HOIDETUT
KULTTUURIYMPÄRISTÖKOHTEET

Raasepori
Domargård 3 kartanonpaikka	220400022
Hoitoalue:	Uusimaa
Hoitotaho:	muu
Ajoitus:	keskiaikainen
Tyyppi:	asuinpaikat
Koordinaatit:	ETRS-TM35FIN P: 6661105 I: 312416
Pinta-ala:	0.64 ha
Peruskartta:	Dragsvik 201404
Luonti: 1.1.1900, Viimeisin muutos: 4.8.2011
takaisin

Yleiskuvaus

Kohdetta hoitaa Uudenmaan ympäristöpiiri ry:n Uhanalaisten lajien ja luontotyyppien hoitohanke vuodesta 2010. Kohde sijaitsee 3,2 km Karjaan rautatieasemalta eteläkaakkoon Domargårdin aukeassa peltomaisemassa. Kohde on päältä ja etelä- sekä itäreunalta avoin niittymäinen alue, jolta avautuu maisema pelloille, Lepinjärvelle ja Brobackan mäelle. Kumpareella on rakennusten perustuksia, kellari ja maakumpuja. Domargård on vanha rälssitila, joka mainitaan ensimmäisen kerran historiallisissa lähteissä 1300-luvun lopulla Nils Ingesson Dieknin yhteydessä. Tämä keskiaikainen kartano on mahdollisesti sijainnut samalla paikalla kuin nykyiset rakennusten rauniot, joissa näkyy usean eri rakennusvaiheen jälkiä. Nyt näkyvien raunioiden vanhimmat osat ovat mahdollisesti 1500-luvulta. Tällöin Domargård tuomitaan Carin Pederdotterille panttitilaksi. 1542 omistajana mainitaan Per Jacobsson, mahdollisesti Pederdotterin poika, ja hänen jälkeensä kartano säilyy 1700-luvun alkuun asti hänestä polveutuvalla Björnarm-suvulla. Vuoteen 1810 asti kartano oli Roselindt-suvulla, jonka jälkeen se vähitellen raunioitui. Vielä tällä vuosisadalla kartanon kellariholveja kerrotaan käytetyn perunakellareina. Tältä ajalta ovat myös kellareiden betonivahvistukset.

Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 4.8.2011

Osa-alueet

1 Koko alue

0.64 ha

Yleissuunnitelma

Laatija:	Päivi Maaranen
Päiväys:	12.12.2006
Hoitotaho:	muu
Hoitolupa:	myönnetty
Ympäristötuki:	ei myönnetty
Hoitolupanro:	22/305/2010

Hoitotavoitteet

Domargårdin keskiaikainen kartanopaikka on perusraivattu vuonna 1991, minkä jälkeen kohde on siirtynyt ylläpitävän hoidon piiriin. Kohteessa on tehty muutamaan otteeseen täydennysraivausta. Nykyisellään hoitoalue käsittää jokseenkin alun perin raivatun alueen; alueen laajentamiseen tai pienentämiseen ei ole tarvetta. Kartanonpaikan hoidon perusteluna on muinaisjäännöksen säilymisen vahvistaminen rakenteiden näkyvissä pitämisellä sekä rakenteiden kunnon seurannalla. Kohde on tutkittu kaivauksin - todennäköisesti osittain - ja kaivausten tulosten perusteella kohde on tieteellisesti merkittävä. Kohde ei ole varsinaisesti käyntikohde, mutta sitä hyödynnetään opetuksessa paikallistasolla. Hoidon yleistavoitteena on muinaisjäännöksen rakenteiden paljastaminen kasvillisuudesta sekä arvokkaan niitty- sekä arkeofyyttilajeja käsittävän niityn hoito. Hoidon erityistavoitteena on kohteen rakenteiden kunnon seuranta sekä kohteen turvalliseksi tekeminen kulkuesteiden ylläpidon avulla.

