HOIDETUT
KULTTUURIYMPÄRISTÖKOHTEET

Raasepori
Sutarkulla	220400004
Hoitoalue:	Uusimaa
Hoitotaho:	ei määritelty
Ajoitus:	keskiaikainen
Tyyppi:	puolustusvarustukset, muinaislinnat
Koordinaatit:	ETRS-TM35FIN P: 6660098 I: 313412
Pinta-ala:	1.70 ha
Peruskartta:	Snappertuna 201407
Luonti: 1.1.1900, Viimeisin muutos: 5.8.2011
takaisin

Yleiskuvaus

Sutarkulla sijaitsee Läppträsketin järven eteläpuolella noin 5,8 km Karjaan kirkolta etelälounaaseen. Se muodostaa ympäristöstään kohoavan mineraalipeitteisen mäen. Ympärillä on loivasti kumpuilevaa peltomaata. Kokonaisuutena alue on sopusointuista maaseudun kulttuurimaisemaa. Sutarkullan muinaislinna on eteläisin Läppträsketin järven rannoilla sijaitsevasta neljästä muinaislinnasta. Se sijaitsee kolmelta sivultaan jyrkällä mäellä ja sen kallioiselta laelta avautuu näköala Läppträsketille. Sutarkullan mäen eteläreunaa kiertää levä maasta ja kivistä kasattu valli, jonka eteläpuolella on esilinnaksi tulkittu, reunoiltaan jyrkäksi viistottu terassi. Rakenteensa puolesta linnoitus on ajoitettu varhaiseen keskiaikaan. Vallin lisäksi mäellä on havaittu muita, epävarmoja kiveyksiä. Mäen länsirinteen suuntainen kylmämuurattu kivirakennelma on todennäköisesti myöhäinen, ehkä 1800-luvulla rakennettu aita. Linnan eteläpuoleiselta pellolta on löydetty pala rautakaudentyyypin keramiikkaa ja kvartsia. Sutarkullanmäen ympäristöstä on löydetty myös kiveyksiä ja kiviaitaa, mutta toistaiseksi niiden luonne ja ajoitus on epäselvä. Hoitoalue rajautuu topografisin ja maankäytöllisin perustein Sutarkullan mäen muodostavaan alueeseen.

Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 10.8.2009

Osa-alueet

1 Laki	0.00 ha
2 Eteläkärki	0.00 ha
3 Rinteet	1.70 ha
4 Valli ja esilinna	0.00 ha

Yleissuunnitelma

Laatija:	Päivi Maaaranen
Päiväys:	11.12.2006
Hoitotaho:	ei määritelty
Ympäristötuki:	ei myönnetty

Hoitotavoitteet

Sutarkullassa on tehty mittava perusraivaus vuosina 1991-1992, minkä jälkeen alue on siirtynyt ylläpitävän hoidon piiriin. Viime vuosina hoitotyö on toteutettu vähemmän intensiivisenä ja hoitoalue on jonkin verran pienentynyt alkuperäisestä. Hoitoaluetta ei pyritä laajentamaan nykyisestä. Kohteen hoidon perusteluna on kohteen säilymisen parantaminen koskien erityisesti linnan vallitusta ja sekä esilinnaa valleineen. Kohde on tieteellisesti merkittävä eikä sitä ole tutkittu minkäänlaisin kaivauksin. Kohde ei ole varsinaisesti käyntikohde, mutta sitä hyödynnetään opetuksessa paikallistasolla. Kohteen hoidon yleistavoitteena on linnoituksen rakenteiden kasvittomana pitäminen ja esilinnan sekä sen ympäristön umpeenkasvun estäminen. Hoidon erityistavoitteena on mahdollisten muinaisjäännöksen uusien, ennalta tuntemattomien rakenteiden löytämien ja dokumentointi hoitoalueella. Lisäksi etsitään mahdollisia arkeofyyttejä kasvillisuudesta.

