Kulturmiljöns tjänsteportal

till kartan	egna uppgifter
suomeksi


	ARKEOLOGISKA OBJEKT

	fast fornlämning
	möjlig fornlämning
	övrigt kulturarvsobjekt
	observationsobjekt
	fyndplats
	naturformation
	borttagen fast fornlämning (ej fredad)
	övrigt objekt

	kommun



	gammal kommun


	landskap


	typ

	typens specifierare


	datering


	undervattensobjekt


	objektnamn


	objekt-id


	arkeologiskt objekt av riksintresse VARK





	objekt enligt landskap
	objekt enligt ansvarsmuseum
	objekt enligt NTM-central


Helsingfors
fast fornlämning
Kronprins Gustav Adolf	1291


Typ:	fartygsvrak vrak (trä)
Datering:	historisk, 1700-tal

Registreringsgrund:	fornminneslagen 295/1963
Övriga namn:	GA
Förlisningsår:	1788
Förklaring till geografisk data:	Paikannettu GPS-koordinaattien mukaan
syvyysmax: 21.00 syvyysmin: 18.00
tillbaka

Koordinater

Beskrivning

Hylky sijaitsee Helsingin edustalla, Harmajan majakasta noin 6,5 kilometriä lounaaseen.

Ruotsalainen linjalaiva Kronprins Gustav Adolf tuhoutui ja upposi Helsingin edustalla vuonna 1788 Kustaa III:n ja Venäjän Katariina II:n välisessä sodassa. Hylky löydettiin vuonna 1995 Merivoimien tutkimuslaitoksen viistokaikukartoituksissa.

Aluksen jäänteet makaavat 18–20 metrin syvyydessä levinneenä noin 100 x 100 metrin alueelle. Hylky muodostuu aluksen rungon pohjaosasta, kaatuneista kyljistä, irrallisista rakenneosista sekä tykeistä, tykinkuulista ja muista esineistä. Tykkejä on löydetty 71 kpl (26 kpl 36 naulan tykkiä, 28 kpl 24 naulan tykkiä ja 8 kpl 6 naulan tykkiä). Kolme tykkiä on nostettu ja konservoitu. Hylyssä on myös kaksi suurta ankkuria.

Museovirasto ja Suomen Kulttuurirahaston rahoittama työryhmä tekivät kenttätöitä hylyllä 1990-luvun lopulla. Vuonna 2000 hylyllä avattiin sukeltajille tarkoitettu vedenalainen puisto, Helsingin hylkypuisto. Puisto aukaistiin osana Helsingin kulttuurikaupunkivuotta ja se oli koko Itämeren alueen ensimmäinen vedenalainen puisto. Hylystä muistuttaa myös Suomenlinnan bastioni Zanderissa BALTACAR-hankkeessa vuonna 2019 pystytetty kyltti. Suomen meriarkeologinen seura ry on kuvannut ja mallintanut hylkyaluetta 2020-luvulla. Seuran raportti hylystä on osoitteessa https://www.mas.fi/fi/julkaisut/hylkykohteet-merialue/kronprins-gustav-adolf-helsinki-mvid1291.

Aluksen haaksirikkoutumiseen johtaneet tapahtumat tunnetaan arkistolähteistä. Sodan ensimmäinen meritaistelu käytiin Suomenlahdella Suursaaren luona 17.7.1788. Taistelun jälkeen ruotsalaiset purjehtivat Helsinkiin Viaporiin. Loppukesästä Ruotsin laivasto partioi Suomenlahdella. Elokuun 5. päivän iltana joukko ruotsalaisia aluksia, mukana Kronprins Gustav Adolf, ankkuroitui tiedusteluretken päätteeksi Viaporin lähelle. Seuraavana aamuna venäläiset yllättivät alukset sumun turvin. Muut ruotsalaiset alukset pääsivät pakoon mutta Kronprins Gustav Adolfilla oli vaikeuksia ankkurinsa noston kanssa. Lopulta ankkurin köysi oli pakko katkaista ja alus pääsi pakenemaan. Se kuitenkin ajautui ennen tuntemattomalle karille. Linjalaiva joutui antautumaan venäläisille, jotka valtasivat aluksen ja ottivat sen miehistön vangeiksi. Aluksesta pelastettiin takila ajan tavan mukaisesti uusiokäyttöön. Lopulta venäläiset sytyttivät linjalaivan tuleen ja se räjähti. Aluksen kohtaloksi koitunutta karikkoa alettiin kutsua nimellä Gustav Adolfin matalikko. Linjalaiva Kronprins Gustav Adolf valmistui Ruotsin Karlskronassa 1784. Alus oli ensimmäinen kymmenen sisaraluksen sarjasta, jotka rakennettiin aikansa kuuluisimman laiva-arkkitehdin Fredrik Henrik af Chapmanin piirustusten mukaan. Linjalaivat muodostivat Ruotsin avomerilaivaston tulivoimaisimman alustyypin. Meritaistelussa linjalaivojen tehtävänä oli asettua yhdessä pitkään suoraan linjaan kylki vihollista päin ja ampua samanaikaisesti koko tulivoimallaan täyslaidallisia.

Skapat: 5.11.2001 Senaste förändring: 11.11.2024

Undersökningar

Länkar till Museiverkets övriga material

kopiera länken till denna sida:

fraga om eller ge respons pa objektets information

Den nedladdningsbara filen kan innehålla bilder, kartor eller annat innehåll som är upphovsskyddat. Filens upphovsrätt hör till rapportens upphovsman och till övriga i rapporten nämnda aktörer. För vidare bearbetning av materialet bör tillstånd erhållas av innehavaren av upphovsrätten.

ARKEOLOGISKA OBJEKT

Kronprins Gustav Adolf