Hoito-ohje

Kohteen hoidossa korostuu maisemanhoito. Muinaisjäännöksen rakenteiden kunnostamiselle on vain pientä tarvetta. Kohteen varustamiseen muinaisjäännösmerkillä tai -taululla ei ole toistaiseksi kiireellistä tarvetta. Maisemanhoidossa korostuvat maastonsiivous, niitto ja vesakonpoisto. Maastonsiivouksen avulla poistetaan oksat, risut ym. suurempi maatuva jäte. Vesakonraivauksen avulla pidetään alue avoimena ja estetään niityn umpeenkasvua reuna-alueilla. Niitto tehdään 1-2 kertaa kesässä, toinen niitto ns. myöhästettynä niittona. Niittojäte poistetaan alueen köyhdyttämiseksi mutta niittojätteen annetaan siementää ennen poistoa myöhästetyn niiton yhteydessä. Muinaisjäännöksen rakenteita kunnostetaan tarpeen vaatiessa asettamalla kaivauksessa paljastettujen kivijalkojen kiviä takaisin paikalleen rakenteeseen. Alueella olevan kellarin kuntoa tarkkaillaan ja tarvittaessa sitä korjataan pienin laastikorjauksin. Kohteessa on yksi puinen turva-aitaus, jonka avulla estetään suora kulku kellarin suuaukolle ja katolle. Turva-aita tarkistetaan vuosittain ja korjataan tarvittaessa; turva-aita uusitaan tarvittaessa.

Taustatiedot

Maisemamaakunta:	Suomenlahden rannikkoseutu
Maisema-alue:	Snappertunanjoki - Fagervik
Perinnebiotooppi:	niitty

Selvitykset

Aimo Nummi tehnyt kasvillisuusselvityksen Karjaan Domargårdin alueesta 7.6. ja 16.8.2004.

Luonnonympäristö

Topografia

Ensimmäisen Salpausselän etumaastoa, mariininen korkokuva, jossa polygeneettisiä ja glasigeenisiä muodostumia. Loivaa, kumpuilevaa maastoa, jossa siellä täällä korkeampia kumpareita. Kallioperä: graniitti, granodioriitti, kvartsidioriitti Maaperä: mariiniset kerrostumat (savi), glasifluviaaliset (siltti ym.) ja glasigeeniset (moreeni) maalajitteet

Kasvisto

Rehevä niitty, runsasravinteinen. Harva pensaskerros, joitakin lehtipuita latvakerroksessa. Näkösuojana teiden puolella tiivis ja rehevä lehtipuuvesakko kohteen pohjois- ja länsirinteillä. Niittykasvillisuutta, joitakin vanhoja koristepensas- ja puulajeja. Kartoitettuja lajeja: iharuusu (Rosa mollis), orjanruusu (Rosa dumalis), humala (Humulus lupulus), mäkikaura (Avenula pubescens), pölkkyruoho (Arabis glabra).

Käyttömahdollisuudet

Infotaulu:	ei infotaulua
Kyltti:	ei
Viitoitettu:	ei

Maankäyttö

Kohde on joutomaata tien varressa ja peltojen ympäröimänä, ei välitöntä maankäyttöpainetta.

Varustus

Kellarin katto ja suuaukko on aidattu.

Käyttömahdollisuudet

Kohde on osa Lepinjärven ympäristön muinaisjäännöskokonaisuutta historiallisen ajan muinaisjäännöksenä. Lähellä sijaiitsevat Brobacka, Domargårdin muut muinaisjäännökset ja Lepinjärven ympäristö muinaisjäännösalueineen. Kohde soveltuu pienimuotoiseen matkailuun ja opetukseen, esim. monimuoto-opetukseen. Kohteen läheisyydessä ei ole parkkipaikkaa eikä kohteelle vie merkittyä tai vakiintunutta polkua.

Liitetiedostot

Ladattava tiedosto saattaa sisältää kuvia, karttoja tai muita sisältöjä jotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöä varten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.
	Rajauskartta 2008

Linkit Museoviraston muihin aineistoihin

Arkeologiset kohteet muinaisjäännösrekisterissä  Domargård kartanonpaikka 220010006, asuinpaikat

kopioi linkki tälle sivulle: