 |
| Lappi | |
| Tornio | |
| Alatornion kirkko | 200614 |
| Kiinteistötunnus: | 851-420-17-77; |
| Kylä tai kaupunginosa: | PIRKKIÖ |
| Osoite: | Kirkonmäentie 85 95450 TORNIO |
| Kulttuurihistoriallinen tyyppi: | Uskonnon harjoittaminen |
| Ajoitus: | Rakentaminen 1794-1797 |
| Ajoitus: | Korjaus 1928-1929 |
| Ajoitus: | Korjaus 1958-1959 |
 takaisin |
|
 Kuvaus |
| Tornion seurakunnan pääkirkko. Myöhäiskeskiaikainen kivikirkko on laajennettu 1797 ristikirkoksi (Jacob Rijf), keskiaikaisen kirkon muuri on itäisen ristivarren osana. Kirkonpaikka on yksi pohjoiskalotin varhaisimmista. Tornionjoen suupuolella Pirkkiön saaren maisemakuvaa Paraisniemessä hallitseva Alatornion kirkko on yksi näyttävämpiä 1700-luvun kivikirkkoja Suomessa.
Keltaiseksi kalkittu kivikirkko on pohjamuodoltaan tasavartinen ristikirkko. Ristikeskuksessa on kahdeksankulmaiselta keskiyön auringon näköalatasanteeksi tarkoitetulta altaanilta kohoava lanterniiniin päättyvä kellotorni. Kirkon tornissa ylimmäisenä oleva piikki on yksi Struven mittausketjun tähtäyspisteistä, johon ulkopuoliset tähtäykset kohdistettiin. Struven ketju hyväksyttiin Unescon maailmanperintöluetteloon maailmanperintökomitean istunnossa 15.7.2005. Suomen alueelle mitattiin alkuaan yhteensä 83 pistettä. Näistä on valittu kuusi pistettä edustamaan ketjun Suomen osuutta. Ketjun piste TORNEA (Tornio) on kuvattu asiakirjoissa yksikäsitteisesti niin maantieteellisen sijaintinsa kuin muidenkin ominaisuuksiensa osalta. Mittaukset tähän “Nieder-Tornean” kirkkoon ja tästä kirkosta tehtiin tornia apuna käyttäen. Mittaukset Alatorniossa tehtiin 1842 ja 1851. Tornin huippu nousee noin 40 metrin korkeuteen merenpinnasta. Selkeäpiirteistä kirkkosalia kattaa lautaholvi. Alttari on ristikeskuksessa itäisen ja eteläisen ristivarren kulmauksessa. Saarnastuoli on sitä vastapäätä ja käynti sinne on suoraan itä- ja pohjoisristin välissä sijaitsevasta sakaristosta. Länsilehterillä olevat tukholmalaisen urkurakentamo Gren & Stråhlen tekemät 9-äänikertaiset urut vuodelta 1761 kuuluvat Suomen vanhimpiin. Urkuja on uudistettu vuonna 1899, jolloin osa äänikerroista uusittiin. Kirkkotarhassa on useita sotiin liittyviä muistomerkkejä. Vuoden 1918 kansalaissodan kuolevaa sotilasta esittävä sankaripatsas on vuodelta 1921. Viime sotien sankarihauta-alue on toteutettu arkkitehtien Yrjö Lindegren ja Aulis Blomstedtin laatiman suunnitelman mukaan, sankaripatsas on vuodelta 1959 (Kauko Räike). Suomen sodan 1808-1809 rasituksiin Alatornion alueella menehtynyttä n. 2 000 sotilasta on llisäksi haluttu kunnioittaa 1962 pystytetyllä muistomerkillä. Kirkkotarhan etelälaidassa oleva viljamakasiini on muutettu 1960-luvun alussa pitäjänmuseoksi. |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 7.8.2008 |
| Historia |
| Historia |
| Myöhäiskeskiaikainen, laajennus 1797. Sisäkorjaus ja maalaus 1959 (Thorvald Lindqvist), nykyasu 1982 (Matti Porkka) Alatornion kirkko on myöhäiskeskiaikaista itäistä ristivartta lukuun ottamatta rakennettu 1794-1797 Jakob Rijfin johdolla. Se on hänelle tyypillinen kustavilainen kirkko, jonka keskitornin jäsentely on saanut vaikutteensa Tukholman Adolf Fredrikin kirkosta. Kirkko on viimeksi kunnostettu 1982 arkkitehti Matti Porkan johdolla.
Alkuaan Luulajan kappeliksi jo 1300-luvulla perustettu Alatornio itsenäistyi 1400- luvun lopulla. Se on kuulunut Ruotsin kirkollisen hallinnon alaisuuteen aina vuoteen 1809 asti. Nykyisin seurakunta on vuonna 1974 tapahtuneen kuntaliitoksen jälkeen muodostetun Tornion seurakuntakuntayhtymän osa. |
| Luonti: 18.7.2012 |
| Lähteet |
| Reino Mähönen, Alatornion kirkko (1967).
Matti Porkka, Alatornion kirkon korjaus, Tornio. ARK 2/1983. Juhani Martikainen, Orglar i Finland från tiden 1600-1800. Deras byggare, historia, konstruktion och stil. Studia Musica 7. Sibelius-Akademin 1997. Markus Hiekkanen, The Stone Churches of the Medieval Diocese of Turku. Suomen muinaismuistoyhdistyksen aikakauskirja 101. 1994. |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 29.5.2008 |
| Suojelu |
| Suojelun väline: | Kirkkolaki näytä kirkkolain menettelyt |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: Ennen v. 1917 rakennetut kirkot. | |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 26.10.2008 | |
 Rakennukset ja rakennelmat |
| Kirkko |
|
||||||||||||||||
| Kuvaus |
| Tornion seurakunnan pääkirkko. Myöhäiskeskiaikainen kivikirkko on laajennettu 1797 ristikirkoksi (Jacob Rijf), keskiaikaisen kirkon muuri on itäisen ristivarren osana. Kirkonpaikka on yksi pohjoiskalotin varhaisimmista. Tornionjoen suupuolella Pirkkiön saaren maisemakuvaa Paraisniemessä hallitseva Alatornion kirkko on yksi näyttävämpiä 1700-luvun kivikirkkoja Suomessa.
Keltaiseksi kalkittu kivikirkko on pohjamuodoltaan tasavartinen ristikirkko. Ristikeskuksessa on kahdeksankulmaiselta keskiyön auringon näköalatasanteeksi tarkoitetulta altaanilta kohoava lanterniiniin päättyvä kellotorni. Selkeäpiirteistä kirkkosalia kattaa lautaholvi. Alttari on ristikeskuksessa itäisen ja eteläisen ristivarren kulmauksessa. Saarnastuoli on sitä vastapäätä ja käynti sinne on suoraan itä- ja pohjoisristin välissä sijaitsevasta sakaristosta. Länsilehterillä olevat tukholmalaisen urkurakentamo Gren & Stråhlen tekemät 9-äänikertaiset urut vuodelta 1761 kuuluvat Suomen vanhimpiin. Urkuja on uudistettu vuonna 1899, jolloin osa äänikerroista uusittiin. Kirkkotarhassa on useita sotiin liittyviä muistomerkkejä. Vuoden 1918 kansalaissodan kuolevaa sotilasta esittävä sankaripatsas on vuodelta 1921. Viime sotien sankarihauta-alue on toteutettu arkkitehtien Yrjö Lindegren ja Aulis Blomstedtin laatiman suunnitelman mukaan, sankaripatsas on vuodelta 1959 (Kauko Räike). Suomen sodan 1808-1809 rasituksiin Alatornion alueella menehtynyttä n. 2 000 sotilasta on llisäksi haluttu kunnioittaa 1962 pystytetyllä muistomerkillä. Kirkkotarhan etelälaidassa oleva viljamakasiini on muutettu 1960-luvun alussa pitäjänmuseoksi. |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 6.8.2008 |
| Historia |
| Myöhäiskeskiaikainen, laajennus 1797. Sisäkorjaus ja maalaus 1959 (Thorvald Lindqvist), nykyasu 1982 (Matti Porkka) Alatornion kirkko on myöhäiskeskiaikaista itäistä ristivartta lukuun ottamatta rakennettu 1794-1797 Jakob Rijfin johdolla. Se on hänelle tyypillinen kustavilainen kirkko, jonka keskitornin jäsentely on saanut vaikutteensa Tukholman Adolf Fredrikin kirkosta. Kirkko on viimeksi kunnostettu 1982 arkkitehti Matti Porkan johdolla.
Alkuaan Luulajan kappeliksi jo 1300-luvulla perustettu Alatornio itsenäistyi 1400- luvun lopulla. Se on kuulunut Ruotsin kirkollisen hallinnon alaisuuteen aina vuoteen 1809 asti. Nykyisin seurakunta on vuonna 1974 tapahtuneen kuntaliitoksen jälkeen muodostetun Tornion seurakuntakuntayhtymän osa. |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 6.8.2008 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Kirkkolaki näytä kirkkolain menettelyt |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
| Luonti: 1.1.1900 | |
|
||||||||||||||
|
|||||||||||
|
|||||||||||
|
|||||||||||
| Ladattava tiedosto saattaa sisältää kuvia, karttoja tai muita sisältöjä jotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöä varten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta. | |
| Linkit Museoviraston muihin aineistoihin |
|
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
 |
| × | ||
| < |
|
> |
Alatornion kirkko 1000014816, kirkkorakenteet
