Kalmisto Luirojoen pohjoisrannalla, Mukkalan tilan pihapiirissä, hienoa hiekkaa olevalla viljelysmaalla. Jorma Leppä-aho tutki paikalla kahdeksan hautaa vuonna 1934. Löydöt sisältävät muun muassa pronssi-/kuparirenkaita, ketjuja, sormuksia, rautaisia hautaristejä ja rahoja. Ajoitettu rahalöytöjen perusteella 1600-luvun ensimmäiselle puoliskolle. Tutkitun kohdan koillispuolisesta peltosarasta on lisäksi löydetty ihmisen luita noin sadan metrin matkalta etelään päin. Alueella on ilmeisesti myös maan päälle tehtyjä hautauksia (v. 1931 hauta, ks. alakohde) ja niitä saattaa olla muinaisjäännösrajausta laajemmalla alueella. Vaikuttaa siltä, että paikalla olisi ollut vanhastaan ei-kristillinen hautapaikka, joka on sittemmin muuttunut kristilliseksi. (Carpelan 1964, ks. rekisterilinkit inventointikertomus).
Vuoden 2020 tarkastuksessa havaittiin Leppäahon kaivaman alueen pohjoispuolelta metsän ja aukion rajalta viiden hautapainanteen rykelmä. Painanteista neljä sijaitsi rinnakkain noin metrin-kahden välein ja viides eri rivissä, näistä noin metrin pohjoiseen. Rinnakkain sijaitsevien hautapainanteiden leveys vaihtelee 60-80 sentin ja pituus 1,7 - 2,2 metrin välillä ja ne ovat noin metrin etäisyydellä toisistaan. Poikkeuksena itäisin hautapainanne, jonka leveys on 1,9 metriä ja pituus 3,1 metriä. Se sijaitsee noin 2,2 metriä edellisestä hautapainanteesta itään. Painanteiden syvyys on noin 0,3 metriä ja ne ovat varvikon peitossa, mutta erottuvat kuitenkin selvästi. Aivan painanteiden pohjoispuolella on aukio, jonka maaperää on selvästi tasattu. Siinä erottui epämääräisempiä mahdollisia hautojen hahmoja, jotka sijaitsevat aivan em. ryhmän yhteydessä.
Lisäksi vuoden 2020 tarkastuksessa pellon pinnalla havaittiin viisi palaneen luun ja yksi palamattoman luun palanen noin 10 x 10 metrin alalla. Löytöalue sijaitsee vuoden 1931 hautalöydön tuntumassa (joka on metsän puolella). Ks. lisäksi alakohteet kvartsia ja palaneita kiviä. |