| Anmärkningar: Asuinpaikka sijaitsee Mietinsaaren eteläpään harjualueen itärannalla, suunnilleen Ruissaarta vastapäätä, Ahvenniemen ja Tenoniemen välisellä kankaalla. Timo Miettinen löysi asuinpaikan v. 1976 inventoinnin yhteydessä, jolloin hän poimi löytöjä (varhaista asbestikeramiikkaa ja varhaista kampakeramiikkaa) tuulenkaadon juurakosta S-S -törmältä, rannalle tulevan metsäautotien eteläpuolella. Tällöin hän tutki myös toisen, hieman pohjoisempana olevan juurakon alustaa, löytämättä siitä kuitenkaan mitään. Nyt tehdyn inventoinnin yhteydessä tutkimme samat juurakot yhdessä inventointiharjoittelija Maria Inkiläisen kanssa, jolloin löysimme Miettisen mainitsemasta suuresta tuulenkaadosta edelleen lisää varhaista asbestikeramiikkaa, luuta ja kvartsia. Myös tuolloin löydöttömän juurakon maasta löytyi varhaista asbestikeramiikkaa. Ko. tuulenkaadon vieressä on toinenkin pieni tuulenkaato, jossa myös oli pala varhaista asbestikeramiikkaa. S-S -törmällä on tuulenkaato myöskin n. 15 m metsäautotien pohjoispuolella, josta myös löytyi nyt keramiikkaa ym. löytöjä. Koko S-S- törmällä maaperä on varsin hienoa hiekkaa ja juurakkojen hiekan väristä päätellen intensiivisesti asutettua. Koko terassi lienee kivikautista asuinpaikkaa.
Alemmalla törmällä, metsäautotien pohjoispuolella on n. 4 m halkaisijaltaan oleva asumuspainanne (painanne 1), johon tehdystä koekuopasta löytyi kvartsia ja palanutta luuta, tästä painanteesta n. 35 m etelään, tien eteläpuolella on toinen asumuspainanne (painanne 2, koko n. 8 x 6 m), johon tehdystä koekuopasta löytyi pieni pala keramiikkaa, kvartsia ja luuta. Ko. painanteesta koilliseen on yksi tuulenkaato, jonka juurakon hiekassa oli kvartsia, samoin tien pinnalla juurakon kohdalla. Painanteesta 1 n. 30 m pohjoisluoteeseen on n. 1,5 m halkaisijaltaan oleva vallillinen kuoppa, johon tehdystä koekuopasta löytyi kvartsi-iskos. Kuopanteesta hieman pohjoiseen tehdystä koekuopasta löytyi myös kvartsia. Lisää kvartsia löytyi tien/polun pinnalta em. koekuopasta n. 50 m pohjoiseen, jossa polku on jo kääntynyt länteen päin. Näistä edelleen länteen on ilmeisen tuore kuoppa, halkaisijaltaan n. 1,5 m, syvyydeltään 70-80 cm, jossa on n. 1 metrin leveä valli. Mm. Ahvenniemen kärjessä on Salpalinjan varustuksia. Käytännössä esihistoriallisia löytöjä on siis lähes koko ranta-alueelta, vaikkei aluetta edes ole tutkittu kovin tarkasti.
Ylemmällä törmällä (S-S -törmä) maaperä on hienoa hiekkaa, alemmalla hiekkaa/soraa, osin kivikkoakin.
Rantatörmät vaaittiin inventoinnin yhteydessä, suhteessa Saimaan pintaan (15.9 klo 12.00). Alimman törmän juuren korkeus on 1.20 m yli Saimaan, törmän harjan taas 1.80 m. Tältä törmältä/rantavallilta ei ole löytöjä. Keskimmäisen törmän juuren korkeus on 2.00 m ja harjan 2.80 m. Tällä törmällä ovat asumuspainanteet ym. em. kvartsilöydöt. Ylimmän törmän juuren korkeus on 2.80 m yli Saimaan ja harjan korkeus 5.45 m yli Saimaan pinnan. Ko. törmä on S-S -törmä. |