Raahe
kiinteä muinaisjäännös
Takalo-Junttila	926010022
Tyyppi:	asuinpaikat
Ajoitus:	kivikautinen, ei määritelty
Tallennusperuste:	muinaismuistolaki 295/1963
Paikkatietoselite:	keskikoordinaatti
Z/m.mpy alin: 85.00 Z/m.mpy ylin: 87.50
takaisin

Koordinaatit

ETRS-TM35FIN P: 7153258 I: 402250 YKJ P: 7156253 I: 3402382 ETRS89/WGS84 Lat: 64.49065806° Lon: 24.96550491° ETRS89/WGS84 Lat: 64° 29.4395' Lon: 24° 57.9303' ETRS89/WGS84 Lat: 64° 29' 26.3690" Lon: 24° 57' 55.8177"

Kuvaus

Asuinpaikka sijaitsee Saarelan ja Kirkkojärven välisellä mäellä Saarelantien pohjoispuolella. Alue on länteen ja pohjoiseen olevaa Saarelanjärveä kohti laskevaa vanhaa peltoa. Junttilan talon luoteis- ja pohjoispuolisista pelloista on löydetty kvartsi-iskoksia.

Luonti: 30.7.1998 Viimeisin muutos: 10.4.2007

Tutkimukset

Jaana Itäpalo inventointi 1997

Huomautuksia: Kohde sijaitsee Saarelanjärven ja Kirkkojärven välisellä mäellä n. 1,2 km Vihannin kirkosta luoteeseen Saarelantien pohjoispuolella. Maasto laskee melko jyrkästi länteen entiselle peltoalueelle ja pohjoiseen ja koilliseen Saarelanjärven vesijätölle. Vuoden -64 inventoinnissa talon luoteispuolisesta perunamaasta löytyi kvartseja. Luoteisrinteen reunalla sijaitsevan perunapellon pinnasta ei havaittu esihistoriallista materiaalia. Toinen perunapelto on tien vieressä tilarakennuksen pohjoispuolella pohjoiseen viettävässä rinteessä. Pellon keskiosasta havaittiin muutama kvartsi-iskos. Alueen maa sisältää runsaasti pikkukiviä. Paikan omistaja Eero Honkakoski esitti pelloista keräämäänsä materiaalia, joka sisälsi kvartsi-iskoksia ja ainakin yhden potentiaalisen kvartsikaapimen. Materiaalissa oli myös historiallisen ajan esineistöä, lähinnä liitupiippuja. Honkakoski kertoi myös, että välittömästi talon eteläpuolella on ollut historiallisella ajalla paja. Vuoden 1977 inventointiraportissa mainitut kivetyt liedet koillispuolisilta pelloilta voisivat liittyä pajaan. Merenrantasidonnaisena kohde ajoittuu 87,5-85 metrin rantavaiheeseen, jolloin alue on ollut pieni saari merenlahdessa. Kohteesta länteen ja luoteeseen sijaitsevat korkeat mäet, Pihlajamaa ja Sauvonmäki ovat muotoutuneet pieniksi saariksi samassa muinaislahtivaiheessa. Muinaislahden ja -järven rannoilla nykyisten Kirkko-, Saarelan- ja Rantasenjärven ympäristössä on 21 kivikautista asuinpaikkaa. Tien toisella puolella sijaitsevalle Ranta-Junttilan tilalle tehtiin myös tarkastuskäynti, koska alue kuuluu samaan topografiseen kokonaisuuteen Takalo-Junttilan kohteen kanssa. Järvelle laskevassa pellon pinnassa esiintyi siinä määrin kvartsia, että alue voidaan määritellä asuinpaikaksi.

Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 3.5.2007

Mika Sarkkinen inventointi 1994

Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 30.7.1998

Anja Sarvas inventointi 1964

Löydöt: KM 16450:1-2

Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 30.7.1998

Paula Purhonen tarkastus 1977

Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 30.7.1998

Ladattava tiedosto saattaa sisältääkuvia, karttoja tai muita sisältöjäjotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöävarten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.

Linkit Museoviraston muihin aineistoihin

Arkeologiset hankkeet  RANTASEN- JA SAARELANJÄRVI, Inventointi 1994 Mika Sarkkinen   Kulttuuriympäristön tutkimusraportit / arkeologia  Vihannin inventointi 1997; Inventointi; 1997    Vihanti Inventointikertomus (Huom. digitoimattomia karttaliitteitä); Inventointi; 1964    Vihanti Vihanninkylä Takalo-Junttila Kivikautisen asuinpaikan tarkastus; Tarkastus; 1977    Vihanti. Kertomus vuonna 1994 Rantasen- ja Saarelanjärven vesityssuunnitelman johdosta suoritetusta arkeologisesta inventoinnista Vihannissa.; Inventointi; 1994   Muinaiskalupäiväkirja - arkeologiset kokoelmat  KM16450:1-2 Asuinpaikkalöytö Takalo-Junttila

kopioi linkki tälle sivulle: