 |
| Lappi | |
| Utsjoki | |
| Välimaan tila (Pitkä-Antti) | 200231 |
| Kiinteistötunnus: | 890-401-13-5; |
| Muu tunnus: | 890-062 VARR Välimaa: 13 Rekisterinro |
| Kylä tai kaupunginosa: | Nuorgam |
| Nykykäyttö: | nähtävyyskäyttö |
| Kulttuurihistoriallinen tyyppi: | Kalastus |
| Ajoitus: | Rakentaminen 1858-1866 Arvioitu ajankohta |
 takaisin |
|
 Kuvaus |
| Välimaa sijaitsee Utsjoen kunnan Nuorgamin kylässä Tenojoen ja Utsjoki-Nuorgam -maantien välisellä kaistaleella. Entisen kalastajasaamelaisen tilan rakennukset ja rakenteet edustavat paikallisten elinkeinojen edellyttämiä rakennustyyppejä.
Välimaan tila edustaa Tenojokivarren kalastukseen ja karjanhoitoon suuntautunutta saamelaisasutusta. Sen asuinrakennuksen arvellaan olevan 1860-luvulta. Uudistila perustettiin vuonna 1858 annetun pohjoisimman Lapin asuttamista koskeneen keisarillisen kuulutuksen tuloksena. Tilalla asuttiin 1970-luvun alkuun asti. Museovirasto osti autioituneen tilan vuonna 1981. Välimaa on ollut Metsähallituksen hallinnassa perinnetilana vuodesta 2014 asti. Vuosina 1981-83 Museoviraston toimesta kunnostettu pihapiiri edustaa tyypillistä vanhan tenolaistalon rakennuskantaa sekä volyyminsa että rakennustapansa puolesta. Paikan merkitys on kulttuurimaiseman autenttisessa vanhoillisuudessa ja säilyneessä harmonisuudessa. Asuinkenttä Tenojoen rannalla käsittää suojeltuina rakennuksina asuinrakennuksen lisäksi vaateaitan, liha-aitan, verkkoaitan, ladon, kalakellarin, varastolavan ja vinttikaivon. Kenttää hoidetaan on avoimena koivikon reunustamana heinäniittynä. Asuinkentälle Tenojoen törmälle on rakennettu käytetyistä hirsistä uusi sauna 1990. |
| Luonti: 26.8.2008 Viimeisin muutos: 23.9.2025 |
| Historia |
| Nykynimi: Pitkäantti |
| Käyttöaika: |
| Muu nimi: Pitkä-Antin saamelaistilan asuinkenttä |
| Käyttöaika: |
| Historia |
| Utsjoen Nuorgamin kylään perustettiin Välimaa-niminen uudistila vuonna 1858 pohjoisimman Lapin asuttamista koskeneen keisarillisen kuulutuksen tuloksena. Tilan perustamiskatselmus pidettiin 5.9.1866.
Ensimmäinen asukas oli kalastajasaamelainen Antti Jouninpoika Warsi, jonka isällä oli käytössään lähistön kalavesiä ja niittymaita. Warpilla oli asuinrakennuksen lisäksi pihapiirissä navetta ja aitta. Pihapiirin laajuus oli 1475 m2. Peltoa ei tilalle mitattu, sillä vilja ei kasva Välimaan korkeudella, sen sijaan niittyjä. Kalavesiä tilalle merkittiin Tenojoelle sekä eräille läheisille järville. Valitusajan mentyä umpeen antoi Oulun läänin kuvernööri tilalle perustamisluvan 1.8.1872. Warsin suku (viimeinen asukas oli sukunimeltään Eriksen) asui tilaa 1970-luvun alkuun asti perustaen toimeentulonsa kalastukseen ja lammastalouteen. ARVO TODETAAN 1970-luvulla Professorit Talve ja Salo kävivät Välimaassa 1978 (vuosi tarkistettava?) ja kirjoittivat sen jälkeen: "Välimaan tilan rakennukset, kaikkiaan kahdeksan, sijaitsevat Tenojoen itärannalla, tyypillisellä kalastajalappalaisen kentällä. Teno on tällä kohtaa sopiva lohensoutuun ja kulkuttamiseen l. ajoverkkopyyntiin, minkä vuoksi kenttä lienee ollut asuttuna jo paljon ennen nykyisten rakennusten pystyttämisaikaa. Osoituksena kentän vanhemmasta historiasta ovat sillä todetut gammien l. kodansijat, joita on yli kaksikymmentä. Näin suuri määrä edellyttää ilmeisesti useita peräkkäisiä rakennusperiodeja, joiden ajallista ulottuvuutta ei kuitenkaan voi ilman kaivauksia määritellä". Lapin läänin rakennusperinne r.y. haki 20.1.1976 päivätyllä hakemuksella rakennussuojelulakiin (572/64) perustunutta suojelua rakennuksille ja Lapin lääninhallitus päätti alueen ja rakennusten suojelusta 8.12.1976, päätös 568 33 76 U Lap, n:o U 2255. VÄLIMAA OSTETAAN VALTIOLLE 1980 Opetusministeriö oikeutti Museoviraston ostamaan Välimaan tilan (noin 2 ha) joulukuussa 1980 (OPM 23.12.1980, 11650/551/80) säilytettäväksi kulttuurihistoriallisena muistomerkkinä. Kauppaan sisältyi rakennusten lisäksi noin 1,8 ha määräala Välimaan tilasta. Vuosina 1981-83 Museoviraston toimesta, Alfred Kolehmaisen johdolla kunnostettu pihapiiri edustaa tyypillistä vanhan tenolaistalon rakennuskantaa sekä volyyminsa että rakennustapansa puolesta. Paikan merkitys on kulttuurimaiseman autenttisessa vanhoillisuudessa. Lainhuudatuksessa Museoviraston ostama kiinteistö sai nimen Pitkäantti. Se on osa Välimaan tilasta, jonka omistajasukua Eriksenejä asuu molemmin puolin Pitkäanttia. Nimi juontaa alkunsa tuvan viimeiseen asujaan, joka oli suvultaan Eriksenejä ja jota kutsuttiin Pitkä-Antiksi. Välimaan asuinkenttä sisältyy ympäristöministeriön huhtikuussa 1993 julkaisemaan Maisema-aluetyöryhmän mietintöön Lapin läänin perinnemaisemana. Siitä todetaan, että "sinänsä tavallinen Välimaan tila on muuttunut arvokkaaksi monien arvokkaampien kohteiden hävittyä." Asuinkenttää hoitaa alueellinen ELY-keskus Museoviraston muinaisjäännösten hoitoyksikön ohjeistamana. |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 7.10.2010 |
| Lähteet |
| Manu Humppi. Kammit ja autiotuvat. Diplomityö, TTY Arkkitehtuurin laitos. 2007.
Ilmar Talve, Unto Salo. Lausunto 14.6.1978. Kopio MV/RHO:n arkisto. Aineistoa Välimaan ostoon, käyttöön ja kunnostuukseen liittyen. Omat kiinteistöt -arkisto. Museovirasto, rakennushistorian osasto. Minna Kuoppala, Utsjoen perinnebiotooppien hoito. Kolmen kohteen hoitokäsittelyt. Lapin ympäristökeskuksen moniste 47, Rovaniemi 2002 |
| Luonti: 4.11.2008 Viimeisin muutos: 7.10.2010 |
| Suojelu |
| Suojelun väline: | Laki rakennusperinnön suojelemisesta |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Päätöspvm: | 30.11.2022 |
| Päätösviranomainen: | ELY-keskus |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: MV:n suojeluesitys Lapin ELY-keskukselle hyväksyttiin erityisistunnossa 7.10.2010. Kts Asiat 1/601/2010
Lapin ELY-keskus on tehnyt rakennusperintölain nojalla suojelupäätöksen 30.11.2022 |
|
| Luonti: 7.10.2010 Viimeisin muutos: 13.6.2024 | |
 Rakennukset ja rakennelmat |
| Asuinrakennus |
|
||||||||||||
| Kuvaus |
| Välimaan asuinrakennus on turvekattoinen paritupa. Vuoraamatonta hirsikehikkoa on 2010-luvun kunnostuksessa tuettu följarein. Rakennus on mahdollisesti rakennettu kolmessa vaiheessa, joista ensimmäinen vaikuttaisi olevan tuvan puoli. Muut huonetilat ovat ulko-ovellinen välihuone ja kamari. Sekä tuvassa että kamarissa on 1980-luvulla kunnostettu piisi. Ikkunat uusittiin samalla vuosikymmenellä. |
| Luonti: 23.9.2025 |
| Historia |
| Rakennus on kunnostettu 1981-83 Museoviraston silloisen tutkijan Alfred Kolehmaisen johdolla. Pohjakaavaltaan paritupaa edustava asuinrakennus on turvekattoinen. Molemmissa tuvissa on piisi. |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 26.8.2008 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Laki rakennusperinnön suojelemisesta |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Päätöspvm: | 30.11.2022 |
| Päätösviranomainen: | ELY-keskus |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 7.10.2010 | |
| Kalakellari |
|
||||||
| Kuvaus |
| Kalakellari on vuoraamaton pitkänurkkainen hirsirakennus. Rakennus on perustettu ulkomultiaisin pienten kivien varaan. Varsinaista alapohjaa ei ole, sillä rakennus on kaivettu sisältä kuopalle. Kuopassa on hirsinen arkkurakenne. Päällimmäisenä vesikatteena on heinä- ja sammaltuppaat. Oven erityispiirteenä on vanha koppalukko. |
| Luonti: 23.9.2025 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Laki rakennusperinnön suojelemisesta |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Päätöspvm: | 30.11.2022 |
| Päätösviranomainen: | ELY-keskus |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: MV:n suojeluesitys Lapin ELY-keskukselle hyväksyttiin erityisistunnossa 7.10.2010. Kts Asiat 1/601/2010
Lapin ELY-keskus on tehnyt rakennusperintölain nojalla suojelupäätöksen 30.11.2022 |
|
| Luonti: 5.8.2025 | |
| Käymälä |
|
||||||
| Lammaspuura |
|
||||||||
| Historia |
| Turvekatteinen kammi-mallinen lammaspuura. |
| Luonti: 1.1.1900 |
| Lato |
|
||||||||
| Kuvaus |
| Ladon rakenteet ovat yhdistelmä lamasalvostekniikkaa ja pystyrakenteita. Rakennus on perustettu nurkkakivien varaan. Päälllimäisenä vesikaton osana on uralautakate. Sisällä on lankkulattia. |
| Luonti: 23.9.2025 Viimeisin muutos: 23.9.2025 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Laki rakennusperinnön suojelemisesta |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Päätöspvm: | 30.11.2022 |
| Päätösviranomainen: | ELY-keskus |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 7.10.2010 | |
| Liha-aitta (aitta 3) |
|
||||||||
| Kuvaus |
| Liha-aitta on vuoraamaton hirsirakennus, jossa on rossipohja ja lankkulattia ja perustuksena hirren aliset kivet. Vesikatteena on turve/tupaskatto. |
| Luonti: 23.9.2025 |
| Historia |
| Aitta, jossa lauta- tai turvekatto. |
| Luonti: 1.1.1900 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Laki rakennusperinnön suojelemisesta |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Päätöspvm: | 30.11.2022 |
| Päätösviranomainen: | ELY-keskus |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 7.10.2010 | |
| Sauna |
|
||||||||||
| Kuvaus |
| Tenojoen rantatörmälle rakennettiin sauna vanhoista hirsistä samaan aikaan kun asuinkentän rakennuksia kunnostettiin.
Sauna ei perinteisesti kuulu saamelaistilan pihapiiriin. |
| Luonti: 11.11.2009 Viimeisin muutos: 11.11.2009 |
| Vaateaitta (aitta 2) |
|
||||||||
| Kuvaus |
| Vaateaitta on vuoraamaton pitkänurkkainen hirsirakennus. Sen vesikate on uralautaa ja perustuksena nurkkakivet. |
| Luonti: 23.9.2025 Viimeisin muutos: 23.9.2025 |
| Historia |
| Aitta, jossa lauta- tai turvekatto. |
| Luonti: 1.1.1900 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Laki rakennusperinnön suojelemisesta |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Päätöspvm: | 30.11.2022 |
| Päätösviranomainen: | ELY-keskus |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 7.10.2010 | |
| Varastolava eli luovvi |
|
||||||||
| Kuvaus |
| Luovvissa (heinähaasiassa) on yksi tolppa kussakin nurkassa maahan kaivettuna. Kateriuut on aseteltu niskaorsien varaan. Lavalle johtaa puola-askeliset portaat. |
| Luonti: 23.9.2025 |
| Historia |
| Varastolava eli luovvi. |
| Luonti: 1.1.1900 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Laki rakennusperinnön suojelemisesta |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Päätöspvm: | 30.11.2022 |
| Päätösviranomainen: | ELY-keskus |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 7.10.2010 | |
| Verkkoaitta (aitta 1) |
|
||||||||
| Kuvaus |
| Verkkoaitan hirsirunko on lamasalvoksen ja pystyrungon yhdistelmä. Rakennus on nurkkakiville perustettu. Vesikatteen pintamateriaalina on niittytupas. Sisällä on lankkulattia muttei välipohjaa. |
| Luonti: 23.9.2025 Viimeisin muutos: 23.9.2025 |
| Historia |
| Aitta, jossa lauta- tai turvekatto. |
| Luonti: 1.1.1900 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Laki rakennusperinnön suojelemisesta |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Päätöspvm: | 30.11.2022 |
| Päätösviranomainen: | ELY-keskus |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 7.10.2010 | |
| Vinttikaivo |
|
||||||||
| Kuvaus |
| Vinttikaivon ympärillä on aita eläinten varalta. Vinttan osia ovat haarahirsi ja kivikummeli. |
| Luonti: 23.9.2025 |
| Historia |
| Vinttikaivo suoja-aitoineen. |
| Luonti: 1.1.1900 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Laki rakennusperinnön suojelemisesta |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Päätöspvm: | 30.11.2022 |
| Päätösviranomainen: | ELY-keskus |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 7.10.2010 | |
| Ladattava tiedosto saattaa sisältää kuvia, karttoja tai muita sisältöjä jotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöä varten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta. | |
| Linkit Museoviraston muihin aineistoihin |
|
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
 |
| × | ||
| < |
|
> |
MV/29/05.01.01/2021 UTSJOKI, Pitkä-Antti (Välimaa) nimisen kiinteistön rakennussuojelu
