Kivirakenteet liittyvät todennäköisesti kalmistoon, ja yhdessä rakenteessa saattoi olla myös rovio. Kiinteistön eteläosasta löytyi myös palanutta savea, joka voi viitata asuinpaikkaan.
Löydöt olivat runsaita ja monipuolisia: sulaneita lasihelmiä, pronssiesineiden katkelmia (mm. rengas, solki, ketjua ja spiraalia), pronssipisaroita, rautanastoja ja muita rautaesineen katkelmia, saviastian paloja sekä pääosin ihmisen palaneita luita. Lisäksi tunnistettiin karhun ja yhden muun nisäkkään luufragmentit.
Löytöjä saatiin valtaosasta koekuopista (76,9 %), mikä osoittaa kohteen olevan erittäin löytörikas ja laaja rautakautinen kalmisto, mahdollisesti myös asuinpaikkaan liittyvine jäänteineen. Radiohiiliajoitusten ja keihäänkärkilöydön perusteella kalmistoon on haudattu ainakin nuoremmalla roomalaisella rautakaudella (244–330 calAD), merovingiajalla (n. 600–800 jaa.) ja viikinkiajalla (777–975 calAD). |