Hoito-ohje

Sutarkullan hoidon menetelmissä korostuvat maisemanhoito. Muinaisjäännöksen rakenteiden kunnostamiseen ei ole tarvetta eikä niitä toistaiseksi uhkaa kävijäeroosio. Kohteen varustamiseen ei ole toistaiseksi kiireellistä tarvetta. Maisemanhoidon menetelmistä korostuvat maastonsiivous, vesakonpoisto, niitto sekä puuston hakkuu. Maastonsiivouksen avulla poistetaan vallista sekä esilinnan alueelta eloperäinen roska ja jätteet. Vesakonpoistossa keskitytään vallien, niiden rajaaman alueen, esilinnan sekä linnavuoren esilinnan puoleisen rinteen raivaamiseen pensaskasvillisuudesta. Pensaston käsittelemättä jättämisellä suojataan linnan lounaisosassa oleva mäyrän pesäpaikka. Esilinna ja vallit niitetään kerran kesässä ja niittojäte haravoidaan pois alueen maaperän köyhdyttämiseksi. Puuston hakkuun avulla kontrolloidaan valtapuuston koostumusta; kuusta poistamalla estetään maaperän happamoitumista, mäntyä suositaan lajistossa. Yksityiskohtaiset hoitotavoitteet ja –ohjeet on esitetty osa-aluekuvausten yhteydessä.

Taustatiedot

Maisemamaakunta:	Suomenlahden rannikkoseutu
Maisema-alue:	Snappertunanjoki - Fagervik
Luonnonsuojelualue:	koko linnamäen alue

Selvitykset

S. Seppälä 1996 inventointi.

Kirjallisuus

Olof af Hällström 1948: Karis Socken. Från forntiden till våra dagar. Sivut 65-67. Forsén, Björn & Moisanen, Jukka 1995: Svartån och den tidiga bebyggelsen runt denna. FM 1993. Sivu 38.

Luonnonympäristö

Topografia

KOhde sijaitsee 1. Salpausselän reunamuodostuman etumaastossa alueella, jossa polygeneettisten muodostumien välissä on loivasti kumpuilevia mariinisia kerrostumia. Korkokuvaa luonnehtii polygeneettinen korkuva. Kohde itse on mineraalimaalajien osittain peittämä polygeneettinen kohouma. Kallioperä on graniittia, ympäristössä granodioriittia ja kvartsidioriittia. Maaperä on glasigeenisen (moreeni) ja hienojen glasifluviaalisten (siltti) kerrostumien luonnehtima. Kohdetta ympäröivät mariiniset (savi), topografisia eroja tasaavat kerrostumat.

Kasvisto

Rinteet tuoretta ja kuivaa kangasta (MT ja VT) vaihdellen, kuitenkin normaalia paljon ravinteisempaa aluetta, sillä heinäkasvillisuuden määrä varsin suuri erityisesti esilinnan ympäristössä ja sen alla olevilla rinteillä. Valtapuuna mänty ja kuusi, pensaskerroksessa lehtipuulajeja. Mahdollisesti alueelle kertynyt humusta ja ravinteita ihmisen toiminnan vaikutuksesta. Kallion huipulla kalliokasvillisuus, valtapuuna mänty. Metsäkasvillisuus, kenttäkerros vahvasti heinävaltainen.

Eläimisto

Linnan loivassa eteläkärjessä asustaa mäyrä, jonka polusto risteilee linnan länsirinteellä.

Kulumisherkkyys

Kylmämuuratut vallit ja muut kivirakenteet eivät kestä päällä kulkemista.

Käyttömahdollisuudet

Infotaulu:	ei infotaulua
Kyltti:	ei
Viitoitettu:	ei

Maankäyttö

Ei rakennuspainetta tai metsänkäyttöpainetta.

Varustus

Polusto vuorella ja sen rinteillä on luontainen, ei rakennettu.

Käyttömahdollisuudet

On osa Karjaan alueen keskeistä muinaisjäännösaluetta Läppträsketin ympäristössä. Kohde soveltuu pienimuotoiseen opetuskäyttöön ja ekskursiokohteeksi. Hyödynnettävissä myös osana suunniteltua, järven ympäri kiertävää patikkapolkureittiä. Tiet kapeita ja huonosti automatkailuun soveltuvia. Tilojen kannalta automatkailu on huono vaihtoehto, koska tiet kulkevat usein pihapiireissä tai aivan niiden lähellä.

Ladattava tiedosto saattaa sisältää kuvia, karttoja tai muita sisältöjä jotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöä varten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.

Linkit Museoviraston muihin aineistoihin

Arkeologiset kohteet muinaisjäännösrekisterissä  Sutarkulla 220010015, asuinpaikat, puolustusvarustukset

kopioi linkki tälle sivulle: