 |
| Satakunta | |
| Ulvila | |
| Ulvilan kirkko | 200537 |
| Kiinteistötunnus: | 886-414-881-1; |
| Kylä tai kaupunginosa: | VANHAKYLÄ |
| Osoite: | Saarentie 2, 28450 Ulvila |
| Kulttuurihistoriallinen tyyppi: | Uskonnon harjoittaminen |
 takaisin |
|
 Kuvaus |
| Kivikirkko, keskiaikainen. Kirkkojuovan, vähäisen Kokemäenjoen haarautuman varrella oleva Pyhälle Olaville nimetty Ulvilan kirkko kuuluu maamme parhaiten säilyneiden keskiaikaisten harmaakivikirkkojen joukkoon. Se on ollut nk. Satakunta-ryhmän kantakirkko.
Harmaakivikirkon länsipäädyssä on kulmatiilistä koostuva ristiin liityvä porrasfriisi, sakariston päädyssä suuri kolmiapilakomero. Päädyissä on myös vaakunakilpien muotoiset komeroaiheet. Ulkoseinissä ja nurkissa on kontreforit. Paanukattoa kannattavat kattotuolirakenteet lienevät keskiaikaiset. Yksilaivaisessa kirkkosalissa on kolme traveeta. Ns. sturetyyppiset tähtiholvit nousevat sisäseinien voimakasrakenteisista, kulmistaan profiloiduista kuoppakapiteelisista pilastereista. Kirkkosalin sisustukseen kuuluu keskiaikaistyyppinen muurattu alttaripöytä, sen molemmilla puolilla olevat katokselliset kuninkaantuolit. Penkistö on uudelleen muotoiltu 1930-luvun restauroinnissa. Taideteoksista mainittakoon keskiaikainen krusifiksi ja alkuperäisen värityksensä säilyttänyt P. Olavia esittävä veistos sekä harvinainen luterilainen Jeesuksen elämästä kertova alttarikaappi. Kirkossa on myös keskiaikaisia hautakiviä sekä Suomen hienoimpiin 1600-luvun hautapaasiin kuuluvat Gödik Fincken ja hänen vaimonsa Elisabeth Boijen sekä Axel Kurjen hautakivet. Lounaissuomalaista tyyppiä edustava kellotapuli on vuodelta 1757. Sen sipulikupoli on korvattu suipolla huipulla 1862 tehdyssä korjauksessa. |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 13.8.2014 |
| Historia |
| Lähteet |
| Tarmo Hirsjärvi, Ulvilan seurakunta. Forssa 1932.
Lars Pettersson, Kyrkor och klockstaplar i svenska Österbotten. Österbottens historia V, 1985. Markus Hiekkanen, The Stone Churches of the Medieval Diocese of Turku. Suomen muinaismuistoyhdistyksen aikakauskirja 101. 1994. Markus Hiekkanen, Suomen keskiajan kivikirkot. SKS 2007. |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 29.5.2008 |
| Suojelu |
| Suojelun väline: | Kirkkolaki näytä kirkkolain menettelyt |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
| Luonti: 1.1.1900 | |
 Rakennukset ja rakennelmat |
| Kirkko |
|
||||||||||||
| Kuvaus |
| Kivikirkko, keskiaikainen. Kirkkojuovan, vähäisen Kokemäenjoen haarautuman varrella oleva Pyhälle Olaville nimetty Ulvilan kirkko kuuluu maamme parhaiten säilyneiden keskiaikaisten harmaakivikirkkojen joukkoon. Se on ollut nk. Satakunta-ryhmän kantakirkko.
Harmaakivikirkon länsipäädyssä on kulmatiilistä koostuva ristiin liityvä porrasfriisi, sakariston päädyssä suuri kolmiapilakomero. Päädyissä on myös vaakunakilpien muotoiset komeroaiheet. Ulkoseinissä ja nurkissa on kontreforit. Paanukattoa kannattavat kattotuolirakenteet lienevät keskiaikaiset. Yksilaivaisessa kirkkosalissa on kolme traveeta. Ns. sturetyyppiset tähtiholvit nousevat sisäseinien voimakasrakenteisista, kulmistaan profiloiduista kuoppakapiteelisista pilastereista. Kirkkosalin sisustukseen kuuluu keskiaikaistyyppinen muurattu alttaripöytä, sen molemmilla puolilla olevat katokselliset kuninkaantuolit. Penkisto on uudelleen muotoiltu 1930-luvun restauroinnissa. Taideteoksista mainittakoon keskiaikainen krusifiksi ja alkuperäisen värityksensä säilyttänyt P. Olavia esittävä veistos sekä harvinainen luterilainen Jeesuksen elämästä kertova alttarikaappi. Kirkossa on myös keskiaikaisia hautakiviä sekä Suomen hienoimpiin 1600-luvun hautapaasiin kuuluvat Gödik Fincken ja hänen vaimonsa Elisabeth Boijen sekä Axel Kurjen hautakivet. Lounaissuomalaista tyyppiä edustava kellotapuli on vuodelta 1757. Sen sipulikupoli on korvattu suipolla huipulla 1862 tehdyssä korjauksessa. |
| Luonti: 1.1.1900 |
| Historia |
| Keskiaikainen. Ulvilan 1300-luvun puolella rakennetun kivikirkon runkohuone lienee laajennettu nykymuotoonsa 1400-alussa tapahtuneen tulipalon jälkeen. Kirkon holvaus ja tiilipäädyt ovat ajoitettavissa valtaneuvos Sten Sture vanhemman ja piispa Konrad Bitzin aikaan 1480-luvulle.
Kirkko on restauroitu 1930 sekä kunnostettu vuosina 1970-1971 tehdyssä korjauksessa. Viimeisin kunnostus tehtiin 2005 (Ulla Rahola). Suur-Ulvilan suureen emäseurakuntaan ovat aikanaan kuuluneet nykyisten Siipyyn, Merikarvian, Nakkilan Noormarkun, Siikaisten, Ahlaisten, Pomarkun, Kullaan ja Porin alueet. |
| Luonti: 1.1.1900 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Kirkkolaki näytä kirkkolain menettelyt |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
| Luonti: 1.1.1900 | |
|
||||||||||||||
| Tapuli |
|
||||||
|
||||||||||||||
| Ladattava tiedosto saattaa sisältää kuvia, karttoja tai muita sisältöjä jotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöä varten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta. | |
| Linkit Museoviraston muihin aineistoihin |
|
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
 |
| × | ||
| < |
|
> |
Ulvilan kirkko 1000014849, kirkkorakenteet
