Vanda
fast fornlämning
Silvolan - Sillbölen kaivos	1000001640
Typ:	förvärvsplatser för råmaterial     gruvor
Datering:	historisk, frihetstiden och gustavianska tiden 1771-1809
Datering:	historisk, autonomiska tiden 1809–1917
Registreringsgrund:	fornminneslagen 295/1963
Identifierare:	rautakaivos
tillbaka

Koordinater

ETRS-TM35FIN N: 6683202 Ö: 381936 YKJ N: 6686008 Ö: 3382058 ETRS89/WGS84 Lat: 60.26830340° Lon: 24.86575746° ETRS89/WGS84 Lat: 60° 16.0982' Lon: 24° 51.9454' ETRS89/WGS84 Lat: 60° 16' 5.8922" Lon: 24° 51' 56.7268"

Beskrivning

Sillbölen kaivos on ollut 1700-luvun jälkipuoliskolla ja 1800-luvun alussa Helsingin seudun ja jopa koko Suomen huomattavin kaivos. Se on myös parhaassa kunnossa säilynyt vuorityön muistomerkki pääkaupunkiseudulla. Kohde sijaitsee Kaivokselan kirkon luoteispuolella olevassa puistossa. Kaivosalueella on parikymmentä erillistä kaivosta, joista syvimmät ovat n. 50 m syvyisiä. Kullakin montulla on ollut oma nimensä. Pohjoisin kaivos, ns. Linderin kaivos, on kaivoksista vanhin. Kaivoskuiluista on 12 edelleen näkyvissä, ja niissä on vettä. Muut kuilut on täytetty. Alueella on myös jätekivikasoja. Kaivoksen alkuaikoina louhinta tapahtui nuotiolouhintana, josta muutamissa kuiluissa näkyykin edelleen selviä merkkejä. Kaivostoiminnan loppuaikoina käytettiin jo käsiporaa ja räjähdysaineita. Kaivosalueen lounaispuolella edelleen oleva taloryhmä, Grufva Gård, on aikanaan ollut osa kaivostoiminnan kokonaisuutta. Vantaan kaupunki on aidannut montut 1970-luvulla tukevilla painekyllästetyillä aidoilla. Alueella on hiekkapintaisia ulkoilureittejä. Maanomistaja ja kaupunki hoitavat yhteistyössä kohdetta. Malmiesiintymän löysi Magnus Linder vuonna 1744, ja hänen mukaansa paikkaa on kutsuttu myös nimellä "Lindersberg". Kaivostoiminta alkoi samana vuonna ja kesti ensimmäisessä vaiheessa vuoteen 1770. Työt aloitettiin uudelleen vuonna 1823, ja ne jatkuivat lyhyin keskeytyksin vuoteen 1866. Malmia laivattiin Munkkiniemen satamasta eri aikoina muualla Suomessa oleviin ruukkeihin, etenkin Leineperiin. Säilyneiden tilastotietojen mukaan Sillbölestä saatiin rautamalmia kaikkiaan 207 952 kippuntaa eli n. 35 352 tonnia. Saltikoff et al. 1994:23-29.)

Skapat: 3.4.2003 Senaste förändring: 21.4.2011

Undersökningar

Marianna Niukkanen ja Päivi Maaranen besiktning 2007

Anmärkningar: Maastokatselmus 12.9.2007

Skapat: 13.9.2007

Petro Pesonen inventering 2018

Anmärkningar: Tarkastus 15.6.2018. Alueella olevat kaivoskuilut on aidattu paaluilla. Ympäristössä on louhintajätekasoja. Alue on puistomainen ja hyvä tutustumiskohde kaivoshistoriasta kiinnostuneille. Alue ansaitsisi kunnollisen opastuksen.

Skapat: 21.8.2018

Antero Sinisalo ja Olavi Tapio besiktning 1965

Skapat: 25.8.2018

Antero Sinisalo ja Lasse Laaksonen besiktning 1968

Skapat: 25.8.2018

Den nedladdningsbara filen kan innehålla bilder, kartor eller annat innehåll som är upphovsskyddat. Filens upphovsrätt hör till rapportens upphovsman och till övriga i rapporten nämnda aktörer. För vidare bearbetning av materialet bör tillstånd erhållas av innehavaren av upphovsrätten.

Länkar till Museiverkets övriga material

Register för vårdade fornlämningar  Silvolan - Sillbölen kaivos   Kulturmiljöns undersökningsrapporter / arkeologi  Vantaa Silvola - Sillbölen kaivos: alueen suojelun, hoidon, käytön ja tutkimuksen tilanteen neuvottelu maastokäynti 12.9.2007; Tarkastus; 2007

kopiera länken till denna sida: