Näytteenotto tehtiin kahtena kenttätyöpäivänä 10.9.2023 ja 19.9.23. Ensimmäisenä päivänä näytteitä otettiin junttakairalla, joka ei kohteessa toiminut lainkaan ja toisena päivänä ns. suokairalla, jolla näytteenotto onnistui hyvin.
19.9.23 paikalla olivat Riikka Elo, Sanna Huttunen, Mia Lempäinen-Avci ja Tanja
Ratilainen, joka huolehti dokumentoinnista (Oneplus 8T) ja muut näytteenotosta. Kuoppa oli parissa viikossa niin hyvin maisemoitunut, että esille oton yhteydessä siitä tuli luoteissivultaan noin 30 cm aikaisempaa laajempi, mutta ainoastaan pintaosastaan. Kairausta jatkettiin pisteestä d, joka ulottui pellon pinnasta mitattuna 2,3 m syvyyteen saakka. Suokairan putken halkaisija oli 5 cm ja sen avulla saatiin puolikuun muotoinen sedimenttinäyte. Kerralla kairatun näytteen pituus oli 50 cm + kairan tyhjä kärkiosuus 5 cm. Jokaisen kairauksen välissä kaira puhdistettiin vedellä ja Kloritilla. Näyte pakattiin steriiliin muoviseen näyteputkiloon ja suojattiin elintarvikekelmulla. Näytteet säilytettiin ja kuljetettiin kylmälaukussa, jossa oli aktiivihiiltä.
Näyte d1: 0–55 cm, d2: 55–105 cm, d3: 105–155 cm, d4: 155–205 cm. Lopuksi kairattiin näytepiste: c1: 1– 55 cm, c2: 55–105 cm, c3: 105–155, c4: 155–205 cm. Myös sen syvyys oli 2,3 m.
Onnistuneen näytteenoton jälkeen kaivanto täytettiin ja maisemoitiin. Varmuuden vuoksi kuopan pohjalle jätettiin jätesäkki merkiksi, mikäli näytteitä jouduttaisiin ottamaan uudelleen. Jätesäkki tullaan poistamaan sitten kun on varmaa, että uusia näytteitä ei enää tarvita.
Seuraavana päivänä 20.9.23 Sanna Huttunen Turun yliopiston kasvimuseon laboratoriossa valmisteli näytteet lähetettäviksi ruotsalaiseen SciLifeLab-laboratorioon DNA-eristyksiä. Lokakuussa 2023 näytteitä lähetettiin vain d-kairauksesta viideltä eri syvyydeltä: 62–62 cm (ajoitus noin 1800–2100 BCE), 82–83 cm (noin 2100–2300 BCE), 96–97 cm. (2300–2500 BCE), 115–116 cm (2500–3000 BCE) ja 224–225 cm (4000–6000 BCE). Loput kairausnäytteet säilytettiin näytteenoton jälkeen pakastimessa. Kun näistä ensimmäisistä näytteistä tehdyt DNA-eristykset ja sekvensoinnit osoittautuivat onnistuneiksi, lähetimme kesällä 2024
toisen erän samoilta syvyyksiltä c-kairauksesta. Loput kairausnäytteet, samoin kuin c- ja d-kairauksista tehdyt DNA-eristykset ovat säilössä Turun yliopiston kasvimuseolla. |