HOIDETUT
KULTTUURIYMPÄRISTÖKOHTEET

Salo
Latokartano	586400010
Hoitoalue:	Varsinais-Suomi
Hoitotaho:	maanomistaja
Ajoitus:	historiallinen
Tyyppi:	muinaisjäännösryhmät
Koordinaatit:	ETRS-TM35FIN P: 6672102 I: 286747
Pinta-ala:	0.00 ha
Peruskartta:	Svenskby 201211
Luonti: 12.1.2000, Viimeisin muutos: 8.2.2021
takaisin

Yleiskuvaus

Kohde sijaitsee Latokartanosta n. 1,8 km etelään, Latokartanonkosken ja Kiskonjoen molemmin puolin. Latokartanon rautaruukki on sijainnut Kiskonjoen pohjoispuolella, n. 100 m vanhan myllykosken yläpuolella. Turkulainen kauppias Carl Johan Sallmén osti v. 1830 Kuuston ruukin ja siirsi vasarapajan Myllykosken rannalle. Latokartanon kosken alueella on useita historiallisen ajan rakenteita ja perustuksia. Hoitokohteina ovat vanhat myllyn, myllärintuvan ja kankivasarapajan perustukset. Tällä hetkellä v. 1905 puretusta vasarapajasta erottuu maastossa vain vähäisiä jälkiä. Pitkähkön joensuuntaisen rakennuksen sisällä on kulkenut n. 1,5 m leveä vesiränni, jossa vesirattaat ilmeisesti ovat olleet. Pajarakennuksen raunion koskenpuoleinen seinä on n. 1,5 m paksu ja noin metrin korkuinen harmaakivestä ladottu muuri. Muilta osin rakennuksen ulkomitat ovat vaikeasti hahmotettavat. Latokartanon suuri harmaakivestä ja slagtiilistä rakennettu mylly on rakennettu v. 1805, sen toiminta loppui v. 1962. Samoihin aikoihin purettiin myös patolaitteet. Myllyä vastapäätä joen toisella puolella on ollut vesisaha. Myllyn ja sahan alapuolella joen keskellä olevalla saarella oli vuosina 1848-74 viinanpolttimo.

Luonti: 1.1.1900

Yleissuunnitelma

Hoitotaho:	maanomistaja
Ympäristötuki:	ei myönnetty

Hoitotavoitteet

Myllyn rauniot ovat honkuntoiset ja säilyäkseen ne tarvitsevat vahvistamista ja tukemista (viesti välitetty RHOlle Kari nikkanen, Kari Gröbdahl ja Selja Flink kesällä 2007). Myllyn raunioden ja myllärin torpan raunioiden säilyminen on tärkeää, koska ne kertovat maiseman monimuotoisuudesta ja kerroksellisuudesta alueella.

Hoito-ohje

Rauniot pidetään avoimena puuvartisesta kasvillisuudesta ja heinittyneet alueet niitetään kerran kasvukaudessa. Maisemanhoidossa tulee huomioida, että alue kuuluu Naturaan ja maisemanhoidosta neuvotellaan sekä maanomistajien että ELYn kanssa.

Taustatiedot

Maisemamaakunta:	Lounainen viljelyseutu
Natura-alue:	x

Selvitykset

Kerttu Innamaa 1982: Perniön historia II. RHO:n kartoitus ja Erkki Härön suullisia tietoja 1996-97.

Luonnonympäristö

Eläimisto

Uhanalaiset: vuollejoki- ja jokihelmisimpukka

Käyttömahdollisuudet

Infotaulu:	ei määritelty
Kyltti:	ei
Viitoitettu:	ei

Maankäyttö

Esitetty Suomen Natura 2000 -kohteeksi. Perhokalastusaluetta.

Varustus

Luontopolku opastauluineen (luontopolkua hoitaa Perniön ympäristönsuojelulautakunta). Informaatiotaulu. Pysäköintialue. Tieopasteet. Grillikatos. Opasteet ovat huonokuntoisia ja polun rakenteita ei ole huollettu muutaman viime vuoden aikana.

Käyttömahdollisuudet

Soveltuu opetukseen. Soveltuu erinomaisesti matkailuun ja retkeilyyn. Alueella luontopolku. KÄYTTÖMAHDOLLSUUKSIIN VAIKUTTAA ALENTAVASTI SE, ETTÄ KENELLÄKÄÄN EI OLE KOKONAISVASTUUTA ALUEESTA. Museovirasto huolehtii tänä päivänä lähinnä myllärin torpan ympäristöstä.

Ladattava tiedosto saattaa sisältää kuvia, karttoja tai muita sisältöjä jotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöä varten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.

Linkit Museoviraston muihin aineistoihin

Arkeologiset kohteet muinaisjäännösrekisterissä  Latokartanonkoski 1000001613, työ- ja valmistuspaikat

kopioi linkki tälle sivulle: