröivien tonttien takapihaksi. Alueen reunamille oli vuosikymmenten kuluessa kasaantunut erilaista puutarhajättettä ja pihojen koristekasvit ja puut olivat osin peittäneet muinaisjäännösalueen. Hiukkavainionmäki on kuitenkin helposti saavutettavissa oleva tutkimushistorialtaan ja löytöaineistoltaan rikas ja mielenkiintoinen kohde, jonka kautta esimerkiksi koululaisten on helppo tutustua oman paikkakunnan esihistoriaan.
|
|
| |
Luonti: 29.11.2005 Viimeisin muutos: 22.10.2007 |
|
| |
|
| Osa-alueet |
|
| Liitetiedostot |
| |
Ladattava tiedosto saattaa sisältää kuvia, karttoja tai muita sisältöjä jotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöä varten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta. |
| |
 |
Kasvillisuusselvitys, Aimo Nummi 2004 |
| |
|
| Linkit Museoviraston muihin aineistoihin |
|
Hiukkavainio, hautapaikat