Enontekis
fast fornlämning
Stuorrahanoaivi (Stuor-oivi)	1000014145
Typ:	konst, minnesmärken     inristningar
Datering:	historisk, 1800-tal
Typ:	arbets- och tillverkningsplatser     lantmätningspunkter
Datering:	historisk, 1800-tal, 1850 e.v.t. – 1852 e.v.t.
Registreringsgrund:	fornminneslagen 295/1963
tillbaka

Koordinater

ETRS-TM35FIN N: 7624922 Ö: 327527 YKJ N: 7628107 Ö: 3327630 ETRS89/WGS84 Lat: 68.68244246° Lon: 22.74593719° ETRS89/WGS84 Lat: 68° 40.9465' Lon: 22° 44.7562' ETRS89/WGS84 Lat: 68° 40' 56.7929" Lon: 22° 44' 45.3739"

Beskrivning

Enontekiöllä Stuorrahanoaivin huipulla sijaitsee yksi Suomen kuudesta Unescon maailmanperintökohteena suojellusta Struven ketjun pisteestä. Struve käytti pisteestä nimeä Stuor-oivi. Ensimmäinen piste mitattiin vuonna 1850 ja toinen 1852. Molemmat pisteet on merkitty kiveen kaiverretuilla risteillä. Norja otti Stuorrahanoaivin pisteen osaksi kolmiomittausverkkoaan vuonna 1895 ja korvasi alkuperäisen, kiveen kaiverretun pisteen näkyvämmällä keskuspultilla. Mittauspisteen ympäristö on edelleen yhtä avoin ja havainnointiin soveltuva kuin Struvenkin aikoina. Struven ketjun mittauksista lähtien Stuorrahanoaivin piste on ollut yksi Suomen geodeettisista peruspisteistä. Ensimmäisen luokan kolmiopiste mitattiin lähes samalle paikalle vuonna 1970. Se on 7,6 metriä pohjoiseen Struven pisteestä. Sijainti:+ 68° 40 57.00", +22° 44 45.00" Struven ketju on kolmioketju, joka kulkee lähellä 26 pituuspiiriä Pohjoiselta jäämereltä Mustallemerelle. Tämän astemittausketjun pituus on noin 2820 km ja se mitattiin vuosina 1816 - 1855. Mittauksella selvitettiin maapallon kokoa ja muotoa. Sitä on kutsuttu myös venäläis-skandinaaviseksi astemittaukseksi, koska se silloin kulki vain Venäjän ja Ruotsin alueella. Nykyisin ketjun 265 kolmiopistettä sijaitsevat kymmenen maan alueella: Norja, Ruotsi, Suomi, Venäjä, Viro, Latvia, Liettua, Valko-Venäjä, Moldova ja Ukraina. Näiden maiden esityksestä ketju hyväksyttiin UNESCON maailmanperintökohteeksi vuonna 2005. Kussakin maassa on muutama parhaiten säilynyt piste valittu edustamaan ketjua. Yhteensä maailmanperintölistalla on 34 pistettä, ja niistä kuusi on Suomessa. Ketjun muut peruspisteet on suojeltu kansallisin toimin.

Skapat: 12.6.2009 Senaste förändring: 2.10.2020

Undersökningar

Anders Donner ja Alfred Petrelius inventering 1889

Anmärkningar: Uppsökandet af den Rysk - Skandinaviska granmätningen inom Finland belägna triangelpunkter. Fennia I no. 4. Helsinki.

Skapat: 15.7.2010

Alfred Petrelius inventering 1890

Anmärkningar: Uppsökandet af den Rysk - Skandinaviska granmätningen inom Finland belägna triangelpunkter. Fennia III no. 12. Helsinki.

Skapat: 15.7.2010

Pekka Tätilä inventering 2009

Anmärkningar: Pisteiden inventointi maailmanperintökohteita valittaessa ja ketjun hoitotöiden yhteydessä, Maanmittauslaitoksen julkaisemattomat työaineistot 2002-2009.

Skapat: 15.7.2010

Teemu Mökkönen ej definierad 2013

Anmärkningar: Etätarkastus kohteelle 7.3.2022: viimeisimpien ilmakuvien (2013) ja laserkeilausaineiston (2013) perusteella kohteen olosuhteissa ei ole tapahtunut muutoksia viimeisen raportoidun maastotarkastuksen jälkeen. Vaikka kaukokartoitusaineisto on etätarkastusta tehdessä jo miltei 9 vuotta vanhaa, tunturin laella erämaassa sijaitsevan kohteen olosuhteissa on tuskin tapahtunut merkittäviä muutoksia. Kohteen alueelle ei ole tehty mestänkäyttöilmoituksia. Etätarkastus liittyy VARK-hankkeeseen.

Skapat: 7.3.2022 Senaste förändring: 7.3.2022

Den nedladdningsbara filen kan innehålla bilder, kartor eller annat innehåll som är upphovsskyddat. Filens upphovsrätt hör till rapportens upphovsman och till övriga i rapporten nämnda aktörer. För vidare bearbetning av materialet bör tillstånd erhållas av innehavaren av upphovsrätten.

kopiera länken till denna sida: